Liikeideana korkeakoulukeksintöjen kaupallistaminen

(IPRinfo 1/2007)

Licentia Oy kaupallistaa teknologioita sekä tarjoaa konsultointipalvelua teknologioiden kaupallistamisessa, tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin arvioinnissa sekä sopimus- ja IPR-juridiikassa joko oman asiantuntijatiiminsä voimin tai yhteistyöverkostonsa avulla.

Licentian yli 100 patenttia käsittävä patenttiportfolio painottuu life science -sektorille, mutta myös IT-alue sekä perinteiset insinööritieteet ovat edustettuina. Teknologioita kaupallistetaan joko yksittäin tai kattavampina patenttisalkkuina yrityskontaktien avulla. Yhteistyö johtavien tiedemiesten ja tutkijoiden kanssa on välttämätöntä. Patentoinnissa hyödynnetään patenttiasiamiesten asiantuntemusta.

Mahdolliset patenttien puolustamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten kansainväliset loukkausoikeudenkäynnit, Licentia on ulkoistanut patenttien puolustamiseen erikoistuneelle yhteistyökumppanille. Näin yritys voi keskittää voimavaransa varsinaisiin kaupallistamistoimiin.

Yhteistyökumppanit sekä kotimaisia että kansainvälisiä
Licentia pyrkii löytämään kaupallisia partnereita Suomesta, mutta valitettavan monessa tapauksessa kotimaiselta kentältä ei löydy yrityksiä, joiden strategiaan sopisi panostaminen Licentian kaupallistettavana olevien teknologioiden jatkokehitykseen.

Viimeaikaisista hankkeista yleisen uutiskynnyksen on ylittänyt syöpälääkkeiden kehittämiseen erikoistuneen Vegenics Ltd:n perustaminen yhdessä australialaisen pääomasijoitusyhtiön Circadian Technologies Limitedin sekä Ludwig Institute for Cancer Researchin kanssa. Licentian ja Ludwigin yhteisomistuksessa oleva verisuonten kasvutekijöiden tutkimukseen perustuva, noin 160 patenttia ja 500 patenttihakemusta käsittävä patenttikanta lisensioitiin Vegenicsille, joka jalostaa jatkotutkimuksella tuloksia edelleen sekä kerää pääomaa niiden kehittämiseksi kaupallisiksi sovelluksiksi.

Toimeksiantajia kohdellaan yhdenmukaisesti
Valtaosa kaupallistettavista teknologioista on korkeakoulujen tutkijoiden ja tutkimusryhmien keksintöjä. Sopiessaan julkisen sektorin toimeksiantajien kanssa teknologioiden kaupallistamisesta Licentia on pyrkinyt noudattamaan yhdenmukaisia perusehtoja sopimuksissa siten, että eri korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten tutkijoita kohdeltaisiin tasavertaisesti, ja että sopimusehdot olisivat ennakoitavissa.

Licentian palkkio-osuus on aina vakio. Licentia toimii success fee -periaatteella laskuttamatta työtunteja, ja se saa palkkion osuutena teknologian kaupallistamisesta saadusta hyödyntämistulosta. Licentia usein myös kantaa riskin kustannuksista ja maksaa kymmeniin tuhansiin euroihin hanketta kohden nousevat patentointikustannukset toimeksiantajien puolesta. Patentointikulut vähennetään tuotoista ennen hyödyntämistulojen jakamista. Lisäksi velvoitteissa ja vastuukysymyksissä on sopimuksissa noudatettu yhtenäistä linjaa.

Korkeakoulujen ja yksittäisten tutkijoiden on usein mahdotonta sitoutua varsinkin isojen kansainvälisten yritysten sopimuksissaan edellyttämiin velvoitteisiin ja ankariin vastuisiin. Licentialla on tarvittavat resurssit toimia sopimusneuvotteluissa tasavertaisena sopimuskumppanina ja kantaa riski mahdollisesta vastuusta. Licentia toimii siten yrityksen ja yliopistomaailman välillä tasapainottaen neuvottelutilannetta, joka muuten saattaisi kallistua yrityksen eduksi.

Sopimuskumppani vaihtuu
Jo ennen uutta korkeakoulukeksintölakia Licentia on ollut yhteistyössä kaikkien yliopistojen kanssa. Varsinaisena sopimuskumppanina julkisen tutkimuksen tutkimustulosten osalta on kuitenkin (Tekes-projekteja ja EU-hankkeita lukuun ottamatta) ollut useimmiten yksittäinen tutkija. Vuodenvaihteen jälkeen sopimuskumppanina on korkeakoulu, mikäli se päättää käyttää lain mukaista oikeuttaan ottaa oikeuksia keksintöön.

Licentia pyrkii jatkossakin noudattamaan vakiintuneita periaatteitaan, mutta sopimuskumppanin vaihtuminen aiheuttaa tiettyjä muutoksia kaupallistamissopimuksiin. Korkeakouluilla on esimerkiksi omat yliopistokeksintöihin liittyvät tulonjakosäännöstönsä, mikä vaikuttaa tutkijalle ohjautuvan tulo-osuuden määrään. Eri korkeakoulujen tutkijoille maksamat palkkiot voivat siten Licentiasta riippumattomista syistä vaihdella. Jos korkeakoululla ei ole oikeuksia teknologiaan, Licentia soveltaa tutkijoihin lähtökohtaisesti jo aikaisemmin vakiintuneita periaatteita.

Haasteita kaupallistamissopimuksille
Uusi laki antaa mahdollisuuden selkeyttää tilannetta sopimalla tietyissä puitteissa yhtenäisistä menettelytavoista, joilla voidaan tehostaa keksintöilmoitusten käsittelyä, innovaatioiden kaupallisen potentiaalin arviointia ja päätöksentekoa.
Licentia tekee yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa työsuhdekeksintöjen arvioinnissa. Yhtiö arvioi HUSin työsuhdekeksintöjen kaupallisen potentiaalin, ennen kuin HUS tekee päätöksen oikeuksien ottamisesta niihin. Jos HUS päättää ottaa oikeuksia keksintöön, Licentia huolehtii erikseen sovittavilla ehdoilla keksinnön kaupallistamisesta ja maksaa patentoinnin.

Järjestely on toiminut hyvin, ja HUSiin jätettyjen keksintöilmoitusten määrä on kasvussa. Vastaavat yhteistyöjärjestelyt voisivat olla ratkaisu myös korkeakoulujen kohdalla, mikäli keksintöilmoitusten käsittelyyn halutaan lisää kaupallista näkökulmaa.
Muuttunut tilanne saattaa myös aiheuttaa haasteellisia tulkinta- ja sopimustilanteita. Käytännössä hankaluuksia on jo ilmennyt, kun lakiteksti ja esityöt eivät anna selkeitä tulkintaohjeita erilaisiin tilanteisiin. Lisäksi sopimusneuvottelut saattavat muuttua monimutkaisemmiksi. Korkeakoulukeksintölain mukaiset oikeuksien selvittämiseen ja päätöksentekoon liittyvät käytännön toimet saattavat myös hidastaa kaupallistamista.

Jatkotutkimuksen tuloksista sovittava
Lain voimaantulosäännös tai hallituksen esitys eivät ota yksiselitteisesti kantaa erilaisiin ennen lain voimaantuloa aloitettuihin yhteistyöjärjestelyihin tai tehtyihin sopimuksiin, joihin liittyen syntyy uusia keksintöjä. Käytännön tulkintatilanteet ratkaistaan nyt tapauksittain selvitellen ja neuvotellen. Lisäksi Licentia noudattaa varovaista linjaa ja ohjeistaa tutkijat tekemään epäselvissä tilanteissa keksintöilmoituksia korkeakoululleen.

Myös uusien sopimusten osalta kysymys jatkotutkimuksesta ja jatkotutkimustuloksista saattaa osoittautua ongelmalliseksi, jos lisensoitua tai muuten kaupallistettua keksintöä ja sen jatkotutkimustuloksia arvioidaan lain valossa eri tavoin. Tavallisesti keksinnön patentointi ja kaupallistaminen edellyttävät myös tietynasteista jatkotutkimusta, ja sen tulokset sovitaan sopimuksin kuuluvaksi osaksi tehtyä kaupallistamissopimusta. Uusi laki edellyttää jatkotutkimustulosten erillistä arviointia, erillistä päätöksentekoa ja sopimuksia.

Sivuvirat ongelmallisia
Uusi laki nostaa selvemmin esiin myös laajoihin, eri instituutioiden tutkijoiden yhteistyönä tehtäviin tutkimusprojekteihin liittyvät hankaluudet. Oikeudet syntyviin keksintöihin pitää selvittää tapauksittain korkeakoulujen kanssa. Oikeuksien siirtymisen selvittäminen vie kussakin tapauksessa oman aikansa, mikä saattaa johtaa moninaisiin sopimusvariaatioihin.
Myös erilaiset sivuvirat ja -työsuhteet saattavat aikaisempaa useammin edellyttää selvittelyjä ja sopimista ennen kuin päästään etenemään keksinnön kaupallistamiseen. Aiemmin korkeakouluissa tehtävän tieteellisen tutkimustyön tulokset olivat useimmiten tutkijan itsensä määrättävissä, joten sidonnaisuudet sivuvirkojen ja -työsuhteiden osalta oli jokseenkin yksinkertaista selvittää ja sopia kyseisen tutkijan kanssa.

Korkeakouluiltakin tarvitaan panostuksia
Korkeakoulukeksintöjen ilmoitusvelvollisuus tuo tietoisuuteen uusia keksintöjä, joiden kaupallinen potentiaali saattaisi muuten jäädä arvioimatta ja hyödyntämättä. Uusien teknologioiden suojaaminen patentilla edellyttää usein ripeää reagointia. Licentia on hoitanut patentointiprosessia yhteistyössä tutkijoiden kanssa mahdollisimman nopeasti, jotta tutkijoiden ei tarvitsisi lykätä tieteellisiä julkaisuja kohtuuttoman kauan.

Yliopistoilta edellytetään tehokasta keksintöilmoitusten käsittelyä, innovaatioiden arviointia sekä päätöksentekomenettelyjä, jotta järjestelmä toimisi tarkoitetulla tavalla. Kun korkeakoulut rakentavat toimivia innovaatioiden arviointi- ja päätöksentekojärjestelmiä sekä panostavat niihin riittävästi resursseja, korkeakoulukeksintölainsäädäntö ei aiheuttane Licentian näkökulmasta hankaluuksia keksintöjen kaupallistamisessa. Korkeakouluille asetetut velvoitteet saattavat jopa tehostaa yhteistyötä ja tarjota uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Charlotta Heikinaro
Lakimies, varatuomari
Licentia Oy