Luotettava perusteos patenttisopimuksista

(IPRinfo 1/2004)

Arvosteltu teos: Bengt Domeij, Patentavtalsrätt. Norstedts juridik, Stockholm, 2003. 350 s. (josta liitemateriaalia s. 247-350)

Dosentti Bengt Domeij on ruotsalainen patenttialan asiantuntija, joka toimii opettajana Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (Kungliga tekniska högskolan). Lukijan odotukset ovat korkealla, kun hän nyt on julkaissut patenttisopimuksia koskevan mittavan teoksen. Domeij ei tuota pettymystä. Teos on kauttaaltaan korkeatasoinen ja kiinnostava.

Domeijin metodinen lähtökohta on omaperäinen mutta perusteltu. Hän toteaa, että Ruotsissa (ja muissa Pohjoismaissa) on tuomioistuimissa ja oikeuskirjallisuudessa varsin rajoitetusti jouduttu ottamaan kantaa patenttisopimusten tulkintaan. Tämän vuoksi Domeij ottaa lähtökohdakseen vertailevan eurooppalaisen näkökulman.

Hän perehtyy patenttisopimusten tulkintaan muualla Euroopassa ja ennen kaikkea Englannissa ja Saksassa. Näissä maissa tuomioistuimet ovat joutuneet ottamaan kantaa moneen visaiseen tulkintakysymykseen. Domeij perustaa esityksensä eurooppalaisiin kokemuksiin, mutta hän pohtii erikseen asettaako Ruotsin oikeus tai perinne joiltakin osin esteitä vastaavanlaisten ratkaisujen omaksumiseen Ruotsissa ja Pohjoismaissa, ennen kuin esittää saksalaisia tai englantilaisia ratkaisuja osaksi Ruotsin voimassa olevaa oikeutta.

Domeij välttää näin käsittelemästä laajaa pohjoismaista teoreettista sopimusoikeudellista aineistoa, mutta sen vuoksi pohjoismaisen sopimusoikeudellisen aineiston hyödyntäminen on teoksessa hieman epätasaista.

Lukija, joka toivoo saavansa selvityksen siitä, mitä esimerkiksi tarkoittaa pohjoismaisten kauppalakien ulottaminen patenttien ja immateriaalioikeuksien luovutukseen, löytää vain joitakin lyhyitä kommentteja yksittäisistä kysymyksistä. Domeij on käytännönläheinen oikeustieteilijä, joka on teoreettisia kysymyksenasetteluja kiinnostuneempi siitä, miten ongelmatilanteet käytännössä ratkaistaan.

Patentin yhteisomistussuhteet

Domeijin teos on tarpeellinen jokaiselle patenttijuridiikan kanssa tekemisiin joutuvalle. Siinä käsitellään ansiokkaalla tavalla patentin yhteisomistussuhteisiin (useita kanssakeksijöitä) liittyviä ongelmia. Käytännössä Pohjoismaissa on edelleenkin erilaisia käsityksiä esimerkiksi siitä, voiko yksi osakas hyödyntää keksinnön (itse) ilman muiden keksijöiden antamaa suostumusta.

Domeij vastaa Englannin ja Saksan oikeuskäytäntöön viitaten kysymykseen myönteisesti ja toteaa, ettei yhden osakkaan keksinnön hyödyntäminen mitenkään estä muita hyödyntämästä sitä. Sen sijaan Domeij näyttää varovaisesti olevan sitä mieltä, että yhden osakkaan keksinnön ”omavaltainen” hyödyntäminen saattaa synnyttää korvausvelvollisuuden muille osakkaille.

Lisenssisopimusten oikeusvaikutukset

Domeij pohtii myös lisenssinsaajan asemaa tilanteissa, joissa patentti julistetaan mitättömäksi tai patenttivaatimuksia supistetaan. Samoin Domeij kiinnittää huomiota patentin hakuvaiheessa solmitun lisenssisopimuksen oikeusvaikutuksiin tilanteessa, jossa patenttia ei myönnetä. Monimutkaiseksi tilanne voi kehittyä varsinkin silloin, kun patenttilisenssi on vain osa laajempaa sopimuspakettia, johon kuuluu muun muassa tietotaitoa ja teknologian muuta siirtoa.

Domeij käsittelee lisenssinsaajan asemaa keksinnön käyttäjänä laajasti. Keksinnön käyttöympäristö, muun tekniikan käyttömahdollisuudet ja monet muut tekijät saattavat sopimuksen voimassa ollessa muuttua. Lisäksi patenttisopimuksissa on yleisesti erilaisia takuulausekkeita, jotka koskevat esimerkiksi keksinnön teknisiä ominaisuuksia ja erilaisia testituloksia. Takuulausekkeet voivat koskea myös patenttijulkaisussa mainittuja keksinnön ominaisuuksia, koska patenttia myönnettäessä keksinnön teknistä toimivuutta ei yleensä testata.

Kiinnostava on Domeijin monen muun pohjoismaisen tutkijan kannasta poikkeava käsitys lisenssinantajan vastuusta. Hän on sitä mieltä, että lisenssinantaja ei vastaa keksinnön teknisestä toimivuudesta, ellei hän ole antanut siitä nimenomaista takuuta. Lisenssinsaajan tulee siis tarkasti perehtyä keksinnön käyttömahdollisuuksiin ennen sopimuksen solmimista. Näin Domeijin käsityksen mukaan yleensä tapahtuukin, kun lisenssinsaaja on alan ammattilainen.

Kattava yleisesitys

Domeijin kirja on kattava yleisesitys. Siinä on kuitenkin jätetty käsittelemättä useita tärkeitä patenttisopimuksiin liittyviä erityistilanteita, kuten esimerkiksi patenttioikeuksien asema yrityskaupoissa ja vastaavissa sopimustilanteissa sekä pakkolisensseihin liittyvät erityisongelmat. Tästä huolimatta Domeijin kirja tulee pitkään olemaan Pohjoismaissa patenttisopimusoikeuden perusteos, josta on hyötyä myös näitä erikoistilanteita eriteltäessä. Turhan laajan liiteaineiston (erityisesti lainsäädäntömateriaali) sisällyttäminen kirjaan lienee kustantajan ajatus.

Niklas Bruun
Professori
IPR University Center