Lainuudistusten teoria ja käytäntö yhdessä teoksessa

(IPRinfo 3/2006)

Arvosteltu teos: Pirkko-Liisa Haarmann: Immateriaalioikeus. Talentum, Jyväskylä, 2006. 395 sivua luetteloineen.

Jo klassikoksi muodostunut Immateriaalioikeuden oppikirja on saanut ytimekkään seuraajan. Immateriaalioikeus -nimisenä teos ilmestyy nyt neljäntenä painoksena. Ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1988 eli 18 vuotta sitten!

Pirkko-Liisa Haarmann on perehtynyt tarkasti ja yksityiskohtaisesti detaljeja täynnä olevaan oikeudenalaan, joka rakentuu luovan työn suojaamisen tarpeisiin. Immateriaalioikeutta voitaisiin osittain kutsua hajanaisesti säännellyksi tai pirstoutuneeksi oikeudeksi. Erityisesti tekijänoikeutta onkin kritisoitu viime aikoina.

Teos ilmestyy otollisena ajankohtana monien immateriaalioikeutta koskevien lainmuutosten toteuduttua. Osa uudistuksista, kuten korkeakoulukeksintölaki, oli tosin vielä kirjoitushetkelläkin auki. Haarmann on kuitenkin käsitellyt tätäkin asiaa neljällä pääasiat selkeästi käsittelevällä sivulla (s. 194-97).

Teoksen rakenne on pysynyt ennallaan, mutta eri jaksoihin on tehty lisäyksiä ja muutoksia. Esimerkiksi kansainväliseen osaan on liitetty WTO:n neuvottelukierrosten, erityisesti kehitysmaita koskevat asiat, esimerkiksi biodiversiteettiä ja ekologista perinnetietoa ynnä traditionaalisen tietämyksen sekä folkoren suojaa koskevat kommentit. Ilahduttavasti koko teoksessa näkyy, että kirjoittaja on noteerannut myös kriittiset näkemykset.

Teos ei ole alan kritiikki, vaan kattava lain ja käytäntöä esittelevä yleisesitys, joka on edellyttänyt sääntelytaustojen erittelyn. Erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen on esimerkiksi teknisten toimenpiteiden suojaa koskeva jakso s. 108-109. Myös tekijänoikeuden sanktiosäännöksiä ja erityisesti rikosoikeudellista vastuuta, kohdentumista ja edellytyksiä koskeva jakso on merkityksellinen käytännönkin kannalta.

Immateriaalioikeuden oikeuskäytäntö on lisääntynyt runsaasti ja sitä on teokseen sisällytetty kiitettävästi. Erityisesti tämä koskee tavaramerkkioikeudellisia ratkaisuja. Verkkotunnusten ja tavaramerkkien suojasta on oma esityksensä (s. 302-305). Sopimussuhteet on käsitelty kunkin oikeuden kohdalta erikseen. Ratkaisu on toimiva, vaikka eräissä muissa alan oppikirjoissa sopimussuhteita on käsitelty omina jaksoinaan (esim. Kokvtedgaard – Levin).

Uusi Immateriaalioikeus -teos on kasvaneesta sivumäärästään huolimatta tiivis ja rönsyilemätön yleisesitys. Jo monien lainuudistusten vuoksi se on välttämätön immateriaalioikeuksien parissa työskenteleville, niin opiskelijoille, asiamiehille, asianajajille kuin tuomareillekin.

Rainer Oesch
Professori
Helsingin yliopisto

Share: