Lyhyesti

(IPRinfo 3/2003)

Mogens Koktvedgaard in memoriam

Immateriaalioikeuden “grand old man” Pohjoismaissa Mogens Koktvedgaard (s. 1933) kuoli kesäkuun 29. päivänä 2003 vaikean sairauden murtamana.

Mogens ehti vaikuttaa yli 40 vuotta Kööpenhaminan yliopistossa. Hänet nimitettiin professoriksi vuonna 1966, kun hän oli 1965 väitellyt tohtoriksi kirjallaan “Immaterialretspositioner”. Kirja on kiistaton klassikko, johon viitataan usein vielä nykyisinkin. Teoksesta otettiin uusintapainos vuonna 1990.

Koktvedgaard vaikutti hyvin laajasti immateriaali- ja kilpailuoikeuden alalla. Hän oli Tanskan tekijänoikeusyhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta ja osallistui lainvalmisteluun koko immateriaalioikeuden alueella. Hän oli myös hyvin aktiivisesti mukana Pohjoismaisessa yhteistyössä ja toimi muun muassa NIR-kokousten vakiopuhujana ja NIR-lehden yhtenä kantavana voimana.

Koktvedgaard ehti vielä toukokuussa vastaanottaa hänen kunniakseen julkaistun “Festskrift til Mogens Koktvedgaard” (red. Andersen, Heide-Jørgensen & Schovsbo). Juhlakirja sisältää mittavan määrän kiinnostavia immateriaalioikeudetta koskevia artikkeleita ja lisäksi Koktvedgaardin tuotannon vuodesta 1960 kattavan bibliografian.

Mogens on poissa. Laaja immateriaalioikeuspiiri myös Suomessa on menettänyt paitsi oppimestarin myös hyvän ystävän.

Niklas Bruun

Australiassakin painitaan tekijänoikeuslain kimpussa

Australian kirjastoalan tekijänoikeuskomitean (Australian Libraries Copyright Committee) puheenjohtaja ja Queensland University of Technologyn johtaja Tom Cochrane kävi syyskuussa konferenssi- ja tutustumismatkalla Suomessa.

Cochrane osallistui kirjastojen digitalisoitumista koskevaan kansainväliseen DIGILIB-kokoukseen Kivenlahdessa ja esitelmöi Tieteellisen kirjastoseuran tekijänoikeuspäivässä aiheesta “The Challenge to Access – Copyright versus Contract in Australia”.
Kotiyliopistossaan Cochrane vastaa kirjastotoimesta, IT-palveluista ja opetuksen tukipalveluista. Niinpä hänen ensisijaisina vierailukohteinaan Suomessakin olivat Teknillinen korkeakoulu, sen Innovaatiokeskus ja Helsinki Institute of Information Technology HIIT.

Kuultuaan, että Suomessa on usean yliopiston välinen laitos, jonka tehtävänä on koordinoida immateriaalioikeuden opetusta ja tutkimusta ja edistää näiden hyödyntämistä elinkeinoelämässä, hän tuli tutustumaan myös IPR University Centeriin. Lisäksi tarjoutui instituutin järjestämällä lounaalla 12.9.2003 myös jäsenyliopistojen ja yhdistyksen jäsenille mahdollisuus kuunnella ja keskustella Australian tekijänoikeuslain uudistuksesta. Tilaisuudessa oli läsnä viitisentoista kuulijaa.

Pohdiskellessaan tekijänoikeutta digitalisoituvassa maailmassa Cochrane näki yhtäläisyyksiä Australian ja Uuden Seelannin ja toisaalta Pohjoismaiden välillä: korkea elintaso, pitkälle kehittynyt teknologia, Internetin käyttö maailman huippuluokkaa ja toisaalta suuri naapuri tai yhteisö, joka on poliittisissa ja taloudellisissa ratkaisuissa aina otettava huomioon. Suojatun aineiston käyttö on laajaa ja tekijänoikeusongelmat samantyyppisiä, mutta ratkaisut ovat vaihdelleet.

Australian uusi tekijänoikeuslaki tuli voimaan vuoden 2001 alusta, mutta välittömästi aloitettiin kolmivuotinen tarkistustyö, johon kuuluu erilaisia selvityksiä ja kuulemisia.

Yksi kipupiste koskee lain poikkeuksien ja (lisenssi)sopimusten suhdetta kirjastoissa. Lain tarkistuskomitea on pyytänyt aiheesta Australian kansalliskirjastolta selvityksen ja suosituksia. Koska digitaalisessa muodossa olevan aineiston erilaisista käyttölisensseistä aiheutuu käyttäjille ja välittäjille hankaluutta ja epätietoisuutta, kirjasto ehdottaa, että lisensoinnille luotaisiin mallisopimuksia. Lisäksi tekijänoikeuslain ja sopimuksen ollessa ristiriidassa pitäisi lain aina olla ensisijainen.

Australiassa ei käy kuumana keskustelu ns. kasettimaksuista, koskapa nykylaki ei edes tunne käsitettä “yksityinen kopiointi”. Tämä merkitsee, ettei ihmisellä ole lain mukaan oikeutta ottaa kopioita suojatusta aineistosta edes itselleen, esim. ajastaa videolle tv-ohjelmaa tai nauhoittaa omalta levyltään kasettia kuunnellakseen sitä autossa.

Kolmen vuoden tarkistusaika menee pian umpeen. Lain uudistamiseen tuli yksi näkökulma ulkomaankaupastakin: Yhdysvaltojen kanssa solmittavan kauppasopimuksen vuoksi tekijänoikeuslaki pitäisi harmonisoida Yhdysvaltain DMCA:ta vastaavaksi. On kiinnostavaa nähdä päädytäänkö Australiassa ja Pohjoismaissa EU-direktiiviä implementoidessa samantapaisiin ratkaisuihin.
(phh)

IPR-seminaari Torinossa

Euroopan patenttivirasto EPO (tarkemmin EPO International Academy ) järjesti 30.6. 2003 Torinossa seminaarin aiheesta “Managing IP rights in a knowledge-based society”. Seminaaria seurasi nelipäiväinen Workshop aiheesta “IP teaching and IP training materials” 1.-4.7.2003. Seminaari ja Workshop oli suunnattu sekä uusille että vanhoille EPC-maille. Osanottajia oli myös Euroopan ulkopuolelta. Seminaari ja Workshop oli järjestetty yhteistyössä Italian patentti- ja rekisterihallituksen kanssa.

Workshop oli kokonaisuudessaan omistettu immateriaalioikeuden koulutuksen esittelemiseen ja siitä keskustelemiseen. Ensimmäisen päivän Workshopissa keskityttiin aamupäivällä siihen, miten pienet ja keskisuuret yrityksen parhaiten hyödyntävät immateriaalioikeuksia ja miten niitä olisi parasta opettaa. IPR University Centeriltä pyydetyn puheenvuoron käytti Marja-Leena Mansala.

Iltapäivän aiheena oli eri asiantuntijaryhmien kuten tuomareiden sekä patenttiasiamiesten ja asianajajien koulutus. Saksalaisten tapa kouluttaa patenttiasiamiehiä sekä korostaa tuomioistuimen asiantuntemusta herätti jälleen kerran ihailua. Puheenvuoroissa korostui eri toimijoiden osaamisen merkitys. Lohduttavaa suomalaisittain oli todeta, että systemaattinen koulutus ja siihen panostaminen on useimmissa maissa vasta alullaan. Vielä emme ole pudonneet kelkasta.
Loput Workshop-päivät keskittyivät esittelemään eri instituutioiden koulutustarjontaa.
(MLM)