Kuinka EQE-peikko selätetään? – eräs selviytymistarina EPO-asiamiestutkinnosta

(IPRinfo 4/2010)

Sakari Arvela
Eurooppapatenttiasiamies, Seppo Laine Oy

Kirjoittaja läpäisi vaativan kokeen päättäväisellä harjoittelulla ja remonttisuunnitelmista tinkimällä.

Euroopan patenttiviraston (EPO) asiamiestutkinto European Qualifying Examination (EQE) on käsite, joka nostaa karvat pystyyn monella suomalaisella patenttialan toimijalla. Syynä tähän voi olla vielä edessä häämöttävä ensitutkinto tai – kuten yhä useammalla – jo tavaksi muodostunut jokakeväinen pakollinen iterointikierros, jonka suhteen odotukset eivät ole erityisen korkealla.

Vanhemmilla asiamiehillä taas voi olla aiheellinen huoli oman toimiston jatkuvuudesta tai jopa koko alan ammattitaidon säilymisestä Suomessa. Olisikohan asialle tehtävissä jotain?

Taakka on suuri vaan ei kohtuuton
On sanottu, että EQE:n läpäiseminen vaatii noin 600-800 tunnin täysin tutkintoon keskittyvän opiskelun. Tuntimäärä on niin suuri, että kukaan tuskin pystyy sitä omasta arjestaan irrottamaan luopumatta jostain muusta.

Hieman kärjistäen voisi sanoa, että on valittava väliaikaisesti joko EQE tai normaalielämä. Hyvällä suunnittelulla ja päättäväisellä toiminnalla EQE:hen opiskelu ei kuitenkaan muodosta kohtuutonta taakkaa kenellekään.

Itse aloitin säännöllisen opiskelun jo noin vuotta ennen kevään 2008 koetta. Tavoitteenani oli saada kasaan tuo yllämainittu 800 tuntia (mikä tekee keskimäärin noin kaksi tuntia joka päivä). Yrityksen kanssa sovittiin, että saan opiskella työajalla noin 400 tuntia.

Harjoitus ja vain harjoitus tekee mestarin
Käytännössä urakka merkitsi 45 minuutin opiskelua jokaisen työpäivän aamuna, Deltapatentsin ja IPR University Centerin kolmen viikon C/D-kurssia sekä kolmen viikon lukulomaa ennen tutkintoa.

Loput 400 tuntia opiskelin työmatkoilla sekä iltaisin ja viikonloppuisin. Käytännössä asia järjestyi urheiluharrastuksia vähentämällä, laittamalla remonttiprojekti jäihin ja rahtaamalla televisio vintille – sekä sopivalla joustolla vaimon ja lasten puolelta.

Tehokkaan opiskelun voi tiivistää yhteen sanaan: harjoittelu. Käytin noin 600 tuntia aiempien 2000-luvun kokeiden tekemiseen ja tarkistamiseen Compendiumin avulla sekä Deltapatentsin D-osaan valmentavien kysymyskirjojen läpiharjoitteluun – oikealla EQE-tyylillä eli kynällä ja paperilla tietenkin. Loput 200 tuntia koostui koemateriaalin kokoamisesta, lukemisesta sekä työstämisestä itselleni sopivaksi.

Harjoittelun myötä materiaali tuli erittäin tutuksi, ja Deltapatentsin kurssin ja tutorien ansiosta C- ja D-osien vastaustekniikka ja -taktiikka hioutuivat. Tutoreilta sain myös vastauksia harjoittelun lomassa nousseisiin kysymyksiin sekä kannustusta tehdä töitä tutkinnon eteen.

Mainitsemisen arvoinen apu oli myös EPOn European Patent Academyn EQE Online Forum, jossa pystyi vaihtamaan ajatuksia muiden kandidaattien kanssa.

Aivotyö edellyttää että perusasiat osataan ulkoa
Kokeen koittaessa rutiini jokaista kokeen osaa varten oli hyvä. Koe tuntuikin oikeastaan vain muutamalta harjoittelupäivältä muiden joukossa. Vaikka tutkinnon voi hyvällä tuurilla läpäistä pienemmälläkin työmäärällä, rutiinilla voi aikapaineesta huolimatta paikata suuriakin ”mokia” kokeessa.

Esimerkiksi B-osassa aloitin vastauksen muodostamisen käytännössä alusta vain noin 45 minuuttia ennen lopetuskellon soimista ja sain silti kokoon yli 50 pisteen paperin. C- ja D-osissa taas paperille tuli lähes lihasmuistista tiettyjä perusasioita, kuten suuri osa EPC-viitteistä, ja aikaa jäi enemmän kysymysten ytimen pohtimiselle ja täydellisemmän vastauksen muodostamiselle.

EQE vaatii määrätietoista asennetta ja uhrauksia, mutta myös antaa hyvän pohjan ammatin harjoittamiselle. Koe on rakennettu siten, että aina voi mennä pieleen, mutta jos siitä ei halua jokavuotista riippakiveä, lähtökohtana tulee olla kova työnteko ja kokeen selättäminen kertaheitolla.

”Try not. Do or do not, there is no try.” – Yoda