Immateriaalioikeuksista tutkiva työpaja

(IPRinfo 2-2000)

Suomen Akatemia on päättänyt perustaa immateriaalioikeuksien tutkimusta edistävän tutkimusohjelman, jonka on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Tästä syystä Suomen Akatemia järjesti 24. toukokuuta 2000 tutkivan työpajan immateriaalioikeudellisen tutkimuksen alueiden kartoittamiseksi. Professori Terttu Utriaisen (Lapin yliopisto), professori Niklas Bruunin (ipr University Center) ja laboratoriojohtaja Kari-Pekka Eskolan (Nokia Research Center) johdolla pidetyssä tilaisuudessa kuultiin ensin immateriaalioikeusalan kansainvälisten asiantuntijoiden arvioita immateriaalioikeuksien viimeaikaisesta kehityksestä ja tutkimustarpeista, minkä jälkeen työpajassa keskusteltiin tutkimuksen suuntaamisesta tulevaisuudessa.

Digitaalitekniikka ja bioteknologia keskeisiä myös oikeustieteelliselle kehitykselle

Professori Marianne Levin Tukholman yliopistosta nimesi digitaalitekniikan yhdeksi niistä teknologian kehityksen tuloksista, jotka luovat tarvetta juridiselle tutkimukselle. Kansainvälisyys on saanut sen myötä kokonaan uuden merkityksen, eivätkä vanhat, toisenlaiseen ympäristöön luodut järjestelmät sovellu ongelmitta uuteen ympäristöön. Levin näkikin tutkimuksen peruslähtökohtana immateriaalioikeuksien tavoitteiden selvittämisen. Uudet teknologisen kehityksen ilmenemismuodot saattavat ylittää perinteisten suojamuotojen oikeudelliset rajat. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi tietokoneohjelmien suojaamiseen joko tekijänoikeudella tai patentilla liittyvät ongelmat. Investointien suojaaminen on nykyaikana keskeistä, mutta samaan aikaan myös vaatimukset yksinoikeuksien haltijoiden oikeuksien vahvistamisesta ovat lisääntyneet. Erilaisten vaatimusten välillä olisi löydettävä tasapaino, ja tämän selvittämiseksi immateriaalioikeudellinen tutkimus on välttämätöntä.

Professori William Kingston Trinity Collegesta Dublinista katsoi, että uudet teknologiset menetelmät ja uudet informaatiomuodot vaativat uudenlaisia immateriaalioikeuksia. Esimerkkinä tällaisesta sui generis -suojasta hän mainitsi EY:n direktiivin mukaisen tietokantojen suojan. Immateriaalioikeudellisessa tutkimuksessa Kingston piti välttämättömänä uuden, taloudellisiin näkökohtiin perustuvan arviointimenetelmän kehittämistä erityisesti sen vuoksi, että esim. bioteknologista tutkimusta tehdään monissa maissa yhteiskunnan varoilla. Kingston huomautti, että immateriaalioikeudet ovat siirtyneet yleisen edun suojaamisesta tiettyjen tahojen yksityisten etujen suojaamiseen, mihin olisi myös oikeudellisessa tutkimuksessa kiinnitettävä huomiota.

Professori P. Bernt Hugenholtz Amsterdamin yliopistosta totesi, että teknologinen kehitys on johtanut vaihtoehtoisten suojakeinojen etsimiseen immateriaalioikeussuojalle. Esimerkiksi erilaisilla sopimuksilla on pyritty löytämään joustavia ratkaisuja käytännön kysymykseen. Uhkana tällöin on luonnollisesti osapuolten epätasapainoinen neuvotteluasema. Professori Hugenholtz korosti myös tiedeyhteisön merkitystä lainsäädäntötyölle, jossa erilaisten eturyhmien vaikutus on viime aikoina lisääntynyt. Immateriaalioikeudellisen tutkimuksen kannalta hän korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Johtaja Michael Morgan Wellcome Trustista Lontoosta esitteli säätiön rahoittamaa Human Genome -projektia, jossa tarkoituksena on selvittää ihmisen geneettinen koodi ja saattaa se yleisesti saataville korvauksetta. Geeniteknologian alalla immateriaalioikeudessa korostuu oikean tasapainon löytäminen yleisen edun ja kaupallisten intressien välillä.

Intressien välille löydettävä tasapaino

Keskeisenä kysymyksenä immateriaalioikeuden alalla pidettiin työpajassa käydyssä keskustelussa tasapainon löytämistä erilaisten intressien välillä. Toisaalta yksinoikeuksien tavoitteena on yleisen edun hyödyttäminen mutta toisaalta keksijöillä ja tekijöillä tulee olla oikeus oman investointinsa taloudelliseen hyödyntämiseen. Lisäksi tekniikan edelleenkehittyminen edellyttää uuden tiedon mahdollisimman nopeaa saavutettavuutta.

Tutkimusohjelman teemoina vahvistuivat työpajassa Akatemian alustavasti nimeämät immateriaalioikeuksien suojan laajuus, oikeuksien lisensiointi ja hyödyntäminen, eettiset kysymykset ja tutkimustyön edellytysten luominen. Lisäksi esiin nousi immateriaalioikeuksien kansainvälinen luonne ja oikeusvertailun tärkeys.

Katariina Sorvari, VT
Turun yliopisto