Kiitettävää perehtyneisyyttä

 (IPRinfo 4/2012)

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa verkkotalouden aikana. Hannes Kankaanpää, Rainer Oesch (toim.). CC Lakimiesliiton kustannus, 2012. 251 s. ISBN: 978-952-246-172-8.

Kankaanpään ja Oeschin toimittama kirja Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa verkkotalouden aikana syntyi Helsingin yliopiston kauppaoikeuden/immateriaalioikeuden projektin sivutuotteena. Kirjoittajina ovat projektin vetäjät ja opiskelijat.

Kirja jakaantuu neljään osaan: I Sopimaton menettely ja yksinoikeuksiin tukeutuminen markkinoinnissa, II Immateriaalioikeuksia koskeva prosessiuudistus, III Liiketoimintamenetelmät ja liikesalaisuudet sekä IV Sopimattoman menettelyn ja kuluttajansuojan rajapinta.

Iina-Mari Supperin ajankohtaisessa artikkelissa ”Keskittäminen markkinaoikeuteen – tunnusmerkkioikeudellisten asioiden tehokkaan tuomioistuinkäsittelyn tae?” arvioidaan, kuinka IPR-asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen vaikuttaa tunnusmerkkioikeuksien haltijan asemaan ja onko toimivaltaratkaisu oikeudenhaltijan kannalta tehokas.

Supperin kirjoitus osoittaa kiitettävää perehtyneisyyttä asiaan. Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, mikä tulee olemaan muun muassa muutoksenhakutie IPR-tuomioistuimen ratkaisuihin. Supperi arvioi aivan oikein, että yhden valitusasteen (HO) lisääminen nostaisi asianosaisten kustannuksia sekä vesittäisi nopean ja tehokkaan prosessin. Hovioikeusportaan lisääminen valitusasteeksi heikentäisi myös nykyisen SopMenL:n mukaisen markkinaoikeuskäsittelyn valttia eli prosessin nopeutta.

Tämänhetkinen käsittelyaika markkinaoikeudessa markkinaoikeudellisissa asioissa on seitsemän kuukautta ja SopMenL:n mukaisten asioiden käsittelyaikakin vain hiukan tätä enemmän. Prosessi on siis todella nopea, mikä on tärkeää elinkeinonharjoittajalle.

Henna Paukun artikkeli käsittelee liikeidean ympärille luotavaa liiketoimintakonseptia, sen suojan ulottuvuutta ja muun muassa toisen elinkeinonharjoittajan goodwill-arvon hyväksikäyttöä. Kirjoituksesta saa hyvän yleiskuvan oikeustilasta Suomesta ja toisaalta Ruotsin renommésnyltining-doktriinista. Kirjoittaja on myös muistanut Kansainvälisen kauppakamarin markkinoinnin perussäännöt – hyvä!

Kirjan viimeisen artikkelin ”Guld till pengar! Inköpsreklam – en oreglerad form av marknadsföring til konsumenter?” on kirjoittanut dosentti Johan Bärlund. Artikkelissa ei käsitellä immateriaalioikeuksia tai SopMenL:a, vaan arvioidaan kuluttajansuojalain soveltamisalasäännöksen ongelmallisuutta tilanteissa, joissa yritys ilmoittaa ostavansa hyödykkeitä, kuten arvometalleja, kuluttajilta. Bärlundin mukaan kuluttajansuojalain soveltamisalaa tulisi laajentaa käsittämään myös C2B-konseptit.

Teos on suositeltavaa luettavaa kaikille niille, jotka janoavat tietoa SopMenL:n ja IPR:ien liittymäkohdista. Kirjoittajat ovat seuranneet hyvin viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Kirjassa on viittauksia paitsi tuomioistuinratkaisuihin myös itsesääntelytoimielinten, kuten Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausuntoihin. Nuorten kirjoittajien teksteistä ilmenee, että he ovat opiskelleet käsiteltyjä aiheita ja työskennelleet niiden parissa.

Paula Paloranta, Pääsihteeri, OTL
Keskuskauppakamari