Lyhyesti

(IPRinfo 5/2011)

Tieteiden talolla järjestettiin 28.10.2011 Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran (STKS) seminaari, jonka teemaksi oli nostettu e-kirjat ja niiden mukanaan tuomat lainsäädännölliset haasteet. Tilaisuudessa esiteltiin kirjastoseurojen neuvottelukunnan laatima e-kirjoja koskeva kannanotto, jota ovat olleet laatimassa Finlands svenska biblioteksförening, yleisiä kirjastoja edustava Suomen kirjastoseura sekä Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Suomen tekijänoikeuslaki ja kansainväliset tekijänoikeussopimukset eivät vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Kannanoton mukaan kirjastojen yhteiskunnallisesti merkittävä rooli tietoaineiston järjestämisessä, tallettamisessa ja välittämisessä on jäänyt lainsäädännössä huomioimatta.

Aineistojen eteenpäin välittäminen on painetun aineiston osalta turvattu Suomen tekijänoikeuslaissa poikkeussäännöksellä, mutta elektronisen aineiston osalta vastaavaa säännöstä ei ole. Kirjastoseurojen kannanotossa esitetään, että teoskappaleiden levittämistä koskevan poikkeussäännöksen olisi vastaavasti koskettava myös elektronista aineistoa.

Haasteet ovat samankaltaisia myös muissa Euroopan maissa. Seminaarissa puhunut kirjastonjohtaja Harald Müller saksalaisesta Max Planck -instituutista vaatikin pysyvämpää, lainsäädännön tukemaa ratkaisua kirjastojen tallettamiseen ja jakeluun liittyviin tekijänoikeudellisiin ongelmiin, sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

E-kirjoja ei lainata ja palauteta
Elektronisten aineistojen lisensointi on yksittäisille kirjastoille vaativaa, ja useimmissa maissa sopimuksista neuvotteleminen on keskitetty. Esimerkiksi Suomessa käyttöoikeussopimukset hoidetaan Kansalliskirjaston FinELib-konsortion kautta. Suomalaisten kirjastojen kysytyintä aineistoa eli kaunokirjallisuutta on tarjolla kotimaisten kustantajien osalta vähänlaisesti, eikä käyttöoikeuksista ole saatu sovittua.

Elektroninen aineisto ei ole perinteisessä mielessä lainattavaa, vaan aineistoa, johon annetaan rajoitettuja käyttöoikeuksia. E-kirjoja ei siis lainata ja palauteta, vaan niitä välitetään, ja jakeluun vaaditaan oikeudenhaltijoiden lupa. Tällä hetkellä elektronista aineistoa hallinnoivat pääasiassa kustantajat.

Aineistojen lisenssit eivät esimerkiksi mahdollista e-kirjoihin liittyvää kaukopalvelua tai kopiointia pitkäaikaissäilytystä varten, ja käyttö voidaan rajata vain tiettyihin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Erilaiset rajoitukset puolestaan heikentävät kansalaisten tiedonsaantia ja tuovat epävarmuutta kirjastojen toiminnalle. Kirjastoseurat toivovatkin eri tahojen välistä systemaattista yhteistyötä, jotta kaikille voidaan myös tulevaisuudessa turvata tiedon vapaa ja tasa-arvoinen saatavuus. (SM)

Neuvottelukunnan e-kirjakannanotto on luettavissa muun muassa STKS:n verkkosivuilla: http://www.stks.fi/files/julkaisut/e-kirjakannanotto_28_10_2011.pdf