Liikesalaisuuksien suoja välimiesmenettelyssä

(IPRinfo 3/2003)

Välimiesmenettely tarjoaa osapuolille tuomioistuinmenettelyä paremman mahdollisuuden liikesalaisuuksien suojaamiseen. Asiasta sopimisella on kuitenkin keskeinen merkitys.

Käsiteltäessä välimiesmenettelyä liikesalaisuuksien suojan kannalta on syytä erottaa toisistaan menettelyn yksityisyys ja luottamuksellisuus. Yksityisyydellä tarkoitetaan sitä, että välimiesmenettely käydään ns. suljetuin ovin, eli kenelläkään muulla kuin asianosaisilla ei ole pääsyä seuraamaan menettelyä.

Menettelyn luottamuksellisuuteen puolestaan kuuluu useita osatekijöitä. Luottamuksellisuuden osalta joudutaan selvittämään, onko osapuolilla oikeus kertoa ulkopuolisille

a) että välimiesmenettely ylipäätään on vireillä,
b) mistä asiassa on kysymys,
c) mitä asianosaiset ja/tai todistajat menettelyn aikana kertovat,
d) menettelyn aikana jätettyjen asiakirjojen sisältö ja
e) välitystuomion sisältö.

Suomessa ei säännöksiä yksityisyydestä

Suomen välimiesmenettelyä koskeva laki ei lainkaan käsittele välimiesmenettelyn yksityisyyttä. Näin on asianlaita useimmissa muissakin maissa. Välimiesmenettelyä koskevat säännöt sitä vastoin sisältävät usein nimenomaisen yksityisyyttä koskevan säännöksen. Esim. ICC:n sääntöjen 21 artiklassa todetaan:
The arbitral tribunal shall be in full charge of the hearings, at which all the parties shall be entitled to be present. Save with the approval of the arbitral tribunal and the parties, persons not involved in the proceedings shall not be admitted.

Välimiesmenettelyn yksityisyys lienee vakiintunut sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Tässä suhteessa ero on merkittävä verrattuna julkiseen oikeudenkäyntiin yleisessä tuomioistuimessa. Menettelyn luottamuksellisuutta on yleensä pidetty itsestäänselvänä välimiesmenettelyn etuna verrattuna tavalliseen tuomioistuinmenettelyyn. Yleensä osapuolet ja välimiehet myös käsittelevät välimiesmenettelyä luottamuksellisena; osittain ehkä sen vuoksi, että sen katsotaan kuuluvan välimiesmenettelyn luonteeseen, osittain ehkä sen vuoksi, että se palvelee useimmiten kaikkien osapuolten etua.

Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole asianlaita. Osapuolilla voi olla tarve julkistaa menettelyn aikana esiin tulevia asioita.
Onko välimiesmenettely siis luottamuksellista? Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa.

Mihin välimiesmenettelyn luottamuksellisuus voi perustua?

Selvää on, että asianosaiset voivat joko välityssopimuksessa tai myöhemmin itse välimiesmenettelyn aktualisoiduttua sopia menettelyn luottamuksellisuudesta haluamassaan laajuudessa. Välimiesmenettelyssä noudatetaan usein jonkin välimiesinstituutin vahvistamia sääntöjä tai ns. ad hoc -välimiesmenettelyn sääntöjä (esim. UNCITRAL). Nämä säännöt saattavat sisältää enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisia määräyksiä luottamuksellisuudesta.

Sovellettava laki ei yleensä sisällä luottamuksellisuuteen sisältyviä säännöksiä (esim. Suomen välimiesmenettelylaki).
Jos mikään edellä kerrotuista lähteistä ei ratkaise luottamuksellisuuteen liittyvää kysymystä, joudutaan pohtimaan sitäkin, onko luottamuksellisuus välimiesmenettelyn luonteeseen erottamattomasti liittyvä ominaisuus, joka on voimassa riippumatta siitä, onko siitä erikseen sovittu tai määrätty.

Luottamuksellisuudesta määräykset WIPOn säännöissä

Yksityiskohtaisimmat määräykset välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta löytyvät WIPOn välimiesmenettelyä koskevista säännöistä. Tämä onkin luontevaa, koska WIPOn säännöt on laadittu immateriaalioikeudellisten riitojen ratkaisua silmälläpitäen. Voidaankin todeta, että WIPOn sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä liikesalaisuuksien suoja on varsin hyvin turvattu. ICC:n säännöt eivät sinänsä ota kantaa käsittelyn luottamuksellisuuteen muutoin kuin toteamalla, että välimiesoikeus voi ryhtyä toimenpiteisiin suojellakseen liikesalaisuuksia ja luottamuksellista tietoa.

Tukholman kauppakamarin sääntöjen mukaan kauppakamarin ja välimiesoikeuden tulee säilyttää menettelyn luottamuksellisuus. Vastaavaa velvoitetta ei ole asetettu asianosaisille. Lukuisat muut kansainväliset välimiesmenettelyä koskevat säännöt sisältävät myös eritasoisia määräyksiä menettelyn luottamuksellisuudesta.

Keskuskauppakamarin välityslautakunnan säännöt eivät ota kantaa menettelyn luottamuksellisuuteen muutoin kuin toteamalla, että välityslautakunnalle annetuista asiakirjoista sekä välitystuomiosta ei saa ilman kaikkien asianosaisten nimenomaista suostumusta antaa tietoa muille kuin asianosaisille, riitaa käsitelleille välimiehille sekä välityslautakunnan jäsenille. Menettelyn luottamuksellisuus voi perustua joko suoraan sääntöihin tai sääntöjen suoman valtuutuksen nojalla annettuihin välimiesoikeuden määräyksiin.

Oikeuskäytännössä ei yhtenäistä linjaa

ri maiden oikeuskäytännöstä on löydettävissä tapauksia, joissa on käsitelty luottamuksellisuutta välimiesmenettelyssä. Mitään yhtenäistä kansainvälistä linjaa näistä ei ole kuitenkaan löydettävissä. Kansainvälistä kiinnostusta on viime aikoina herättänyt erityisesti kaksi oikeustapausta.

High Court of Australia totesi (Esso/DHP v Plowan [1995] 128 ALR 391), että välityssopimukseen ei liity automaattisesti velvollisuutta pitää välimiesmenettely ja siinä luovutettu aineisto ja tieto luottamuksellisena.

Ruotsin korkein oikeus katsoi tuomiossaan 27.10.2000 välimiesmenettelyn yksityisen luonteen sisältävän sen, että kolmannet osapuolet eivät voi osallistua välimiesoikeuden istuntoihin tai saada itselleen osapuolten jättämää materiaalia. Tämä ei kuitenkaan rajoita osapuolten vapautta paljastaa ulkopuolisille tietoja välimiesmenettelyn kulusta.

Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että vuodelta 1999 oleva Ruotsin välimiesmenettelyä koskeva laki ei sisällä mitään luottamuksellisuutta koskevaa määräystä. Korkein oikeus ei löytänyt myöskään kirjallisuudesta yksiselitteistä tukea yleiselle luottamuksellisuusvelvoitteelle.

Tuomioistuin kiinnitti huomiota myös siihen, että Englannissa ja Walesissa samoin kuin Ranskassa katsotaan yleisesti välimiesmenettelyn luonteeseen kuuluvan luottamuksellisuuden. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, ettei ole löydettävissä mitään kansainvälistä konsensusta tässä kysymyksessä.

Korkeimman oikeuden johtopäätös oli, että mikäli osapuolet eivät ole nimenomaisesti toisin sopineet, Ruotsin oikeuden mukaan osapuolia ei voida velvoittaa luottamuksellisuuden säilyttämiseen välimiesmenettelyssä.

Miten suojata liikesalaisuuksia välimiesmenettelyssä

Kuten edellä olevasta esityksestä käy ilmi, ei – vastoin varsin yleistä uskomusta – luottamuksellisuutta voida pitää välimiesmenettelyn luonteeseen automaattisesti kuuluvana piirteenä. Tosiasia kuitenkin on, että yksi tärkeimmistä syistä välimiesmenettelyn valitsemiseen riidan ratkaisukeinoksi on se, että asiaa ei haluta käsitellä julkisessa oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa.

Erityisesti immateriaalioikeuksien alalla liikesalaisuuksien säilymisellä on suuri merkitys. Luottamuksellisuus voidaan tietyissä tapauksissa johtaa suoraan niistä sopimusjärjestelyistä, jotka osapuolten välillä vallitsevat. Näin siitä huolimatta, että itse välityslausekkeessa ei olisi sovittu mitään erityistä luottamuksellisuudesta.

Liikesalaisuuksia voidaan pyrkiä suojaamaan siten, että valitaan välimiesmenettelyä ohjaamaan säännöt, joihin sisältyy liikesalaisuuksien suojaamiseen tähtääviä määräyksiä. Käytännössä välimiesmenettelyn säännöt valittaneen useimmiten kuitenkin muiden kriteereiden perusteella.

Tehokkain keino liikesalaisuuksien suojaamiseen on sopia välityslausekkeessa menettelyn luottamuksellisuudesta. Hyvä malli löytyy Jan Paulsonin ja Nigel Rawdingin artikkelista The trouble with confidentiality (ICC International Court of Arbitration Bulletin, Vol 5/N°1, May 1994, s. 48-59).

Välityslauseketta laadittaessa on syytä ottaa huomioon, että absoluuttiseen luottamuksellisuuteen pyrkiminen voi olla epärealistista. Osapuolilla saattaa olla esim. lakiin perustuva velvollisuus kertoa välimiesmenettelyn vireillä olosta.
Asiasta voidaan toki sopia siinäkin vaiheessa, kun välimiesmenettely on jo aktualisoitunut. Tällöin kuitenkin ongelman saattaa muodostaa se, että toisella osapuolella voi olla intressi julkistaa menettely tai osia siitä, jolloin sopimukseen ei päästä.

Kuten aiemmin on todettu, välimiesmenettely säilyy useimmiten luottamuksellisena. Tämä ei kuitenkaan näytä johtuvan niinkään siitä, että välimiesmenettely olisi suoraan luonteensa vuoksi luottamuksellista. Välimiesmenettely tarjoaa kuitenkin osapuolille, jotka haluavat nimenomaisesti suojata liikesalaisuuksiaan, siihen huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin tavanomainen tuomioistuinmenettely.

Kirjoittajat tarkastelivat IPRinfo-lehden numerossa 2/2003 liikesalaisuuksien suojaa oikeudenkäynneissä.

Pekka Puhakka
Asianajaja
Asianajotalo ANPR Oy

Klaus Nyblin
Asianajaja
Asianajotalo ANPR Oy

Viitteet:
ESSO AUSTRALIA RESOURCES LTD AND OTHERS v THE HONOURABLE SIDNEY JAMES PLOWMAN AND OTHERS F.C. No. 95/014 [1995] HCA 19; (1995) 128 ALR 391 (1995) 69 ALJR 404 (1995) 183 CLR 10 Arbitration (7 April 1995)
Part i skiljeförfarande har inte ansetts vara bunden av tystnadsplikt beträffande skiljeförfarandet såvida parterna inte träffat överenskommelse därom. Mot en avgift kan papperskopior beställas från en domstol som meddelat avgörandet. [Tuomion teksti ei ole Internetissä]