Kaikki tarvitsevat ohjelmistoja
(IPRinfo 1/2004)
Arvioitu teos: Ohjelmistoliiketoiminta. Toimittanut Eero Hyvönen. WSOY, 2003. 248 s.
Ohjelmistoliiketoiminta-teos antaa kattavan kuvan alaan liittyvistä kysymyksistä. Sen pisin ja todennäköisesti tärkein luku käsittelee globaalia liiketoimintaa.
”Ohjelmistoliiketoiminnassa (software business) kaupankäynnin kohteena ovat tietokoneohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut” aloittaa Eero Hyvönen ohjelmistoliiketoimintaa käsittelevän kirjan. Hän toteaa edelleen, että ohjelmistoala liitetään yleensä tieto- ja viestintäteollisuuden toimialaan, johon puolestaan luetaan sekä tieto- ja tietoliikenneteollisuus että viestintäteollisuus. Oikeampaan mittasuhteeseen Hyvönen asettaa kirjassa käsiteltävän liiketoiminnan, kun hän muistuttaa, että ohjelmistoja tarvitaan nykyään kaikilla toimialoilla autoista vaatteisiin.
Ohjelmistoliiketoiminta onkin varsinainen monitaitolaji, jossa menestymiseen tarvitaan liikemiesvaistoa, teknologista osaamista, markkinointi- ja myyntiosaamista, juridista osaamista, taloudellista osaamista sekä kansainvälistymisosaamista. Koulutus on kuitenkin edelleen eriytynyt tekniseen, kaupalliseen ja oikeustieteelliseen koulutukseen. Monialaiseen toimintaan kouluttautumismahdollisuuksia ei Suomessa edelleenkään juuri ole.
Oppimateriaalista puutetta
hjelmistoliiketoimintaa vaivaa myös oppimateriaalin vähäisyys ja pirstaleisuus. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset teokset eivät aina suoraan sovellu Suomen olosuhteisiin. Ohjelmistoliiketoiminta -kirjan kirjoittajilla on ollut pyrkimyksenä laatia ensimmäinen suomalainen katsaus ohjelmistoliiketoiminnan eri osa-alueisiin. Teos on suunnattu laajalle lukijakunnalle: ohjelmistoyritysten henkilöstölle, tietotekniikan opiskelijoille, kaupan alan opiskelijoille, tietotekniikan tutkijoille ja ohjelmistoyrittäjille ja yrittäjäksi aikoville.
Teoksessa lähdetään siitä Suomessa vallitsevasta ja yleisesti tiedossa olevasta tilanteesta, että meillä on vahva teknologinen osaamispohja IT-alalla, mutta kyky tuotteistaa ja kaupallistaa kehitetyt ohjelmistoideat kansallisille ja kansainvälisille markkinoille puuttuu. Teoksessa pyritäänkin valottamaan ohjelmistotekniikan ulkopuolelle jääviä ohjelmistoliiketoimintaan liittyviä kysymyksiä.
Konkreettinen malli arviointiin
Tarkoituksensa mukaisesti teoksen toisessa luvussa esitellään konkreettinen malli ohjelmistoideoiden liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden arviointia varten. Kolmannessa luvussa käsitellään ohjelmistojen tuotteistamista eli sitä, miten ohjelmistoteknisesti valmiista prototyypistä luodaan tuote. Koska tuotteistamisen jälkeen tuote täytyy vielä saada myydyksikin, käsitellään neljännessä luvussa markkinointiin liittyviä kysymyksiä.
Teoksen viides luku on nimeltään Tietotekniikkaoikeus. Siihen on kerätty peruspaketti immateriaalioikeutta, sopimusoikeutta ja yritysoikeutta. Immateriaalioikeus painottuu luontevasti tekijänoikeuteen, joka edelleen on keskeinen tietokoneohjelmien suojamuoto. Sopimusoikeudessa on esitelty eri sopimustyypit ja niiden tarkoitus. Mukaan on otettu myös kunkin sopimustyypin keskeiset kohdat. Yritysoikeudessa käydään lyhyesti läpi eri yritystoiminnan muodot ja niihin liittyvät vastuut ja velvoitteet.
Teoksessa on omat lukunsa myös pääomasijoitustoiminnalle, ohjelmistoyrityksen taloudelle ja ohjelmistotuotteiden klusterille. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että myös johtaminen on otettu omaksi luvukseen. Teoksen pisin, ja todennäköisesti myös tavoitteiden kannalta merkityksellisin luku käsittelee globaalia liiketoimintaa. Suomen kaltaisessa korkean teknologian maassa yritysten kansainvälistyminen on niiden menestyksen edellytys.
Teos antaa kattavan kuvan ohjelmistoliiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Teoksen arvoa lisää se, että viimeiseksi luvuksi on koottu ja jaoteltu aiheeseen liittyvää tutkimusta ja kirjallisuutta. Lisätiedon hankkiminen on toimintaa aloittavalle varmasti tarpeen, mutta teos auttaa alkuun ja antaa käsityksen liiketoiminnassa huomioon otettavista seikoista.
Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center
