Kansakunnan muisti sähköistyy

(IPRinfo 5/2009)

Kulttuuriperintöä tallennetaan jatkuvasti digitaaliseen muotoon. Pääsy tiedon äärelle helpottuu, mutta samalla on kannettava huolta aineiston säilyvyydestä.

Muinoin yhteisöllinen tieto siirtyi suullisesti: tarinoin, lauluin ja käytännön työssä. Uskontojen, verotuksen ja oikeusjärjestelmän kehittyminen edellyttivät asiakirjoja ja niiden arkistointia.

Epäkäytännölliset kivi- ja savitaulut korvasi sittemmin paperi, ja muistiin pantiin yhä enemmän ja erilaista sisältöä. Sähkön myötä tallennusmenetelmät kehittyivät huimasti. Tallennettavaakin on yhä enemmän: ääntä ja kuvaa, tiedettä ja taidetta, hallintoa ja historiaa. Digitoimalla saadaan talteen isoja aineistomassoja, mutta pulmia aiheuttavat muun muassa pitkäaikaissäilytys ja tekijänoikeudet.

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) vastaa käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittää muistiorganisaatioiden toimintatapoja. KDK:n asiakasliittymä valmistuu 2011, EU-tason digikirjaston prototyyppi on jo yleisölle avoinna.

Käyttäjälle kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke merkitsee helpompaa pääsyä kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisiin aineistoihin ja palveluihin. Samaan aikaan hanke kehittää kirjastojen, arkistojen ja museoiden (KAM) toimintatapoja ja palveluita. Nämä niin sanotut muistiorganisaatiot ovat tietoyhteiskunnan ytimessä. Niillä on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, minkä sisältöisessä tietoyhteiskunnassa tulevaisuudessa elämme.

Hankkeessa on kaksi laajaa palvelukokonaisuutta. Vuonna 2011 valmistuva asiakasliittymä avaa pääsyn kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisiin aineistoihin ja palveluihin. Myöhemmin valmistuva pitkäaikaissäilytysjärjestelmä turvaa sähköisten aineistojen säilymisen pitkälle tulevaisuuteen.

Kulttuuriperinnön ääreen yhdeltä sivulta
Myös fyysisessä muodossa olevien kirjasto-, arkisto- ja museoaineistojen digitoinnin lisääminen kuuluu hankkeen keskeisiin tehtäviin. Tavoitteena on, että digitoiduista aineistoista muodostuu tietoverkkoihin edustava, monipuolinen ja riittävän laaja kansallinen kokonaisuus, jossa on otettu huomioon sekä kansalaisten että tutkimuksen ja opetuksen tarpeet.

KDK:ssa on mukana 35 organisaatiota, jotka edustavat julkishallintoa, kirjastoja, arkistoja ja museoita sekä muita intressiryhmiä. Hanketta johtaa opetusministeriö. Asiakasliittymässä on lopulta mukana satojen toimijoiden aineistoja. Käyttäjä ei kuitenkaan tätä huomaa: perusajatuksena on häivyttää hallinnolliset rajat ja tarjota pääsy monipuolisiin sisältöihin yhden luukun periaatteella.

Asiakasliittymän aineistot ovat asiakirjoja, kirjastotietokantoja, taideteoksia, valokuvia, sanomalehtiä, videoita, äänitallenteita sekä e-julkaisuita. Suurin osa asiakasliittymän tarjonnasta on kaikille käyttäjille avointa aineistoa. Sen lisäksi saatavilla on tunnistamista edellyttäviä lisensioituja aineistoja, kuten e-lehtiä tai näyttö- ja käyttörajoitteista arkistoaineistoa. Myös aineistoihin liittyvät palvelut, kuten kirjojen varaukset tai kuvien ostaminen, integroidaan asiakasliittymään.

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää myös tekijänoikeuksien alaisten aineistojen saatavuutta. Tämä edellyttää, että hankkeen aikana kehitetään näiden aineistojen käytön mahdollistavia ratkaisuja eri osapuolten yhteistyönä.

Pitkäaikaissäilytystä selvitetään maailmalla
Sähköisten kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksen toteuttaminen on noussut polttavaksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämän vuosikymmenen mittaan on havahduttu siihen, että ilman sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen kestävää toteuttamista kollektiivinen muistimme uhkaa vuosien saatossa vaurioitua.

KDK-hankkeen aikana laadittava pitkäaikaissäilytyksen suunnitelma valmistuu vuonna 2010. Tavoitteena on säilyttää sähköiset kulttuuriperintöaineistot eheinä, ymmärrettävinä ja saatavilla pitkälle tulevaisuuteen. Järjestelmän toteuttaminen pyritään käynnistämään lähivuosina.

Vahvan kansallisen perustan lisäksi hankkeella on myös eurooppalainen viitekehys. Euroopan unionin i2010 -strategia, Digitaaliset kirjastot -aloite ja myöhemmät linjaukset ovat tähdänneet yhteisen Euroopan digitaalisen kirjaston muodostamiseen.

Verkossa on jo Europeana-portaalin prototyyppi, joka tarjoaa pääsyn eurooppalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoihin. Erityisen tärkeää tämä yhteinen näkymä eurooppalaiseen kulttuuriperintöön on niille maille, joiden aineistot ovat tähän asti olleet kieli- tai muista syistä vaikeasti saatavilla. Onkin luultavaa, että esimerkiksi suomalaisten lähteiden käyttö opetuksessa lisääntyy muissa maissa Europeanan myötä.

Digitaaliset kirjastot ja aineistojen välittäminen tietoverkoissa merkitsee suurta muutosta kirjastoille, arkistoille ja museoille. Kysymys on toimintatapojen syvästä muutoksesta. Tässä vaiheessa aktiivinen vuoropuhelu toimijoiden kanssa ja verkon ymmärtäminen sosiaalisena ympäristönä on ensiarvoisen tärkeää.

Tapani Sainio
Suunnittelija, Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke

KAM = Kirjastot, arkistot ja museot = Muistiorganisaatiot
Ks. esim. KAM-sektorin juridinen yhteistyö:
http://www.varastokirjasto.fi/kam/