Innovaatioita ilman IPR-järjestelmää? Pääkirjoitus
(IPRinfo 2/2005)
Sitrassa on tehty töitä kilpailukykyisen innovaatioympäristön kehittämiseksi. Kehittämisohjelmaan osallistui joukko suomalaisia huippuosaajia sekä yliopistoista, yrityksistä, tutkimuslaitoksista että ministeriöistä. Ohjelmanjohtajana oli Antti Hautamäki. Juhani Kuusi oli Senior Advisorin roolissa aktiivisesti mukana ohjelman työskentelyssä. Ohjelman tekemisen aikana toteutettiin kaksi työskentelyjaksoa ulkomailla, toinen San Diegossa Yhdysvalloissa ja toinen Dublinissa Irlannissa. Molemmilla jaksoilla paneuduttiin innovaatiotoiminnan, teknologian ja talouden kysymyksiin.
Kehittämisohjelman loppuraportti Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi julkistettiin muutama viikko sitten. Ohjelmassa ehdotetaan 27 toimenpidettä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ansiokkaasta raportista jää kaipaamaan kuitenkin yhtä osiota: immateriaalioikeuksiin ja niiden merkitykseen ei raportissa kiinnitetä huomiota oikeastaan lainkaan.
Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämisessä yksi tärkeä osa-alue on tulosten suojaaminen. Suojaaminen puolestaan perustuu lainsäädäntöön, johon kansallisen tarpeen lisäksi vaikuttavat kansainväliset sopimukset ja EU:ssa tapahtuva kehitys. Sitran raportissa ainoastaan sivutaan lainsäädännön ja innovaatiotoiminnan suhdetta. Aihetta ei Suomessa myöskään ole tutkittu.
Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan edistää innovaatiotoimintaa. Tehtävä ei kuitenkaan ole yksinkertainen, koska sääntely on nykyisellään monitahoista, monimutkaista ja kansainvälistä. Lainsäädännön kehittäminen edellyttää myös tarkkoja tietoja siitä, mitkä keinot todellisuudessa parhaiten edistävät innovatiivisuutta. Mikä sija kansallisella lainsäädännöllä ja kansallisesti omaksutuilla ratkaisukeinoilla on yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta? Miten pystytään vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön, jotta myös kansalliset näkemykset ja tarpeet parhaiten turvattaisiin? Tietoja ei ole suoraan saatavissa, vaan ne tulisi tutkimuksella selvittää.
Tietämys immateriaalioikeuksista ja niiden merkityksestä yritystoiminnalle on edelleen valitettavan heikkoa. Tiedon lisääminen lisää myös tuskaa, mutta innovaatiotoiminnan kehittämisen ja yritystoiminnan lisäämisen kannalta se on välttämätöntä. Sitran raportissa yhdeksi perustavoitteeksi on asetettu huipputason koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta. Tässäkään yhteydessä IPR-kysymysten ratkaisuksi ei riitä ainoastaan se, että ratkaisut ”kannustavat kaikkia osapuolia yhteistyöhön ja tutkimustulosten hyödyntämiseen”. Tarvitaan tarkempia tietoja ja yksilöidympiä keinoja perustavoitteen saavuttamiseksi.
Sitran raportissa on kuvattu Suomen paradoksia: kilpailukykyinen ja osaava kansakunta ei houkuttele investointeja. Investoinnit tarvitsevat turvaa. Mahdollisuus tutkimustulosten hyödyntämiseen askeleen muita edellä houkuttelisi investointejakin. Suojakeinojen tehokas ja asiantunteva käyttö antaa yrityksille yhden mahdollisuuden tähän.
Muualla tiedon tarve onkin jo havaittu. Ruotsissa näringsdepartementet (vastaa Suomen kauppa- ja teollisuusministeriötä) tutkii patenttien ja kasvun suhdetta: Chalmers tekniska högskola (Göteborg) on saanut tehtäväkseen suunnitella yrityksille, tutkijoille ja yliopistoille tarkoitetut työkalut, joiden avulla lisätään IPR-tietoutta.
Suomessakin tarvitaan tutkimusta, koulutusta, työkaluja – ja ennen kaikkea yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä. Immateriaalioikeuksien hajautetun hallinnoinnin ei tulisi estää kokonaiskäsityksen muodostumista IPR-järjestelmän merkityksestä innovaatiotoiminnalle ja ennen kaikkea sen tulosten hyödyntämiselle.
Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center
