Kalliit on laulujen lunnaat

(IPRinfo 2/2007)

Kevyen musiikin vientituloja Suomelle hankkivat nyt HIMin, Apocalyptican ja Rasmuksen lisäksi esimerkiksi Lordi ja Sunrise Avenue. Laulujen tekijät jäävät ilman ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaikka maksavat tekijänoikeustuloistaan täyttä veroa.

Suomalainen musiikkikoulutusjärjestelmä tuottaa osaajia yli kotimarkkinoiden tarpeen. Sen sijaan, että lahjakkuudet olisivat muuttaneet maasta pois, he ovat toistaiseksi tyytyneet tuottamaan musiikkia vientiin.

Myös Suomen valtio kiinnostui 2000-luvun alussa kulttuuriviennistä ja on alkanut tukea sitä. Toisella kädellään valtio kuitenkin kurittaa niitä, jotka tässä työssä menestyvät, eli verottaa säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien tekijänoikeustuloja rankimmin Euroopassa.

Ei eläkettä, ei työttömyysturvaa
Vero-ongelma koskettaa melko vähäistä joukkoa kansalaisia, koska suurin osa Teoston noin 17 000 asiakkaasta säveltää, sanoittaa tai sovittaa sivutöikseen. Heidän vuosittaiset tekijänoikeustulonsa ovat keskimäärin 2 000 euroa, ja sosiaaliturvansa he hankkivat muuta kautta.

Tätä ryhmää ongelma ei koske, eikä varsinaisesti vakavan musiikin säveltäjiäkään. He elävät yleensä sivutöillä esimerkiksi opetustehtävissä sekä apurahoilla, jotka ovat toistaiseksi verottomia. Heidän sävellyksiään esitetään julkisesti harvoin, mikä tarkoittaa myös vähäisiä tekijänoikeustuloja. Pelkkien tekijänoikeustulojen varassa eivät ole myöskään ne menestyneimmät kevyen musiikin lauluntekijät, jotka esittävät laulunsa itse.

Tekijänoikeustulojen varassa elävän suomalaisen kevyen musiikin ammattilaisen turvaverkko on sen sijaan ohut.
Tekijänoikeustuloista pidätetään veroa kuten palkkatuloista. Ne eivät kuitenkaan kartuta eläketurvaa, niistä ei pidätetä sosiaaliturvamaksua, tapaturma-, työttömyysvakuutus- eikä ryhmähenkivakuutusmaksua, eikä niitä huomioida laskettaessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työtönhän taiteilija ei voi olla, vaikka rahaa ei mistään tulisikaan.

Rahastoissa tuloja voisi jaksottaa
Kevyen musiikin tekijöiden ongelmallisesta tilanteesta kirjoitti tammikuussa Mikko Kuustonen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Kuustonen kertoi oman toimeentulonsa muodostuvan pääosin Teosto-tuloista:

– Eläkettä minulle ei ole kertynyt, vaikka olen maksanut jokaisesta teostokakusta puolet valtiolle.

Suomessa tekijänoikeustuloja ei voi ohjata rahastoon eikä yritykselle. Kuitenkin urheilijat voivat rahastoida huippukausiensa tulot, vähentää sieltä kulujaan ja jaksottaa verotuksensa useammalle vuodelle. Tämänkaltaisesta mahdollisuudesta biisinikkarit vain haaveilevat.

Ruotsissa tekijänoikeustuloja voi maksaa yritykselle, mutta Teoston johtokunnan jäsenen Jori Nummelinin mukaan se ei ole ratkaisu:
– Se ratkaisisi vain niiden ongelmat, joilla jo on joku musiikkituotantoalan yritys. Ne, jotka pääasiassa vain tekevät esitettävää toisille artisteille, eivät yritystoiminnasta hyötyisi.

Nummelin kertoo, että kun hän nyt tekee laulutekstin, kuluu vuosi tai puolitoista, ennen kuin Teostosta kilahtaa tilitys edellyttäen, että teksti on päässyt jonkun levyttävän artistin ohjelmistoon ja levyä on ehditty jo soittaa.

Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n verotyöryhmän muistiossa ”Musiikin tekijänoikeustulojen verotukseen liittyviä ilmiöitä ja kysymyksenasetteluja” (30.6.2006) tilanteen ongelmallisuus kiteytetään näin:
– Tulot syntyvät korvauksena immateriaalisen pääomahyödykkeen käytöstä, ei työsuoritteesta.

Työ nimittäin tehdään eri vuonna kuin sen tuotosta verotetaan. Moni lauluntekijä on voinut tehdä pohjatyötä vuosia ennen kuin ensimmäinen laulu menestyy. Vuositilitys tulee könttäsummana Teostosta. Jos hyvin käy, verottaja ahmaisee yhden vuoden tulopiikistä valtaosan, vaikka tulot on ansaittu usean vuoden työllä. Maatalouden satovaihteluitakin voi tasoittaa 40 prosentin tasausvarauksella!

Nyt uusi hallitus lupaa ohjelmassaan korjata tekijänoikeuskorvausten verokohtelua tulovaihtelujen tasaamiseksi. Tekijöiden etujärjestöt ovat odottavalla kannalla.

Laululyyrikko ja järjestöaktiivi
Jori Nummelin työskenteli pitkään mainosalalla ennen kuin noin kolme vuotta sitten jättäytyi pois palkkatyöstä tekemään laulutekstejä.

Suomalaisissa musiikki- ja tekijänoikeusjärjestöissä vaikuttava Nummelin oli tammikuussa Cannesissa perustamassa populaarimusiikin tekijöiden eurooppalaista yhdistystä APCOEta ja tuli valituksi sen hallitukseen. Hän toimii myös Nordic Copyright Bureau NCB:n hallituksessa.

Irlannissa ei veroteta
Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n tutki muiden Euroopan maiden verotuskäytäntöjä ja havaitsi ne kirjaviksi:
– Irlannissa tekijänoikeustulot ovat verottomia.
– Ruotsissa niitä voi rahastoida ja maksaa yritykselle
– Iso-Britanniassa verotus nousee portaittain, esimerkiksi alle 4895 punnan tekijänoikeustulot ovat verottomia

Kaksi kertaa veroja samoista tuloista
Suomen euroviisuhistorian suosituin kilpailukappale Sata salamaa soi radioissa ja viisufanien tilaisuuksissa ympäri Eurooppaa varsinkin keväällä 2007. Harva tietää, että YLE ei kutsunut sen säveltäjää Petri Laaksosta viisufinaaliin Hartwall Areenalle. Kaikkien Suomen euroviisukappaleiden esittäjät ja tuottajat kutsuttiin, mutta ei laulujen tekijöitä.
Laaksonen ei muistele vanhoja, mutta myöntää YLEn menettelyn olevan linjassa sen kanssa, miten myös lainsäätäjä lauluntekijöiden ammattikuntaa kohtelee.

– Miten voi olla ammatiltaan säveltäjä, jos työstä ei kerry senttiäkään eläkettä?

Teoston tilitykset Laaksoselle ovat olleet melko samansuuruisia kymmenisen vuotta. Hän kuitenkin tuntee alan vuoristoratamaisen luonteen: monen tekijän huippusuosiota on edeltänyt sitkeä yrittäminen ja seurannut nopea unohdus.
Laaksonen säveltää ja levyttää paljon lauluja ja esittää niitä itse tuottamissaan konserteissa. Hän varaa konserttisalit, maksaa lehti-ilmoitukset, palkkaa muusikot sekä maksaa heidän matka- ja majoituskulunsa. Tuottajan ominaisuudessa hän maksaa Teosto-korvaukset konserteista, vaikka niissä esitetään hänen omia laulujaan. Konserttien tuotoista pidätetään luonnollisesti vero.

Vuoden kuluttua konsertin Teosto-korvauksista tuloutuu Laaksoselle osa, josta hän jälleen maksaa veron.

– Minua verotetaan kahdesti siitä hyvästä, että työllistän suuren joukon ihmisiä itseni lisäksi.

Petri Laaksonen opiskeli Turun opettajankoulutuslaitoksessa, kun hänen ensimmäinen julkaistu sävellyksensä Eläköön elämä ja yö voitti Suomen euroviisukarsinnan. Nyt Laaksonen on julkaissut kymmenen omaa soololevyä ja tehnyt lukemattomia lauluja muille artisteille.

Kevyen musiikin sävellystyö on Petri Laaksosen mukaan trendien ja tuulten armoilla.

– On mahdotonta ennustaa tulevan vuoden ansioita, koska ne ovat riippuvaisia asioista, joihin itse ei voi vaikuttaa.

Lakialoite 12/2005 ”Laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta” lähetettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan keväällä 2005, mutta käsittely todettiin rauenneeksi 13.3.2007. Ehdotusteksti löytyy eduskunnan verkkosivuilta.

Tiina Pelkonen