Kluwer tarttui vaikeaan aiheeseen

(IPRinfo 4/2003)

Arvosteltu teos: Character Merchandising in Europe, ed. Heijo Ruisenaars. Kluwer law international 2003.

Kluwer on julkaissut kokoelmateoksen eurooppalaisesta Character Merchandising -oikeudesta. Character Merchandising on oikeudellisesti monitahoinen asia ja vaikeasti suomennettavissa oleva käsite. Siinä on kyse tarinan (elokuva, tv-sarja, kirja, sarjakuva) hahmojen tai toisaalta julkisuuden henkilöiden hahmon (esimerkiksi urheilija, viihdetaiteilija) tuotteistamisesta ns. oheistuotteiden avulla.

Oheistuotteiden kauppa on usein erityisesti viihdeteollisuudelle jopa tärkeämpi tulonlähde kuin itse tuote, ja siksi aihe on kaupallisesti merkittävä. Oheistuotteiden markkinointi liittyy myös keskeisesti urheilun rahoitukseen.

Kirjaan on koottu esittely aiheeseen liittyvästä sääntelystä 17:ssa Euroopan valtiossa, myös Suomessa.

Suomalaisen osuuden ovat kirjoittaneet Esa Korkeamäki, Rainer Oesch ja Jori Taipale. Euroopan maista mukana ovat kaikki keskeiset EU:n jäsenmaat, Sveitsi ja Norja sekä lisäksi joitakin tulevia uusiakin EU-jäsenvaltioita. Teoksen maantieteellinen laajuus täyttää siten sen nimen antaman lupauksen, vaikka aivan kaikki Euroopan valtiot eivät olekaan mukana.

Kunkin maan osalta esitellään, mitä hahmojen tuotteistamisella (character merchandising) kyseisessä valtioissa ymmärretään ja millainen on maan oma oheistuotteiden markkinointiperinne ja alan historia. Sen jälkeen käsitellään sitä, miten eri immateriaalioikeudellinen ja muu lainsäädäntö voi antaa suojaa oheistuotteille eli mitä eri mahdollisuuksia suojan saamiseen on olemassa.

Eri kirjoittajien esitystapa vaihtelee, jotkut esitykset ovat melko yksityiskohtaisia pykälä- ja oikeustapausviittauksineen, kun taas joissakin lähestymistapa on yleisempi. Suomen osuus palvelee lukijaa hyvin runsailla oikeustapausviittauksilla ja markkinatuomioistuimen oikeuskäytännön esittelyllä. Kaikki osuudet on laadittu käsikirjamaisesti, ja tarkoituksena on tarjota nopeaa käytännön tietoa kompaktissa paketissa.

Kirjan ilmeisenä kohderyhmänä ovat teollisoikeuksia hoitavat asiamiehet ja alan teollisuus. Kirjan avulla voi saada yleiskuvan siitä, mitä mahdollisuuksia suojan saamiselle jonkin tietyn maan lainsäädäntö antaa ja toisaalta tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä suojan saamiseksi.

Tositilanteessa ilman paikallista asiantuntija-apua kirjankaan avulla tuskin kuitenkaan Euroopan markkinoilla selviää, mikä aina asettaa tällaisten teosten käytännön merkityksen hieman kyseenalaiseksi. Mutta esimerkiksi ‘ensiapuna’ kriisitilanteessa kirjan arvo voi olla suurikin, sen avulla saattaa nopeasti hahmottaa pelikentän tilanteen ja mahdollisuudet – ainakin pääpiirteittäin.

Immateriaalioikeutta tarkemmin tuntemattomalle lukijalle kirja antaa myös hyvän yleiskuvan siitä, mitä mahdollisuuksia yleensä on saada suojaa erilaisille hahmoille. Asiaa enemmän harrastanut voi myös varmasti hyötyä ainakin teokseen kootuista oikeustapaus- ja lähdeviittauksista.

Mia Pakarinen
Tutkija
IPR University Center