Käräjöinti EY-tuomioistuimessa on oma taiteenlajinsa

(IPRinfo 2/2004)

Yhteisön oikeus on osa kansallista oikeusjärjestelmäämme, ja oikeudenkäynti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa Luxemburgissa on osa kansallista riita-, rikos- tai hallintolainkäyttöprosessia. Luxemburgista haetaan ratkaisua siihen, miten yhteisön perustamissopimusta tai sen nojalla annettuja direktiivejä on tulkittava. Ennakkoratkaisukysymysten määrä on kasvussa.

Jos kansallinen tuomioistuin katsoo päätöksensä edellyttävän yhteisöoikeudellisen kysymyksen ratkaisua, se voi – ja eräissä tapauksissa sen täytyy – pyytää yhteisöjen tuomioistuinta ratkaisemaan se. Ennakkoratkaisu koskee ainoastaan yhteisön oikeussäännön tulkintaa tai pätevyyttä. Kansallisen oikeuden tulkinta ja sen pätevyyden arviointi ei kuulu yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan.

Yhteisöjen tuomioistuin ei myöskään tutki jutun tosiseikkoja, jotka tulisi selvittää kansallisessa tuomioistuimessa ennen ennakkoratkaisupyynnön esittämistä. Hyödyllisen ennakkoratkaisun saaminen edellyttää, että asiassa relevantit oikeudelliset kysymykset ovat selvillä ennakkoratkaisupyyntöä tehtäessä. Yhteisöjen tuomioistuin on eräissä tapauksissa jopa kieltäytynyt antamasta ennakkoratkaisua asian tosiasioiden ollessa selvittämättä, joskin tämä on poikkeuksellista.

Ennakkoratkaisun pyytämisestä ja ennakkoratkaisukysymyksistä päättää kansallinen tuomioistuin. Käytännössä asianosaisille annetaan mahdollisuus lausua käsityksensä ennakkoratkaisupyynnön tarpeellisuudesta ja yhteisöjen tuomioistuimelle esitettävistä kysymyksistä. Tämä koskee myös riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Näissä tapauksissa asianosaisten yksimielisiä käsityksiä ennakkoratkaisupyynnön tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta ei tulisi kevein perustein sivuuttaa. Asianosaisilla on tällaisissa tapauksissa oikeus sopia siitä, missä laajuudessa oikeutta käydään.

Alkuvaihe kirjallisesti
Kun tuomioistuin on toimittanut ennakkoratkaisupyynnön yhteisöjen tuomioistuimelle, tuomioistuimen kirjaaja kirjaa sen saapuneeksi ja asia tulee vireille. Ennakkoratkaisupyyntö käännetään kaikille yhteisön virallisille kielille. Käännöstyö vie keskimäärin parisen kuukautta. Sen jälkeen kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille, yhteisön jäsenvaltioille ja komissiolle varataan mahdollisuus kirjallisten huomautusten antamiseen.

Kansallisen prosessin asianosaiset antavat huomautuksensa sillä kielellä, jolla oikeudenkäyntiä Suomessa käydään (siis suomeksi tai ruotsiksi). Muulla kielellä tehtyjä huomautuksia ei oteta huomioon.

Jäsenvaltiot antavat kirjalliset huomautukset omilla kielillään. Jäsenvaltiot ja komissio harkitsevat tapauskohtaisesti, antavatko ne kirjalliset huomautuksensa vai eivät. Velvollisuutta huomautusten antamiseen niillä ei ole. Jäsenvaltioiden intressit liittyvät usein oikeussääntelyyn. Ennakkoratkaisu voi merkittävästi vaikuttaa yhteisön oikeussääntöjen tulkintaan ja tulkintavaikutuksen kautta myös kansallisen lain tulkintaan.

Aikaa kirjallisten huomautusten antamiseen on kaksi kuukautta siitä, kun kirjallisia huomautuksia koskeva pyyntö on toimitettu asianosaiselle tiedoksi. Tähän kahteen kuukauteen lisätään automaattisesti 10 päivän lisäaika pitkien etäisyyksien vuoksi. Käytännössä määräaikavaatimus täytetään, jos kirjalliset huomautukset toimitetaan määräajan kuluessa faksilla ja alkuperäinen kappale toimitetaan tästä 10 päivän kuluessa.

Kirjallisten huomautusten sisällöstä ohjeet
Asianosaisille toimitettavassa oppaassa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten kirjalliset huomautukset tulisi laatia. Lähtökohta on, että siinä käsitellään asian tosiseikat, kansallinen lainsäädäntö, oikeudelliset kysymykset ja ehdotukset ennakkoratkaisukysymysten vastauksiksi.

Käytännössä kirjalliset huomautukset on suositeltavaa numeroida juoksevasti kappaleittain. Tämä helpottaa viittaamista lausuman tiettyihin kohtiin suullisessa käsittelyssä.

Kun kirjalliset huomautukset on toimitettu yhteisöjen tuomioistuimeen, ne käännetään asian oikeudenkäyntikielelle sekä ranskaksi. Kaikki kirjallisia huomautuksia tehneet saavat tiedokseen muiden kirjalliset huomautukset. Kirjallisen menettelyn lopuksi asianosaiset saavat lausua siitä, pitävätkö ne suullista käsittelyä tarpeellisena.

Esittelijän kertomus ennen suullista käsittelyä
Ennen suullista käsittelyä yhteisöjen tuomioistuin lähettää asianosaisille, komissiolle ja jäsenvaltioille esittelevän tuomarin suullista käsittelyä varten laatiman kertomuksen, joka sisältää yhteenvedon tosiseikoista ja esitetyistä kirjallisista huomautuksista.

Asianosaisten tulee tarkistaa, että kertomukseen on kirjattu oikein tosiseikat ja asianosaisten huomautukset ja tarvittaessa huomautettava virheellisyyksistä ennen suullista istuntoa.

Suullinen käsittely oikeudenkäyntikielellä
Suullinen käsittely käydään vireillä olevan asian (pääasian) oikeudenkäyntikielellä. Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti voi asianosaisen perustellusta pyynnöstä ja vastapuolta ja julkisasiamiestä kuultuaan antaa luvan käyttää muuta yhteisön kieltä. Mikäli toinen asianosainen tätä vastustaa, presidentin on siirrettävä pyyntö yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Menettely perustuu tältä osin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestykseen, joka ei sisällä esimerkiksi tarkkoja aikamääräyksiä, joita tulisi vastapuolen kuulemisessa noudattaa. Käytännössä perusteluja kielen vaihtamiseen voi olla tapauksissa, joissa suullisessa käsittelyssä käsitellään samanaikaisesti useita eri kielillä vireillä olevia asioita.

Simultaanitulkkaus toimii vaikeuksista huolimatta
Suullisen käsittelyn aikana puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille yhteisön kielille. Pääsääntö on, että kääntäjät kääntävät omalle äidinkielelleen, mutta esimerkiksi suomesta ranskaksi tulkkaavat käytännössä vain suomalaiset tulkit.
Tulkkaus on ollut korkeatasoista. Erityisen haasteellisia ovat tilanteet, joissa esimerkiksi suomea tulkataan ensiksi ranskaksi, josta tulkataan edelleen muille kielille. Kun käännökset tapahtuvat simultaanisti, on riski, että kaikki käännökset eivät ole tarkkoja. Simultaanitulkkauksen vaatimukset onkin otettava puheenvuoroja pidettäessä huomioon.

Tulkkeja auttaa, jos he saavat puheenvuorot kirjallisesti etukäteen. Näin käytännössä menetelläänkin. Tulkeille toimitettava puheenvuoro on kuitenkin epävirallinen luonnos, eikä puheenvuoron tarvitse täydellisesti seurata toimitettua tekstiä. Puheeseen voi tehdä vapaasti viime hetken muutoksia. Tulkkien kanssa asiointia helpottaa, jos puheenvuoro on kappaleittain juoksevasti numeroitu.

Ajoissa paikalle
Suulliseen käsittelyyn on syytä mennä ajoissa paikalle. Tuomioistuimeen mentäessä on esitettävä henkilöllisyytensä, jotta saa kulkukortin. Aikaa on tarvittaessa varattava myös viitan lainaamiseen. Viittahuone (pukeutumishuone) on lähellä istuntosalia.

Tuomioistuimessa ensin saliin menevät voivat valita haluamansa paikat. Jutuissa, joissa on paljon asianosaisia, kaikki eivät mahdu istumaan asiamiesten paikoille, vaan joutuvat asettumaan yleisöpaikoille. Istunnot ovat julkisia, joten niissä on usein yleisöä seuraamassa oikeudenkäyntiä.

Kun tuomarit astuvat istuntosaliin, kaikki nousevat seisomaan. Istunnon aluksi asiamiehet ja tuomarit kokoontuvat takahuoneeseen, jossa käydään läpi päivän kulku ja asianosaisten puheenvuorojen kestot. Lyhyen neuvonpidon jälkeen he palaavat saliin, ja istunto käynnistyy.

Puheenvuorojen pituus rajoitettu
Puheenvuorot pidetään puhujalle varatulta paikalta tuomareita vastapäätä.

Puheenvuorot ovat ajallisesti hyvin rajoitettuja: täysistunnossa ja viiden tuomarin jaostossa 30 minuuttia ja kolmen tuomarin jaostossa 15 minuuttia. Jos asianosainen ilmoittaa, että hänelle riittää lyhyempi määräaika, hän on sidottu tähän ilmoittamaansa aikaan eikä voi sitä ylittää. Määräajat ovat ehdottomia. Jos määräaika ylitetään, puheenvuoro keskeytetään.

Puheenvuorossa on selkeästi keskityttävä keskeisimpiin kysymyksiin. Faktat oletetaan tunnetuiksi. Tämä edellyttää edustajilta asian erittäin hyvää hallintaa ja kykyä kiteyttää asia olennaiseen. Tämä palvelee asian ratkaisua, eikä suullista käsittelyä siten voi pitää tarpeettomana.

Käytännön kokemus osoittaa, että samasta asiasta voidaan esittää hyvin erilaisia puheenvuoroja. Myös esiintymistapa vaihtelee noudatellen kansallisessa oikeudenkäynnissä vallitsevaa tyyliä. Pohjoismaiset esiintyvät rauhallisen asiallisesti, kun taas erityisesti englantilaiset barristerit esiintyvät dramaattisemmin.

Tuomareilla mahdollisuus kysellä
Puheenvuoroa ehkä vielä merkityksellisempää on se, että tuomarit saavat mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Kysymykset voivat olla yllättäviäkin, joten asian kokonaishallinta on tärkeätä. Tavanomaista on, että asianosaisilla on vähintään kaksi asiamiestä, jotka voivat tarvittaessa vastata kysymyksiin.

Puheenvuoron saa jakaa enintään kaksi asiamiestä. Esitettäviin kysymyksiin voivat vastata kaikki asianosaisten asiamiehet, jotka ovat paikalla ja joilla on viitta.

Istunnon päättyessä tuomarit poistuvat salista asianosaisten ja yleisön noustessa seisomaan. Sen jälkeen asianosaiset palauttavat tuomioistuimesta lainatut viitat pukeutumishuoneeseen.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus kuukausien kuluttua

Suullisen käsittelyn jälkeen julkisasiamies valmistelee ratkaisuehdotuksensa. Ratkaisuehdotuksen antamispäivä ilmoitetaan joko istunnossa tai usein vasta myöhemmin. Ratkaisuehdotuksen antamiseen kuluva aika vaihtelee muutamasta kuukaudesta yli puoleen vuoteen.

Ratkaisuehdotus luetaan antamispäivänä tuomioistuimen istunnossa, mutta se toimitetaan asianosaisille myös kirjallisesti saman päivän aamupäivän aikana.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen jälkeen tuomioistuin laatii oman ratkaisunsa. Toisinaan tuomioistuimen ratkaisu on huomattavastikin eronnut julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksesta.

Prosessi jatkuu kansallisessa tuomioistuimessa
Yhteisöjen tuomioistuin toimittaa ennakkoratkaisun kansalliselle tuomioistuimelle ja asianosaisille, ja oikeudenkäynti kansallisessa tuomioistuimessa jatkuu.

Kansallinen tuomioistuin on joskus käytännössä tosiasianäyttöön vedoten sivuuttanut ennakkoratkaisun ohjeen. Tässäkin mielessä jutun tosiseikkojen tulisi olla selvitettynä ennen ennakkoratkaisupyynnön tekemistä. Asianosaisten kannalta hyödyttömäksi jäävä ennakkoratkaisu tulee turhan kalliiksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on prosessin välivaihe, joten kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Tuomioistuimessa ei esiinnytä ilman viittaa
Prosessi Luxemburgissa on juhlavaa, muodollista ja tarkoin rajattua, kun taas kotimaassa prosessi on arkipäiväisempää ja vapaamuotoisempaa.

Juhlavuutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa lisää viittoihin pukeutuminen, joka kollegan kertoman mukaan perustuu tasa-arvovaatimukseen. Näin estetään asiamiehiä keikaroimasta hienoilla vaatteilla. Yhteisöjen tuomioistuimesta voi lainata viittoja, mikäli asiamiehellä ei sellaista ole. Suomalaisilla asiamiehillä on tavallisesti joko tuomioistuimesta tai asianajajaliitolta lainattu viitta.

Englantilaiset pitävät EY-tuomioistuimessa myös peruukkia kansallista kulttuuriaan noudattaen.

Ohjeita tarjolla EY-prosessin asiamiehille
Yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulla on käytännön ohjeita asiamiehille. Myös mm. Euroopan unionin lakikirjasta löytyvät oikeussäännökset ja käytännön ohjeita. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuimen henkilökunta auttaa monissa käytännön kysymyksissä. Suomalaisten asioita koskevat kysymykset ohjataan henkilöille, jotka osaavat suomea ja huolehtivat suomalaisten asioiden käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä.

Ratkaisut julkaistaan kaikilla yhteisön virallisilla kielillä sekä kotisivulla heti tuomion antamisen jälkeen että myöhemmin painetussa oikeustapauskokoelmassa. Painetussa versiossa julkisasiamiehen lausunto on tuomion yhteydessä. Esittelevän tuomarin raporttia ei julkaista, mutta sen voi tilata tuomioistuimen tiedotusyksiköstä.

Vantaan käräjäoikeus pyysi yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua tietokantasuojaa koskevassa jutussa, jossa kantajana on Fixtures Marketing Limited ja vastaajana Oy Veikkaus Ab. Asian suullinen käsittely pidettiin 30.3.2004. Julkisasiamies Stix-Hackl antoi ratkaisuehdotuksensa tästä (asia C-46/02) ja kolmesta muusta vastaavasta tapauksesta (C-203/02), C-338/02 ja C-444/02) 8.6.2004.

Kristiina Harenko
Asianajaja
Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy