Immateriaalioikeuksien suoja kehittyy Kiinassa

(IPRinfo 4/2005)

Kiinassa on immateriaalioikeutta koskeva sääntely alkanut vasta 1970-luvulla, mutta se on kehittynyt nopeasti.

1980-luvun jälkeen on saatettu voimaan säädöksiä, jotka kattavat pääosin kaikki immateriaalioikeudet: patenttilaki, tavaramerkkilaki, tekijänoikeuslaki, laki tekijänoikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä säännökset tietokoneohjelmien suojaamisesta.

Tällä hetkellä Kiinassa onkin melko kattava immateriaalioikeudellinen lainsäädäntö, joka on linjassa kansainvälisten säännöstöjen kanssa.

Kiinan liittyminen maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi (joulukuussa 2001) edellyttää monenlaisia muutoksia myös käytänteissä, esimerkiksi immateriaalioikeuksien lisenssien hankkimisessa ja piratismin kitkemisessä. WTO-jäsenyys on samalla tehnyt Kiinasta kiinnostavan myös investoinneille; mm. ulkomaisten tavaramerkkihakemusten määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Taloudellinen globalisaatio ja nopea tieteen ja teknologian kehitys asettaa kuitenkin suuret haasteet Kiinan immateriaalioikeudellisen sääntelyn kehittämiselle.

Immateriaalioikeuksista on tiedotettu tehokkaasti eri tiedotusvälineissä, ja niihin liittyvää koulutusta järjestetään yhä enemmän. Suuren yleisön tietoisuutta immateriaalioikeudellisesta sääntelystä halutaan lisätä ja luoda sosiaalinen ilmapiiri, jossa työtä, tietotaitoa ja osaamista arvostetaan.

Vuodesta 2004 alkaen on järjestetty huhtikuussa viikon kestävä IPR-kampanja, johon kuuluu seminaareja, kilpailuja, mainoksia ja tietoiskuja kaikissa viestimissä.

Teknologiapatenttien lisenssimaksut korkeita
Kiinassa on lyhyessä ajassa luotu melko valmis ja itsenäinen järjestelmä patenttien tutkimiseen. Patenttihakemusten määrä on jatkuvasti kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2003 patenttihakemuksia jätettiin yli 308 000, missä oli kasvua edellisvuoteen runsaat 20 prosenttia. Vuonna 2004 kiinalaisten hakemusten määrä nousi jo miljoonaan.
Erityisesti uuden teknologian patentoitujen länsimaisten tuotteiden lisenssimaksut voivat olla kiinalaisen mittapuun mukaan korkeat. Siksi Kiinassa on kehitetty omia teknologiastandardeja, joista puolestaan on aiheutunut kiistoja erityisesti USA:n ja kansainvälisten standardointiorganisaatioiden kanssa.

Väärennöstehtailun kitkeminen pitkä prosessi
Kiina yhtenäisti tavaramerkkien rekisteröinnin vuonna 1979. Vuonna 1983 tuli voimaan tavaramerkkilaki, joka 1990-luvulla uudistettiin koskemaan myös palvelumerkkejä. Samalla vahvistettiin tavaramerkkioikeuden suojaa yleisellä tasolla.

Vuonna 2001 laki ulotettiin koskemaan myös kolmiulotteisia tavaramerkkejä ja värien yhdistelmistä koostuvia tavaramerkkejä. Tavaramerkkien suoja-alaa laajennettiin TRIPs-sopimuksen mukaiseksi. Pariisin sopimukseen liittymisen jälkeen (joulukuussa 1984) Kiinassa suojataan myös kansainvälisiä hyvin tunnettuja tavaramerkkejä.

Samalla kun tavaramerkkilainsäädäntöä on kehitetty, on myös jaettu tietoa tavaramerkeistä. Tavaramerkkihakemusten määrä onkin kasvanut: kun vuonna 1983 hakemuksia oli parikymmentätuhatta, vuonna 2004 niitä oli jo yli puoli miljoonaa. Kiinan tavaramerkkivirasto on kesään 2005 mennessä rekisteröinyt yhteensä 2,4 miljoonaa tavaramerkkiä, joista liki 20 prosenttia on ulkomaisia.

Syksyllä 2004 viranomaiset aloittivat vuoden kestävän kampanjan tavaramerkkiloukkauksia vastaan. Muun muassa väärennettyjä Gillette-, Gisco-, Adidas- ja Nike-tavaramerkillä merkittyjä tuotteita valmistavat ja jakelevat ketjut hajotettiin.
Myös tuoteväärennöksiä ja muita tavaramerkkiloukkauksia koskevia tapauksia tulee käsiteltäväksi yhä enemmän. Vuonna 2004 tapauksia oli jo 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, noin 40 000, ja vuonna 2005 määrä on edelleen kasvussa.

Tekijänoikeussäännöstö kehittynyt vaiheittain
Kiinan tekijänoikeuslainsäädäntö on kehitetty vaiheittain 1990-luvulla. Samaan aikaan tekijänoikeudellisten järjestöjen kenttä on kasvanut. Tekijänoikeuslain voimaansaattaminen johti useiden oikeudellisesti tehokkaiden säännöstöjen syntymiseen.

Viime vuosina Kiinan tekijänoikeuksia hallinnoivat viranomaiset ovat tehostaneet tekijänoikeuslain täytäntöönpanoa ja lisänneet yhteistyötä muiden valtion organisaatioiden kuten tullin kanssa. Niinpä tekijänoikeuden loukkauksiin on muotoutunut yhteisiä toimintamalleja; esimerkiksi takavarikkoja ja sanktioita hallintoviranomaisten käsittelyn seurauksena.
Lainsäädännön ja hallinnollisten järjestelmien kehittämisen lisäksi huomiota on kiinnitetty myös tekijänoikeudellisen palvelujärjestelmän luomiseen (copyright public service system). Kiinan tekijänoikeuden public management and service system -järjestelmään kuuluvat tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoivat organisaatiot, tekijänoikeustoimistot, tekijänoikeusjärjestöt, ammatilliset yhdistykset ja tekijänoikeuksien haltijoiden organisaatiot.

Piratismi vitsauksena levy- ja elokuvamarkkinoilla
Erityisesti audiovisuaalisten teosten piratismi on kansainvälisestikin merkittävä ongelma. Kiina on vaiheittain vakiinnuttanut audiovisuaalisia teoksia koskevaa sääntelyä, joka koskee esimerkiksi oikeuksien suojaamista ja teosten lisensointia. Koska audiovisuaalisten teosten markkinat kasvavat nopeasti, hallitus on järjestänyt audiovisuaalisen teollisuuden hallinnon.
1990-luvulta lähtien julkaisumarkkinoita valvovat viranomaiset ja kulttuurihallinto ovat tehneet läheistä yhteistyötä alan muiden organisaatioiden kanssa saattaakseen äänitteiden ja videoiden markkinat järjestykseen. Tämän seurauksena piraattituotteiden määrä on vähentynyt ja laillisten kopioiden levikki on kasvanut. Viranomaisten mukaan runsaan puolen vuoden aikana on tuhottu laittomia cd-levytehtaita ja takavarikoitu 150 miljoonaa äänitettä tai elokuvaa.

Kasvinjalostajille lisää suojaa
Myös kasvinjalostajien panoksia turvaavaa sääntelyä ja toimintatapoja on kehitetty. Hallitus saattoi voimaan vuonna 1997 säännöstön ”Regulations on the Protection of New Varieties of Plants”, sekä sitä täydentäviä prosessuaalisia säädöksiä.
Hallitus on perustanut organisaation, jonka tehtävä on tutkia ja hyväksyä hakemukset, huolehtia lain täytäntöönpanosta ja muista oikeuksia tukevista toiminnoista. Samalla on kehitetty tekninen tukitoiminta, johon kuuluu esimerkiksi tutkimuslaboratorioita. Viranomaiset ovat muotoilleet oppaita uusien kasvilajikkeiden testaamiseen. Hakemusten määrä on viime vuosina kasvanut keskimäärin 45 prosenttia vuosittain.

Tullivalvonnasta sopimuksia
Vuonna 1994 Kiina aloitti immateriaalioikeuksien rajavalvonnan. Tällä hetkellä immateriaalioikeudellista lainsäädäntöä pannaan täytäntöön muun muassa tarkastamalla maahan tuotavat ja maasta vietävät tuotteet, pysäyttämällä ja tutkimalla oikeuksia loukkaavat tuotteet sekä tuhoamalla laittomat tuotteet.

Kiinan tullilaitoksella on yhteistyötä oikeudenomistajien ja heidän oikeuksiaan hallinnoivien yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. Yhteydenpitoa, yhteistyötä ja tietojen vaihtoa on lisätty muiden kansallisten viranomaisten ja ulkomaisten tullilainsäädännön valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Tullilaitos on solminut sopimuksia Euroopan unionin maiden, Yhdysvaltain ja useiden muiden maiden tullilaitosten kanssa. Sopimukset sisältävät immateriaalioikeuksien suojaamista koskevia säännöksiä, joissa osapuolet muun muassa sitoutuvat antamaan vastavuoroisesti apua immateriaalioikeussäädösten täytäntöönpanon turvaamiseksi.

Lainkäyttö vahvistunut
Kiinassa on kehitetty immateriaalioikeuksien suojaamiseen rinnakkaiset hallinnon ja tuomioistuinten järjestelmät. Useat valtion organisaatiot osallistuvat immateriaalioikeuksien suojaamiseen. Myös lakien hallinnollista täytäntöönpanoa on vahvistettu. Korkeimmat oikeudet ovat antaneet tuomioistuimille tulkintaohjeet IPR-lakien tulkinnasta.

Kiinan tuomioistuimet ovat jatkuvasti laajentaneet immateriaalioikeusjuttujen alaa ja käsiteltävänä on yhä useammin esimerkiksi tekijänoikeuteen, tavaramerkkioikeuteen, patenttioikeuteen ja sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyviä tapauksia. Tuomareiden ammatillisen pätevyyden lisäämiseen on panostettu.

Kiinan korkein oikeus on kehittänyt laintulkintalinjauksia, joiden avulla on ratkaistu IPR-tapauksia kaikissa oikeusasteissa. Tuomioistuimet osallistuvat myös kansainväliseen tietojen vaihtoon ja yhteistyöhön immateriaalioikeudellisen oikeudenhoidon alalla.

Myös Kiinan turvallisuuselimet ovat hyväksyneet käyttöönsä toimintatapoja, joilla voidaan puuttua immateriaalioikeusrikoksiin.

Kiina on liittynyt yli kymmeneen immateriaalioikeuksia turvaavaan kansainväliseen sopimukseen, kuten Pariisin sopimukseen teollisoikeuksien suojaamisesta (Paris Convention for the Protection of Industrial Property, 1984), patenttiyhteistyösopimukseen (Patent Cooperation Treaty, ) ja Bernin yleissopimukseen kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (Berne Convention for the Protection of Literary and Artistic Works, 1992).

Kiina on myös osallistunut keskusteluun ja yhteistyöhön kansainvälisten organisaatioiden, useiden valtioiden ja ulkomaisrahoitteisten yritysten kanssa. Kansallisessa lainsäädännössä on pyritty täyttämään sopimuksiin liittyvät kansainväliset velvoitteet.

Vaikka immateriaalioikeuksien suojaaminen on kehittynyt Kiinassa huomattavasti viime vuosikymmeninä, tehokkaan järjestelmän luominen vie kauan 1,3 miljardin asukkaan nopeasti kehittyvässä maassa.

Henna Hartikainen
OTK
Kopiosto

Päivi Helander
IPR University Center

Henna Hartikainen työskenteli harjoittelijana IPR University Centerissä 1.2.-15.6.2005.

Artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä:

AIPPIn laatima Kiina-katsaus 20.4.2005 ”China White Paper” . New Progress in China’s Protection of Intellectual Property Rights

Consortium Standards Bulletin, April 2005, Vol IV, No. 4.
ConsortiumInfo.org on sivusto, joka keskittyy Internetin standardeihin ja käsittelee myös immateriaalioikeuskysymyksiä. Sivustoa sponsoroi amerikkalainen lakifirma Gesmer Updegrove LLP.

China Intellectual Property Law Newsletter, July 21, 2005. Lehmanlaw.com

Samuli Seppänen: Commercial Disputes and Their Resolution in the People’s Republic of China. Oikeusministeriö, 2005. Erik Castrén Institute Research Reports No 14/2005. 292 p.