Immateriaalioikeusjutut ”patenttituomioistuimeen”

(IPRinfo 2/2005)

Oikeusministeriön työryhmä esittää, että kaikki immateriaalioikeusasiat keskitettäisiin yhteen tuomioistuimeen, joka toimisi Helsingin käräjäoikeuden yhteydessä.

Immateriaalioikeudellisten asioiden tuomioistuinkäsittelyn yhtenäistäminen on askarruttanut ja puhuttanut asiantuntijapiirejä pitkään, mutta erikoistuomioistuimia ei ole haluttu lisätä.

Erikoistuneen asiantuntemuksen tarve immateriaalioikeudellisten asioiden käsittelyssä on nyt kuitenkin tiedostettu, kun oikeusministeriö asetti Suomen Teollisoikeudellinen yhdistys ry:n aloitteesta 17.6.2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää immateriaalioikeusasioiden käsittelyyn liittyvät uudistustarpeet ja tehdä tarvittavat ehdotukset asioihin liittyvien vaatimusten käsittelyn keskittämisestä samaan tuomioistuimeen.

Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeri Johannes Koskiselle 12.4.2005. Työryhmä ehdottaa, että oikeussuojatiet yhtenäistettäisiin keskittämällä kaikkien asioiden käsittely Helsingin käräjäoikeuden yhteydessä toimivaan ns. ”patenttituomioistuimeen”.

Immateriaalioikeuksien merkitys kasvaa teknologian kehityksen ja globalisaation myötä jatkuvasti. Lisäksi yritystoiminnan kehitys lisää immateriaalioikeudellisten suojamuotojen rinnakkaista käyttöä; esimerkiksi tietokoneohjelmia voidaan suojata sekä patentilla että tekijänoikeudella.

Taustalla kansalliset ja kansainväliset muutospaineet
Tuomioistuintyöryhmän asettamisen taustalla olivat sekä kansalliset että kansainväliset muutospaineet. Kansallisista muutospaineista esiin nousevat erityisasiantuntemuksen hyödyntäminen, kokonaisvaltainen immateriaalioikeuden tunteminen ja oikeusturvan parantaminen.

Kansainvälisiä muutospaineita luovat varsinkin IPR-järjestelmien kansainvälisyys sekä yhteisötasoisten järjestelmien kehitys. Lisäksi kansallisestikin tulee ottaa huomioon tuomioistuimen ja tuomareiden kilpailukyvyn vahvistaminen.

Työryhmä tarkasteli toimeksiantonsa mukaisesti kaikkia immateriaalioikeuksia eli sekä teollisoikeuksia että tekijänoikeuksia. Näin ollen mietinnössä on otettu huomioon patentti, hyödyllisyysmalli, malli, tavaramerkki, toiminimi, kasvinjalostajanoikeus, integroidun piirin piirimallin suoja, maantieteelliset alkuperämerkinnät, sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa, liikesalaisuudet sekä varsinaiset tekijänoikeudet ja lähioikeudet. Mietinnössä sivutaan myös verkkotunnuksia ja kuluttajansuojaan liittyviä kysymyksiä.

Oikeuspaikkasäännökset vaihtelevat
Teollisoikeuksia koskevat hakemukset tutkii ja ratkaisee nykyisin Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Ensimmäisenä ”muutoksenhakumahdollisuutena” on väite, joka tehdään PRH:lle, joka myös tutkii ja ratkaisee sen. Väitteestä tehdystä päätöksestä voi valittaa PRH:n valituslautakuntaan ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Teollisoikeuksia koskevat riita- ja rikosasiat on pääosin keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen, joka käsittelee myös oikeuden mitätöintiä koskevat kanteet. Sen sijaan rikoslain (RL) 49 luvussa ei ole selkeää oikeuspaikkasäännöstä.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) mukaisissa asioissa kieltovaatimuksen tutkii ja ratkaisee markkinaoikeus. Sen sijaan vahingonkorvausvaatimukset käsitellään oikeudenkäymiskaaren (OK) mukaisessa tuomioistuimessa ja rikosasiat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) mukaisessa tuomioistuimessa.
Tekijänoikeutta koskevat riita- ja rikosasiat käsitellään OK:n tai ROL:n mukaisesti määräytyvässä tuomioistuimessa. Myöskään väliaikaisia kieltoja koskevissa asioissa ei ole erikseen säädetty oikeuspaikasta.

Asiantuntemusta ei ehditä syventää
Immateriaalioikeusasiat edellyttävät vahvaa erityisasiantuntemusta. Juttujen jakaantuminen eri ratkaisuelimille hajauttaa jutut ja vaikeuttaa asiantuntemuksen vahvistamista ja varmistamista. Nykyisellään on myös mahdollista, että samaa oikeutta koskeva asia on vireillä sekä väitemenettelyssä että mitätöintimenettelyssä.

Asioiden käsittelyn organisoinnista käräjäoikeudessa ei ole laintasoisia säännöksiä. Tilanne on johtanut siihen, että immateriaalioikeusasioita käsittelevien käräjätuomarien osalta noudatetaan samaa tuomarinkiertoperiaatetta kuin muidenkin.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että käräjätuomari on samalla osastolla noin kolme vuotta ja siirtyy heti immateriaalioikeusasioiden käsittelyyn tarvittavan asiantuntemuksen hankittuaan käsittelemään muita asioita.

Nykyisessä järjestelmässä on myös joitakin prosessuaalisia ongelmia. Patenttiasioissa käytettävien teknisten asiantuntijoiden asema on nykymuotoisessa oikeudenkäynnissä ongelmallinen. Myös hallintolainkäytössä noudatettava prosessi ja se, ettei PRH:n valituslautakunnassa juurikaan järjestetä suullisia käsittelyjä, on osoittautunut hankalaksi. Varsinkin päätösten niukat perustelut vaikeuttavat sekä valitusoikeuden käyttämistä että oikeuskäytännön yhtenäisyyttä.

Työryhmä ehdottaa keskittämistä
Työryhmän enemmistö ehdotti, että kaikkien immateriaalioikeutta koskevien asioiden käsittely keskitettäisiin yhteen instanssiin, patenttituomioistuimeen. Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen näin laajan keskittämisen tarpeesta. Enemmistön ehdotus kattaa kaikki teollisoikeudet mukaan lukien SopMenL:n mukaiset asiat. Sen sijaan tekijänoikeusasioissa patenttituomioistuin olisi vain yksi vaihtoehto.

Keskittämisen saavuttamiseksi hakemusasioissa valitus PRH:n hylkäävästä päätöksestä ja väitteestä annetusta päätöksestä ohjattaisiin patenttituomioistuimeen, jossa käsittelyssä noudatettaisiin hakemuslainkäyttöä koskevia säännöksiä. Samoin valitus PRH:n tiettyjen oikeuksien mitätöintiä koskevista ratkaisuista ohjattaisiin patenttituomioistuimeen (hyödyllisyysmallioikeus, integroidun piirin piirimallin suoja).

Kaikki teollisoikeuksia koskevat riita-asiat ohjattaisiin patenttituomioistuimeen, myös SopMenL:n mukaiset kieltovaatimukset ja riita-asiat. Keskittäminen kattaisi myös kaikki teollisoikeuksia koskevat rikosasiat. Myös OK 7 luvun mukaiset teollisoikeuksia koskevat väliaikaiset kieltovaatimukset käsiteltäisiin patenttituomioistuimessa.

Patenttituomioistuin olisi vaihtoehtoinen tuomioistuin käsiteltäessä tekijänoikeutta koskevaa riita- tai rikosasiaa. Riita-asiassa kantaja ja rikosasiassa syyttäjä voisi päättää, että asia käsitellään patenttituomioistuimessa.

Patenttituomioistuimena Helsingin käräjäoikeus
Työryhmän ehdotuksen mukaan patenttituomioistuimena toimisi Helsingin käräjäoikeus erikseen säädettävässä kokoonpanossa. Myös asiantuntijat olisivat tuomioistuimen jäseniä. Patenttituomioistuimessa toimiville käräjätuomareille asetettaisiin yleisten tuomarinkelpoisuusedellytysten lisäksi vaatimukseksi immateriaalioikeuden osaaminen.
Valitustie patenttituomioistuimen päätöksistä ohjattaisiin Helsingin hovioikeuden kautta korkeimpaan oikeuteen, mikäli KKO myöntäisi valitusluvan.

Työryhmän mukaan ratkaisulla tehostettaisiin oikeusturvaa, koska

PRH:n ratkaisemien asioiden ensimmäinen valitusaste olisi selkeästi tuomioistuin;
lopullinen ratkaisu saataisiin todennäköisesti nopeammin, koska prosessin hallinta helpottuisi; ja
ratkaisujen ennustettavuus paranisi.

Keskittäminen lisäisi myös uskottavaa asiantuntemusta ja mahdollistaisi tuomareiden pätevöitymisen kansainvälisiin tehtäviin. Keskittämisellä myös luotaisiin kansalliselle tuomioistuimelle kansainvälistä kilpailukykyä.

Työryhmä pohti myös lievempää keskittämistä
Työryhmä kirjasi mietintöönsä myös kaksi muuta vaihtoehtoa, jotka sen työssä olivat olleet esillä. Teollisoikeuksia koskevien riita- ja rikosasioiden keskittämisellä parannettaisiin nykyistä tilannetta lievästi. Ongelmaksi jäisivät kuitenkin mahdolliset päällekkäiset prosessit ja prosessin kokonaishallinta, koska hallinnollisessa menettelyssä ratkaistaviin asioihin ei puututtaisi.

Riita-asioiden ja hallinnollisten asioiden keskittäminen mahdollistaisi sen, että keskittäminen voitaisiin ohjata markkinaoikeuteen. Samoin kummankin asiaryhmän osalta voitaisiin edelleen noudattaa alusta alkaen samaa prosessilajia. Markkinaoikeuden osalta ongelmaksi jäisi kuitenkin mm. valitustie.

Jatkovalmistelu käyntiin ripeästi!
Työryhmän ehdottama ratkaisu ei ole ongelmaton. Se on haasteellinen ja edellyttää jatkovalmistelua. Yhtenä ongelmana on perustuslaissa tehty tuomioistuinten jako hallintotuomioistuimiin ja yleisiin tuomioistuimiin, jota perustuslakivaliokunta on eräässä lausunnossaan korostanut. Työryhmän enemmistö on kuitenkin päätynyt siihen johtopäätökseen, että ehdotetun ratkaisun edut ovat suuremmat kuin sen haitat ja ehdotus kaiken kaikkiaan parantaisi oikeusturvaa.

Työryhmän ehdotus luo erinomaisen pohjan jatkovalmistelulle. Suomella on yhtenä teknologian edelläkävijämaista nyt mahdollisuus tarttua globalisoituvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin ja vastata IPR-asiantuntemuksen lisääntyviin vaatimuksiin luomalla kilpailukykyinen tuomioistuin, jonne erityisasiantuntemus keskitetään ja joka tunnettaisiin myös kansainvälisesti osaavana ja tehokkaana forumvaihtoehtona. Päämäärä palvelee niin kotimarkkinoilla toimivien kuin vientiyritystenkin tarpeita.

Oikeusministeriö on lähettänyt työryhmän ehdotuksen lausuntokierrokselle, jonka on määrä päättyä 19.8.2005. Jatkovalmistelu tulisi käynnistää viipymättä tämän jälkeen.

Eeva Hakoranta
Asianajaja, OTK
Roschier Holmberg Asianajotoimisto Oy

Pekka Salomaa
Asiantuntija, VT
Elinkeinoelämän keskusliitto

Eeva Hakoranta on Suomen Teollisoikeudellinen yhdistys ry:n puheenjohtaja ja Pekka Salomaa yhdistyksen hallituksen jäsen. ****************************************************************
Tuomioistuintilastoa
Tiedot on kerätty tuomioistuimilta työryhmän tausta-aineistoksi.

PRH:n valituslautakunnan asiamäärät vuosina 1998-2003:
Yhteensä 230 patenttiasiaa
Yhteensä 39 hyödyllisyysmalliasiaa
Yhteensä 72 mallioikeusasiaa
Yhteensä 810 tavaramerkkiasiaa

Markkinaoikeus /markkinatuomioistuin 1998-2003
antoi yhteensä 117 kieltoratkaisua SopMenL:n mukaisissa asioissa

Yleiset tuomioistuimet 1998-2003: 
tekijänoikeutta koskevat riita-asiat, 91 kpl (joista 74 Hgin KO:ssa)
tekijänoikeutta koskevat rikosasiat, 46 kpl (joista 8 Hgin KO:ssa)

Hgin käräjäoikeuden riita-asiat vuosina 1998-2003:
Yhteensä 103 patentti- ja hyödyllisyysmalliasiaa
Yhteensä 12 työsuhdekeksintöasiaa
Yhteensä 15 mallioikeusasiaa
Yhteensä 295 tavaramerkkiasiaa
Yhteensä 56 toiminimiasiaa
Yhteensä 9 SopMenL:n mukaista asiaa
Yhteensä 74 tekijänoikeusasiaa

Rikosasiat vuosina 1998-2003:
Teollisoikeusrikoksia yhteensä 6
Tavaramerkkirikkomuksia yhteensä 16
********************************************************************

Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2005:2, Aineettomia oikeuksia koskevien asioiden käsittely
on oikeusministeriön verkkosivuilla. Se koostuu useasta pdf-tiedostosta:
Kuvailulehti, 1 s.
Presentationsblad 1 s.
Sisällysluettelo, 4 s.
Alkusanat, 4 s.
Mietintöteksti, 59 s.
Liite 1. Immateriaalioikeuden nykytila, 71 s.
Liite 2. Ulkomaiden lainsäädäntö, 7 s.
Liite 3 a. Esityksen pääasiallinen sisältö, 2 s.
Liite 3 b. Yksityiskohtaiset perustelut, 36 s.
Liite 3 c. Lakiehdotukset, 46 s.
Bilaga 3 d./Liite 3 d. Lagförslag, 42 s.
Liite 4. Eriävä mielipide, 2 s.
Liite 5. Lausuma,1 s.