Immateriaalioikeusriitoja KKO:ssa vähän

(IPRinfo 4/2002)

Korkeimman oikeuden (KKO) presidentin Leif Sevónin mukaan immateriaalioikeuksia koskevat asiat eivät ole suuri asiaryhmä korkeimmassa oikeudessa. Näistä eniten KKO:ssa käsitellään tavaramerkkiriitoja ja tekijänoikeusriitoja.

Korkein oikeus on ennen kaikkea ennakkopäätöksiä tekevä tuomioistuin, joka ottaa asian yleensä käsiteltäväkseen vain, jos siitä annettava ratkaisu voi toimia tulevan oikeuskäytännön ohjeena. Vuodessa annetaan vajaat 200 ennakkoratkaisua.
Esimerkkitapaus on, missä määrin taksinkuljettaja on velvollinen suorittamaan tekijänoikeuskorvauksia siitä, että hänellä on radio päällä taksissa, Sevón kuvaa tekijänoikeuskiistaa.

Korkeimman oikeuden käsittelyyn ei ole helppo päästä, vain noin kymmenen prosenttia pyydetyistä valitusluvista hyväksytään.

Kädenvääntöä patenteista

Immateriaalioikeuksien asemaan tuomioistuimissa Sevónin on vaikea ottaa kantaa.

– Ensinnäkin liikutaan hyvin pienissä lukumäärissä; viiden jutun lisäys voi olla prosentuaalisesti jo merkittävä. Toiseksi vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä EY:ssä nyt tapahtuu patenteille. Euroopan yhteisössä käydään kovaa kädenvääntöä siitä, miten patenttiasioita tulevaisuudessa hoidetaan.

– Jos patentteja koskevat riidat keskitetään johonkin EY:n toimielimeen, vähenee luonnollisesti tapausten käsittelyn määrä kotimaassa, Sevón toteaa.

Toisaalta immateriaalioikeuksia valvotaan nykyään tarkemmin kuin taannoin, joten ristiriitojakin syntyy enemmän.
Leif Sevón on ollut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäsen seitsemän vuotta. Hänen mukaansa siellä käsitellyt immateriaalioikeuskiistat ovat ennen kaikkea tavaramerkkejä koskevia riitoja.

– Ominaista yhteisöjen tuomioistuimessa käsiteltäville immateriaalioikeuskysymyksille on, että ne tulevat esille tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteenä, eivätkä puhtaasti immateriaalioikeudellisina kysymyksinä.

Löytyykö Suomesta tarpeeksi kokemusta?

Suomalaisten tuomioistuinten asiantuntemus immateriaalioikeuksissa on Leif Sevónin arvion mukaan vaihtelevaa.

– Näitä asioita esiintyy suhteellisen vähän, mikä ei edistä asiantuntemuksen syntyä. On keskusteltu muun muassa siitä, löytyykö Suomesta tarpeeksi kokeneita tuomareita, jotta heistä voisi tulla immateriaalioikeuden tuomareita Euroopan tasolla. Ei ole juuri ketään, joka olisi istunut tarvittavan monta immateriaalioikeudellista juttua, Sevón pohtii.

Korkein oikeus on velvollinen pyytämään yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, jos sille tulee ratkaistavaksi juttu, jossa EY-oikeutta pitää soveltaa.

– KKO on pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua esimerkiksi vireillä olevasta asiasta, joka koskee tavaramerkin ja toiminimen kilpailua.

EY-tuomioistuimen käsittelemistä asioista noin 60 prosenttia on tulkintakysymysten käsittelyä, ennakkoratkaisupyyntöjä, joita sinne on tullut jäsenvaltioiden tuomioistuimista. Nopeaa toimintaa ei tämäkään ole, käsittelyaika yhteisöjen tuomioistuimessa on lähes kaksi vuotta.

Kiistat vähentyneet

Leif Sevónin mukaan tuomioistuimiin tulevien kiistojen määrä on Suomessa, erityisesti elinkeinoelämässä, vähentynyt.

– Ainakin korkeimmassa oikeudessa riita-asioiden määrä on jatkuvasti supistunut. Suurin syy lienee oikeudenkäyntikulujen nousu, mikä on ollut omiaan vähentämään riitojen käynnistämistä.

– Riitojen määrähän oli huomattavan suuri lamavuosien jälkeen. Mutta kun syyt ovat poistuneet, ovat aiheetkin vähentyneet, KKO:n presidentti arvioi.

Leif Sevón

• S. 1941
• OKT 1965, VT 1971
• Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan siviilioikeuden vt apulaisprofessori 1971-72, 1974.
• Oikeusministeriö:
• lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvos 1974-78
• apulaisosastopäällikkö 1979
• osastopäällikkö 1986-1991
• Helsingin raastuvanoikeuden oikeusneuvosmies 1979-1991
• Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.7.1991 lukien
• EFTA-tuomioistuimen presidentti 1.1.1994-31.12.1994
• Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäsen 1.1.1995-31.12.2001
• Korkeimman oikeuden presidentti 1.1.2002 lukien
• OTT HC Tukholma 1999, Helsinki 2000

Annukka Viitanen