Internetin hakukoneet – laillista vai laitonta?

(IPRinfo 2/2005)

Keskustelu Internetin hakukoneiden toiminnan laillisuudesta jatkuu. Google on haastettu oikeuteen Yhdysvalloissa. Suomessa perustuslakivaliokunta on tekijänoikeuslain muuttamiseen tähtäävää hallituksen esitystä käsitellessään kiinnittänyt huomiota hakukoneiden toimintaedellytyksiin.

Ranskalainen uutistoimisto Agence France Presse (AFP) on haastanut Internetissä toimivan hakukoneyhtiö Googlen oikeuteen Yhdysvalloissa. AFP vaatii vahingonkorvauksia ja kieltotuomiota sen estämiseksi, että Google näyttää AFP:n valokuvia, uutisotsikoita ja ingressejä.

Suomessa perustuslakivaliokunta totesi tekijänoikeuslain uudistusta (HE 28/2004) koskevassa lausunnossaan (PeVL 7/2005), että internetin hakukoneiden toiminta näyttää merkitsevän ”laajamittaista ja jatkuvaa tekijänoikeuslain rikkomista siltä osin kuin se perustuu tietoverkossa olevasta aineistosta tehtäville ns. välimuistitallenteille”, mikäli hakukoneiden toimintaa ei voida laillistaa tekijänoikeuslakiin otettavalla erityissäännöksellä.

Kirjoitukseni tarkoituksena on lyhyesti ja yleisluontoisesti esittää Suomessa internetin hakukoneista käytyä keskustelua sekä tarkastella tekijänoikeudellisesta näkökulmasta hakukoneiden toimintaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kappaleen valmistamisen osalta. Kirjoituksessa ei käsitellä linkitykseen, linkkien sisältöön ja hakukoneisiin muuten liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.

Hakukoneetovat yksilöllisiä
Jokainen hakukone on yksilöllinen, ja sen tarkemmat toimintaperiaatteet eroavat muista. Monet suosituimmista ja laajimmista hakukoneista (mm. Google ja AltaVista) voidaan kuitenkin luokitella ns. indeksoiviksi hakukoneiksi, jollaiset voidaan ajatella laajoiksi hakuteoksiksi tai tietokannoiksi, joita päivitetään jatkuvasti. Päivityksestä vastaavat automatisoidut hakurobotit (”crawlers”).

Automatisoidut hakurobotit ovat ohjelmistoja, jotka kykenevät lataamaan aineistoa internetissä olevien verkkosivustojen sisällöstä (verkkosivustoja, kuvia, asiakirjoja ja muuta sisältöä) ja tämän jälkeen seuraamaan verkkosivustolla olevia hyperlinkkejä toisille verkkosivustoille tiedon keruun jatkamiseksi.

Hakurobottien keräämä tieto välitetään hakukoneen erilliselle palvelimelle. Palvelimelle kerätty tieto analysoidaan ja sen sisällöstä muodostetaan indeksejä, joita käytetään tiedon etsimisessä ja välittämisessä hakukoneen avulla.

Tehokasta tiedon etsintää indeksitietokantojen avulla
Mahdollisimman tehokas ja nopea tiedon etsintä ja sen välitys edellyttää, että muodostetut indeksit tallennetaan hakukoneen tietokantaan. Käyttäjän etsiessä hakukoneen avulla tietoa, hakukone vertaa käyttäjän antamia hakuominaisuuksia (eli hakusanoja) tietokannassa olevien indeksien sisältämiin tietoihin ja esittää käyttäjälle näiden perusteella hakuominaisuuksia vastaavat linkit.

Hakukoneen avulla suoritetut tiedonhaut eivät siis kohdistu internetissä olevien verkkosivustojen sisältöön suoraan, vaan hakukoneen tietokantaan, josta hakutulokset ladataan linkkeinä käyttäjän nähtäväksi.

Palvelimelle ladattujen tietojen indeksoimisen ja indeksien tallentamisen lisäksi hakukoneet saattavat myös tallentaa kopion jokaisesta läpikäydystä yksittäisestä verkkosivustosta erilliseen säilytyspaikkaan (”repository”). Esimerkiksi Google ottaa kuvakaappauksen jokaisesta tutkitusta verkkosivustosta ja tallentaa sen erilliseen ”välimuistiin”.

Hakukoneen toiminta edellyttää kappaleen valmistamista
Internetin hakukoneen toiminta edellyttää erilaista kappaleiden valmistamista verkkosivustoista ja niiden sisällöstä. Tämä on merkityksellistä sen vuoksi, että verkkosivustoa suojataan helposti tekijänoikeudella joko yksittäisenä teoksena tai kokoomateoksena. Lisäksi sen yksittäiset osat voivat nauttia tekijänoikeussuojaa.

Tekijänoikeus sisältää oikeudenhaltijan yksinoikeuden määrätä mm. teoksen kappaleiden valmistamisesta kaikin mahdollisin tekniikoin. Voimassa olevassa tekijänoikeuslaissa ei määritellä oikeudenhaltijan yksinoikeuden laajuutta. Mikäli tekijänoikeudellisesti suojatun teoksen kappaleen valmistamiseen ei ole saatu oikeudenhaltijan suostumusta, on tekijänoikeutta siis lähtökohtaisesti loukattu.

Suomessa on erityisesti tekijänoikeuskomitean IV osamietinnöstä lähtien käyty keskustelua ns. tilapäisistä, väliaikaisista kopioista. Tekijänoikeuskomitea katsoi, että teoksen tilapäisiä versioita ei pidetä teoksen kappaleina ennen kuin ne on tallennettu pysyvään muotoon. Oikeuskirjallisuudessa tilapäisten oikeuksien sallittavuudesta on esitetty kantoja sekä puolesta että vastaan.

Vain tekniset tallennukset poikkeuksia
Tietoyhteiskuntadirektiivissä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa, annettu 22.5.2001), jonka implementointiin hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi osittain perustuu, pyritään lopullisesti määrittelemään tekijän kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden laajuus.

Direktiivissä on tyhjentävä luettelo poikkeuksista ja rajoituksista kappaleen valmistamista koskevaan yksinoikeuteen. Direktiivin lähtökohtana onkin, että jäsenvaltioiden tekijänoikeuslainsäädännössä tekijän kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden on katettava kaikki suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa kokonaan tai osittain tapahtuva kappaleen valmistaminen. Poikkeukset on määritelty direktiivissä.

Tilapäisten kopioiden osalta säädetyn poikkeuksen tarkoituksena on sulkea oikeudenhaltijan kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden ulkopuolelle tietyt tarkemmin määritellyt kriteerit täyttävät tekniset tallennukset, jotka liittyvät aineiston siirtämisen yhteydessä tapahtuvaan tekniseen välitallennukseen (”caching”).

Teknisiin tallennuksiin luetaan aineiston tehokkaaseen välittämiseen tai tietokonepäätteellä tapahtuvaan aineiston selaamiseen (”browsing”) liittyvät tallennukset. Lisäksi tilapäisiä kappaleita on pidettävä laillisina, jos oikeudenhaltija on sallinut niiden kopioimisen tai jos sitä ei ole lailla rajoitettu. Muut lyhytaikaiset ja tilapäiset kappaleen valmistamiset kuuluvat tekijän yksinomaisen oikeuden piiriin.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys (HE 28/2004) sisältää direktiiviä vastaavan säännöksen, jolla oikeudenhaltijan yksinoikeuden ulkopuolelle suljetaan vain tietyt tilapäiset, teoksen siirtoon verkossa kolmansien osapuolten välillä tai teoksen lailliseen käyttöön olennaisesti liittyvät ja luonteeltaan tekniset kopiointitoimet. Hallituksen esityksen ja direktiivin perusteella Internetin hakukoneiden toimintaa ei voitane tulevaisuudessa perustella oikeudella valmistaa tilapäisiä kappaleita.

Kappaleen valmistamisen sisältö ennallaan
Oikeutta valmistaa tilapäisiä kappaleita voidaan tulkita sekä hallituksen esityksen sisällön että tekijänoikeustoimikunnan mietinnön (KM 2002:5) perusteella, joiden mukaan kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden sisältö ei tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä muutu nykyisestä.

Hallituksen esityksessä todetaan nimenomaisesti, että voimassaolevan tekijänoikeuslain kappaleen valmistamista koskeva yksinoikeus on luonteeltaan laaja oikeus, jonka on perinteisesti katsottu kattavan kaikenlaiset kappaleen valmistamiset, myös erittäin lyhyen ajan kestävät tallentamiset esimerkiksi tietokoneen työmuistiin tai puskurimuistiin.

Oikeuskirjallisuuden ja hallituksen esityksen perusteella voitaneen katsoa, että vallitsevan, vaikkakaan ei välttämättä yksimielisen, kannan mukaan myös kappaleiden tilapäinen valmistaminen kuuluu nykyisin tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuden piiriin. Lisäksi on huomioitava, että kaikki hakukoneiden valmistamat kappaleet eivät välttämättä ole tilapäisiä.

Johdetun luvan periaate
Mikäli kaikki kappaleen valmistamisen muodot sisältyvät oikeudenhaltijan yksinoikeuden piiriin eikä lainsäädännössä ole aiheesta säädetty poikkeusta, edellyttää kappaleen valmistaminen oikeudenhaltijan suostumusta.

Hakukoneiden toiminta ei kuitenkaan mahdollista erillisen suostumuksen hankkimista jokaiselta verkkosivuston ja sillä olevan tekijänoikeudellisesti suojatun aineiston oikeudenhaltijalta. Hakukoneen toimintaa voidaan kuitenkin tarkastella ns. johdetun luvan (”implied licence”) periaatteen avulla.

Kappaleen valmistaminen on ns. taloudellinen oikeus, johon kohdistuvien oikeuksien luovutukseen varallisuusoikeudellisina oikeuksina on sovellettava mm. yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Koska tekijänoikeuslaissa ei ole tekijänoikeuksien luovutussopimuksille säädetty määrämuotoa, on niiden osalta voimassa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti muotovapauden periaate.

Näin ollen oikeudenhaltijan ladatessa aineistoa Internetiin, voidaan perustellusti katsoa, että sen hyödyntäminen on ainakin jossakin laajuudessa sallittu. Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä on todettu, että tietoverkko sisältää tekijänoikeudellista aineistoa, joka on tarkoitettu olemaan vapaasti selailtavissa, katseltavissa ja kuunneltavissa johdetun luvan periaatteen avulla.

Sen ratkaiseminen, sisältyykö johdettuun lupaan perustuvaan hyödyntämisoikeuteen internetiin saatetun tekijänoikeudellisesti suojatun aineiston kopioiminen kaupallista hyödyntämistä varten hakukoneiden tietokantaan, on kuitenkin vielä ratkaisematta.

Tekijänoikeutta koskevien oikeuksien luovutusten osalta on muistettava, että niitä on lähtökohtaisesti tulkittava suppeasti. Tekijänoikeustoimikunta on todennut, että valtaosa avoimen tietoverkon aineistosta on sellaista tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa, jonka osalta oikeudenhaltijan ei voida katsoa luopuneen oikeuksistaan. Tämä voi mietinnön mukaan käydä ilmi aineiston sijainnista tietoverkossa, aineiston sisällöstä sekä käyttöoikeusmerkinnöistä.

Johdettuun lupaan perustuvan hyödyntämisen osalta on erityisesti huomioitava, että sen on katsottu voivan koskevan vain laillisesti tietoverkkoon saatettua aineistoa. Internet sisältää kuitenkin myös sellaista materiaalia, joka ei täytä tätä edellytystä.

Perustuslakivaliokunnan kanta hakukoneisiin epäselvä
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota laillisen lähteen vaatimukseen, jonka mukaan yksinoikeutta koskevien rajoitusten perusteella ei saa valmistaa kappaleita sellaisesta teoksen kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin oikeudenhaltijan yksinoikeuden vastaisesti.

Kuten edellä on todettu, valiokunta katsoi, että hakukoneen toiminta näyttäisi merkitsevän laajamittaista ja jatkuvaa tekijänoikeuslain rikkomista siltä osin kuin se perustuu tietoverkossa olevasta aineistosta tehtäville ns. välimuistitallenteille, jos tällaisen tallenteen valmistamista ei voida pitää lakiehdotuksen mukaan sallittuna kappaleen tilapäisenä valmistamisena. Hallituksen esityksen sisältämä tilapäisen kappaleen valmistamisen poikkeus ei salline tilapäisten kappaleiden valmistamista hakukoneiden toiminnassa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen esityksen mukainen sääntely muodostuisi perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden näkökulmasta merkitykselliseksi tietoverkkojen käyttörajoitukseksi. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta piti tärkeänä, että sivistysvaliokunta selvittää ehdotetun sääntelyn vaikutuksia ja varmistaa tarvittaessa lakiehdotuksen 11 §:n 5 momentin poikkeussääntöön lisättävin nimenomaisin maininnoin, että tietoverkon kaikkien käyttäjien kannalta tarpeellisia hakukoneita voidaan tekijänoikeuslainsäädännön estämättä käyttää vastaisuudessakin.

Perustuslakivaliokunnan lausunto on herättänyt keskustelua siitä, ottaako valiokunta siinä kantaa mm. internetin hakukoneiden tehokkaan toiminnan mahdollistavaan kappaleiden valmistamiseen liittyviin ongelmiin. Erityisesti keskustelun kohteena on ollut se, onko perustuslakivaliokunta katsonut lausunnossaan hakukoneiden nykyisen toiminnan olevan sallittua tekijänoikeudellisesta näkökulmasta.

 

Jalmari Sasi
OTK
Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy

Lisätietoja verkkojen hakukoneiden toiminnasta saa mm. seuraavista osoitteista:
Search Engines – what are they, and how they work?

The Anatomy of a Large-Scale Hypertextual Web Search Engine (Stanford InfoLab, a conference paper by Brin, S.; Page, L., 1998).
Valitse SEARCH, kirjoita kohtaan TITLE sana Anatomy. Esitelmän tiivistelmätiedoista pääsee kokotekstiin.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta; HE 28/2004. (Asiat ja asiakirjat – asioiden käsittelyvaiheet – Haku:asian tunnus HE 28/2004).

Tekijänoikeuskomitea:
Tietotekniikka ja tekijänoikeus. Tekijänoikeuskomitean IV osamietintö. Teosten luominen ja käyttö tietokoneen avulla tietokoneohjelmien, tiedostojen ja tietokantojen sekä integroitujen piirien suoja. Komiteanmietintö 1987:8. ISBN 951-46-7927-X