Kansainvälinen suoja haettava riittävän varhain

(IPRinfo 4/2003)

Tavaramerkkien merkitys kilpailutekijänä on Suomessa jo varsin hyvin ymmärretty, sanoo Patentti- ja rekisterihallituksen linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen.

Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävä Lahtinen on pitkän virkamiesuransa aikana kuitenkin havainnut, että yrittäjät keskittyvät yhä usein liiaksi markkinointiin ja unohtavat tuotteensa suojaamisen.

Sirkka-Liisa Lahtinen on haastattelua tehtäessä jo siivonnut pöytänsä ja jäänyt vapaalle odottamaan tammikuun alussa alkavia eläkepäiviä. Hän on tehnyt valtionhallinnonkin oloissa poikkeuksellisen pitkän työrupeaman yhdessä virastossa, sillä hän aloitti PRH:n palveluksessa jo vuonna 1967.

– Aloitin PRH:ssa parin viikon kuluttua valmistumisestani ja siellä olen työskennellyt näihin päiviin saakka.

Kansainvälistyminen toi lainsäädäntöurakan

Lahtinen ehti toimia PRH:ssa ensin kilpailu- ja kartelliasioiden parissa, sitten patenttien kimpussa ja lopulta tavaramerkki- ja mallilinjan linjanjohtajana. Välissä hän tuurasi parin vuoden ajan ylijohtajaa.

Hänen uransa alkuaikoina Suomi alkoi kansainvälistyä myös teollisoikeudellisessa mielessä. Nykyelämää säätelevien laajojen kansainvälisten sopimusten perustaa ryhdyttiin silloin rakentamaan.

– Siihen aikaan patenttilainsäädännön muuttaminen kansainvälisten sopimusten mukaiseksi teetti paljon työtä. Lainvalmistelu tehtiin patenttiosastolla, jossa olin ainoa juristi, Lahtinen muistelee.

Suomi liittyi YK:n alaisen WIPOn PCT-patenttijärjestelmään 1980-luvun alussa. Muutos oli suuri paitsi lainsäädännössä, myös asenteiden tasolla.

– Siihen asti Suomen patenttimaailmassa tunnettiin vain kansallinen suoja. Jos halusi saada keksinnölleen suojan jossakin muualla, niin se oli haettava jokaisessa muussa maassa erikseen.

– Mutta oliko siinä lopulta muuten niin suurta eroa nykymaailmaan verrattuna, Lahtinen pohtii.

– Keksijät keksivät ihmeellisiä keksintöjä, ja niitä sitten patentoitiin.

Efta-maat Brysselissä kuunteluoppilaina

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Sirkka-Liisa Lahtisen työsarka oli jo muuttunut tavaramerkki- ja mallioikeuteen. EU toi niiden suojaamiseen samanlaisen muutoksen kuin patentointiin. Euroopan yhteisöjen Alicantessa sijaitseva tavaramerkkivirasto (OHIM) voi nykyään myöntää rekisteröinnin koko unionin alueelle.

Samoihin aikoihin Suomi liittyi WIPOn Madridin pöytäkirjaan, joka tarjoaa mahdollisuuden rekisteröidä tavaramerkki sopimukseen kuuluvissa maissa.

Kansainvälistyminen asetti myös virkamiehet kovaan kouluun. Eftan jäsenmaan edustajana Sirkka-Liisa Lahtinenkin sai käydä yhteisötavaramerkkiä valmistelleissa kokouksissa Brysselissä.

– Komission edustaja tuli kertomaan missä mennään, ja saimme esittää heille toivomuksiamme. Aika vähän siinä pystyi mihinkään vaikuttamaan, hän muistelee.

EU-jäsenyyden myötä suomalaiset ovat päässeet paremmin vaikuttamaan, joskin pienen maan sananvalta on tietenkin rajallinen.

– Asiat on saatava ratkaistuiksi, joten kompromisseihin on suostuttava, Lahtinen kuvaa EU-rattaiden pyörimistä.

Suoja haettava ennen maailman valloitusta

Lahtinen antaa kiitosta suomalaisille yrityksille, joissa ymmärretään jo varsin hyvin tavaramerkkien merkitys kilpailutekijänä. Joillakin yrityksillä on jopa oma tavaramerkkistrategia.

– Aikaisemmin keskityttiin vain tuotteen luomiseen ja markkinoille saattamiseen. Sitten kun tavarat olivat jo eteisessä pakattuina, ryhdyttiin miettimään että pitäisiköhän tuotteella olla nimi.

Lahtinen myöntää, että kielimuuri jarruttaa edelleen suomalaisten tuotteiden suojaamista. Tämän tosiasian kanssa on kuitenkin vain elettävä, sillä suomen kieli tuskin koskaan nousee EU:ssa virallisten tavaramerkki- ja patenttikielten joukkoon.
– Suurilla yrityksillä on omat näihin asioihin erikoistuneet juristinsa. Pienempien on turvauduttava asiamiehiin, jotka kyllä osaavat ajaa asiakkaansa asiaa viranomaisten luona.

Lahtisen mukaan kansainvälisen teollisoikeuden lisääntynyt osaaminen on auttanut Suomen elinkeinoelämää pärjäämään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Silti yritykset eivät hänen mielestään aina muista tai osaa pitää puoliaan.

– Kansainvälistä suojaa on haettava riittävän varhain, jo ennen kuin ollaan menossa ulkomaille markkinoimaan, hän patistaa.

Risto Paananen

Euroopan yhteisöjen sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) SMHV, englanniksi OHIM:
https://oami.europa.eu/ohimportal/en/

Patenttiyhteistyösopimus: säädöskokoelman sopimussarja SopS 1980/58 ja patenttiasetus 1980/669, ks.
http://www.finlex.fi/fi/laki/

Patent Cooperation Treaty PCT (englanniksi):
http://www.wipo.int/treaties/en/registration/pct/index.html

Share: