Lyhyesti

(IPRinfo 4/2006)

Hypoteettinen patenttisuoja vaikutti korvauspäätökseen
Svean hovioikeus (Svea hovrätt) antoi 30.10.2006 mielenkiintoisen ratkaisun, joka koski patenttilisenssisopimukseen perustunutta vahingonkorvausta. Taustalla oli yksityishenkilön ja yrityksen välinen lisenssisopimus, jonka mukaan yritys valmisti ja myi yksityishenkilön keksintöön perustuvaa hiontakonetta. Keksijä oli nostanut vahingonkorvauskanteen yritystä vastaan, koska se oli toiminut lisenssisopimuksen vastaisesti.

Lisenssisopimus oli solmittu vuonna 1999, jolloin kantaja oli jo hakenut keksinnölle patenttia. Myöhemmin kantaja oli peruuttanut hakemuksensa. Vuonna 2000 nostamassaan kanteessa hän oli jo vaatinut yritystä maksamaan lisenssisopimuksen mukaisesti vahingonkorvausta maksamattomien rojaltien perusteella. Alioikeus hylkäsi tuolloin kanteen ja hovioikeus pysytti sen ratkaisun.

Kantajalle myönnettiin samalle keksinnölle patentti 31.8.2004 uuden hakemuksen perusteella. Kantajan hakemuksesta Ruotsin korkein oikeus purki hovioikeuden tuomion ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.

Molemmat osapuolet tekivät väitteitä myönnettyä patenttia vastaan. Patenttivirasto (patent- och registreringsverket) totesi, että patentti ei täyttänyt uutuusvaatimusta, koska aikaisempi patenttihakemus oli tullut julkiseksi. Yrityksen väitteet eivät olisi kaataneet patenttia.

Hovioikeus totesi, että yritys oli toiminut lisenssisopimuksen vastaisesti. Arvioitaessa kantajan loukkauksen vuoksi mahdollisesti kärsimää vahinkoa olivat kantajan rojaltiodotukset hovioikeuden mukaan sidoksissa patenttisuojan olemassaoloon.

Hovioikeus arvioi ensimmäisen patenttihakemuksen eli lisenssisopimuksen tekohetkellä olleen hakemuksen menestymisen mahdollisuuksia ja totesi, että patentti olisi myönnetty huomattavasti haettua rajoitetummin. Yrityksellä olisi siten ollut varsin rajoitetusti kaupallista hyötyä näin myönnetystä patentista.

Hovioikeuden mukaan myös kantajan oikeus saada rojaltia oli sidottu patenttisuojaan. Koska ensimmäisen patenttihakemuksen perusteella myönnetty suoja olisi ollut rajoitettua, ei hovioikeus pitänyt yritystä korvausvelvollisena, vaikka se oli rikkonut lisenssisopimuksen ehtoja. (MLM)