Kylässä Japanissa

(IPRinfo 1/2012)

Suuressa maassa on suuren maan resurssit, totesi Marja-Leena Mansala tutustuessaan japanilaisen IPR-järjestelmän toimivuuteen.

Olin mukana marraskuussa 2011 Japaniin suuntautuneella matkalla, jonka eräänä tarkoituksena oli paneutua japanilaisen IPR-järjestelmän toimivuuteen.

Matkan aikana keskustelimme eri yliopistojen ja teknologiaa lisensoivien organisaatioiden (technology licensing organization, TLO) edustajien kanssa tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvistä kysymyksistä. Japanilaisissa yliopistoissa asia on pyritty järjestämään lainsäädännön avulla: syntyvien keksintöjen hyödyntäminen on annettu yliopistoissa toimivien, teknologiaa lisensoivien organisaatioiden tehtäväksi.

Koulutuksen selvittäminen ei ollut matkan päätarkoitus, mutta yhteisessä seminaarissa ja eri keskusteluissa käsiteltiin myös sitä.

IP-koulutusta seniorista junioriin
Japan Intellectual Property Association (JIPA) on vuonna 1938 perustettu voittoa tavoittelematon, ei-valtiollinen yhdistys, jolla on noin 1190 jäsentä. Se on omien sanojensa mukaan suurin immateriaalioikeuden käyttäjiä edustava yhteisö maailmassa. JIPAlla on 20 komiteaa, joissa tehdään IPR-asioita koskevia selvityksiä ja tutkimuksia. Komiteoissa on yhteensä yli 700 jäsentä. JIPA ottaa myös kantaa immateriaalioikeuden kehittämiseen, järjestää koulutusta ja julkaisee immateriaalioikeutta koskevia artikkeleita.

Matkalla selvisi, että JIPA on kehittänyt toimivan koulutuskokonaisuuden, jonka ohjenuorana on “from Senior to Junior”. Koulutus on suunnattu jäsenyritysten työntekijöille. Kouluttajina toimivat JIPAn vanhemmat jäsenet, ja ne suunnitellaan JIPAn komiteoissa ja sihteeristössä.

Japaninkielinen koulutus toteutetaan useassa osassa, joihin sisältyy useita jaksoja. Esimerkiksi peruskurssi sisältää asian esittelyyn keskittyvät kolme jaksoa, kolme ensimmäisen asteen jaksoa sekä 40 toisen asteen jaksoa. Lisäksi on kolme yhdistelmäjaksoa, 18 jaksoa insinööreille sekä 7-15 erityisjaksoa. Koulutukseen sisältyy myös neljä ulkomaanjaksoa sekä kolme erityistä jaksoa: IP-johtaja-, IPR-strategiahenkilöstö- ja IP-nuorempi asiantuntija -jaksot.

Koulutukseen osallistui vuonna 2010 kaikkiaan 14 415 henkilöä. Eniten osallistujia, noin 5 500, oli toisen asteen jaksoille. Ainoastaan 33 henkilöä osallistui ulkomailla tapahtuvaan koulutukseen.

Koulutus uudistuu
JIPAn koulutus on ollut tähän asti hyvin teknologiakeskeistä. Pääosassa ovat olleet keksinnöt ja niiden suojaaminen. Tulevaisuudessa JIPA pyrkii koulutuksessaan kehittämään henkilöstöä (human recourses) tuomaan lisäarvoa yrityksen hallintoon. Koulutuksen avulla pyritään luomaan uusi visio seuraavalle sukupolvelle. Muutos on tarpeen, koska teollisesta yhteiskunnasta on siirrytty tietoyhteiskuntaan ja henkilöstön osaamisesta on tullut entistä tärkeämpi JIPAn jäsenyrityksille. Samalla IP-strategian merkitys on kasvanut.

Henkilöstön immateriaalikoulutus on jaettu viiteen kategoriaan henkilöstöryhmien mukaisesti: johtaja, strategia henkilöstö, nuoremmat asiantuntijat, tekninen henkilöstö sekä liiketoiminta, joka sisältää myös tutkimus- ja tuotekehityksen.

IP-johtajan tulee olla henkilö, joka kykenee kehittämään uusia visioita ja konsepteja. Hänen täytyy olla avarakatseinen ja pystyä tukemaan muuta henkilöstöä toteuttamaan visiota. Lisäksi IP-johtajalla tulee olla syvällinen ymmärrys immateriaalioikeudesta.

IP-johtajan koulutus alkaa kolmen päivän jaksolla, joka sisältää luennoinnin lisäksi harjoituksen ja ongelman asettelun. Koulutus jatkuu käytännön harjoittelulla, johon kuuluu kuukausittainen tapaaminen kouluttajien kanssa. Tänä aikana koulutettava työstää ratkaisua asetettuun ongelmaan. Aikaa tähän vaiheeseen on varattu noin seitsemän kuukautta. Kolmas jakso on päivän mittainen ja siinä koulutettava esittelee ehdotuksensa asetetun ongelman ratkaisemiseksi. Lopuksi ratkaisu esitetään koulutettavan työnantaja yritykselle.

Muiden ryhmien koulutus noudattaa vastaavanlaista konseptia. Koulutukseen liittyy luennointia, käytännön harjoittelua ja lopputuloksena on aiheeseen liittyvä ehdotus omalle työnantajalle.

Näihin koulutuksiin osallistuvat JIPAn jäsenyritysten työntekijät. Yritys myös maksaa koulutuksen. Joitakin koulutusosioita toteutetaan yhteistyössä yliopistojen kanssa, mutta pääasiassa kouluttajina ovat JIPAn jäsenyritysten asiantuntijat.

Sekä strategiselle että tekniselle henkilöstölle tarjotaan myös kansainvälisyyteen kouluttavia jaksoja. Koulutus on aloitettu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja mukaan on tullut Kiina, Taiwan ja Etelä-Korea. Uudet aluevaltaukset tulevat olemaan Brasilia, Venäjä ja Intia.

Matkalta opittua
JIPA on kouluttanut pitkään: koulutuskomitea perustettiin vuonna 1963. Koulutus räätälöidään yritysten tarpeisiin ja nykyisin siinä otetaan huomioon IP laajana käsitteenä. Koulutuksessa korostuu, että yritykset tarvitsevat tietoa immateriaalioikeusjärjestelmän toimivuudesta yrityksessä kokonaisuudessaan. Enää ei ole kysymys pelkästään patenttien hakemisesta vaan aineettoman omaisuuden kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä.

Eri yliopistojen edustajien kanssa käydyistä keskusteluista jäi vaikutelma, että yliopistojen koulutusohjelmissa ei immateriaalioikeuksia oteta huomioon juuri sen enempää kuin Suomessakaan. Erityistä tutkintoa ei ole, eikä juurikaan aiheeseen erikoistuneita professoreita. JIPAn tarjoaman koulutuksen merkitys korostuu myös tätä taustaa vastaan. JIPA on kouluttanut ja kouluttaa edelleen Japanin IP-ammattikunnan.

Suuressa maassa on luonnollisesti suuren maan resurssit. Sekä koulutettavia että kouluttajia on huomattava määrä, jolloin koulutuksen hinta pysyy kohtuullisena. Kustannukset ovat Suomessakin koulutuksessa alati esiin tuleva kysymys: kenen velvollisuus on maksaa koulutus?

JIPAn koulutuksessa voidaan ottaa yritysten erityistarpeet hyvin huomioon, ja toteuttaa yrityksille yksilöityjä kokonaisuuksia. Tällöin tuntuu luonnolliselta, että koulutuksen kustannukset ovat nimenomaan yritysten kannettavana. Japanissa työura on toistaiseksi tehty yhden yrityksen palveluksessa, jolloin yrityksen panos työntekijöiden kouluttamisessa on tullut suoraan yrityksen omaksi hyödyksi. Tulevaisuus näyttää, muuttuuko koulutustilanne jos ja kun myös työntekijöiden kierto yrityksestä toiseen toteutuu Japanissa.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center

Japan Intellectual Property Association (JIPA)