Immateriaalioikeuksien suoja Venäjällä

(IPRinfo 2/2004)

Immateriaalioikeuksia koskeviin normeihin on Venäjällä lainsäädäntötasolla kiinnitetty melko paljon huomiota. Keskeiset kansalliset lait, tavaramerkki- ja patenttilaki säädettiin jo vuonna 1992, siis heti Neuvostoliiton kukistuttua.

Vaikka immateriaalioikeuksia suojaavat lait kuuluvatkin nyky-Venäjän lyhyen lainsäädäntöhistorian varhaisimpien lakien joukkoon, ajoitus kertoo pikemminkin WIPOn aktiivisuudesta Venäjällä ja muissa IVY-maissa kuin erityisestä immateriaalioikeuksien arvostuksesta – yhteiskunnallisen murroksen keskellä immateriaalioikeuslainsäädäntö tarjosi epäilemättä riittävän neutraalin kohteen varhaisille lainsäädäntöhankkeille.

Tänään keskeisen kansallisen säädöspohjan muodostavat erityislait. Tekijänoikeuslaki on ollut nykyisessä muodossaan 19.7.1995 alkaen ja sen uudistusta odotellaan. Muuta kansallista lainsäädäntöä on uudistettu viimeksi vuosina 2002-2003. Esimerkiksi tavaramerkkilakia ja tietokoneohjelmien ja tietokantojen suojaa koskevaa lakia uudistettiin 24.12.2002, patenttilakia 7.2.2003 ja integroitujen piirimallien suojaa koskevaa lakia 9.7.2002.

Erityislakien lisäksi Venäjän patenttivirasto Rospatent (Rossijskoe agentstvo po patentam i tovarnym znakam) on antanut koko joukon alemman asteisia, immateriaalioikeuksia koskevia säännöksiä. Myös muuhun lainsäädäntöön, erityisesti siviili- ja rikoslakiin, prosessilainsäädäntöön sekä paikalliseen kilpailulakiin sisältyy säännöksiä, jotka käsittelevät immateriaalioikeuksia tai liittyvät immateriaalioikeuksien suojan yleisten edellytysten järjestämiseen.

Lainsäädäntö kunnossa, käytäntö ei

Venäjä on lisäksi liittynyt useimpiin keskeisiin kansainvälisiin konventioihin. Venäjän sisäisen lainsäädännön perusteella kansainväliset konventiot ovat normihierarkiassa kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Kansainvälisiin konventioihin, erityisesti Pariisin konventioon, on vedottu useissa tavaramerkkiriidoissa. Esimerkkinä voidaan mainita konvention yleisesti tunnettuja tavaramerkkejä koskeva 6 bis artikla.

Vaikka lainsäädäntö on periaatteessa kansainvälisellä tasolla, immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat Venäjällä arkipäivää. Syitä on useita. Yleisimmin kritiikki kohdistuu tuomioistuimien, asianosaisten ja näiden avustajien vähäiseen kokemukseen, tehokkaiden oikeussuojakeinojen puutteeseen ja täytäntöönpanomenettelyn yleiseen tehottomuuteen.

Oikeudenkäynnit hyödyttävät muitakin

Monikansalliset yritykset ovat vaatineet suojan tehostamista, laintulkintojen yhtenäistämistä ja lain kirjaimen toteuttamista käytännössä. Kansainväliset suuryritykset ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa pitkällisiin oikeudenkäynteihin, joilla on erityisesti tavaramerkkipuolella saavutettu tuloksia kaikkien toimijoiden hyödyksi.

Eniten julkisuutta saaneita immateriaalioikeusoikeudenkäyntejä ovat viime vuosina olleet tavaramerkin väärinkäyttöä koskeneet oikeudenkäynnit, joissa ensin Kodak ja sen jälkeen Opel ja Coca-Cola taistelivat venäläisyrittäjiä vastaan, jotka olivat rekisteröineet yleisesti tunnettuja tavaramerkkejä verkkotunnuksina.

Jotta yritys voi ylipäätään toteuttaa immateriaalioikeuksiaan, on perusasioiden kuten tavaramerkkien ja patenttien oltava kunnossa. Venäjällä ei tunneta vakiinnuttamista, vaan oikeuden tavaramerkkiin saa sen ensin rekisteröinyt. Immateriaalioikeuksia, erityisesti patentteja, tavaramerkkejä tai tekijänoikeuksia koskevat lisenssisopimukset on nekin muistettava rekisteröidä. Venäjän lainsäädännössä rekisteröinti on lisenssisopimuksen pätevyyden ehdoton edellytys.

Ulkomaiset yritykset jättävät usein sopimukset rekisteröimättä silkkaa tietämättömyyttään. Joskus rekisteröimättä jättämistä perustellaan sillä, ettei haluta antaa viranomaisille tietoja sopimuksen yksityiskohdista ja taloudellisista ehdoista.
Rekisteröintiä varten tarvittavat tiedot rajoittuvat kuitenkin sopimuksen perusehtoihin, joita ovat esimerkiksi patenttilisenssisopimuksen osalta patentti, lisenssityyppi (yksinoikeus/ei-yksinoikeus), maantieteellinen alue ja sopimuksen kesto. Niin ikään on muistettava, ettei tietotaitoa suojata lainsäädännössä, vaan suoja perustuu aina osapuolten kesken sovittuun.

Sopiminen yleisin IPR-riitojen ratkaisuvaihtoehto

Immateriaalioikeuksiin liittyvien riitojen ratkaisuvaihtoehdot voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: neuvottelut, hallintomenettely ja tuomioistuinmenettely.

Lukumääräisesti suurin osa immateriaalioikeuksiin liittyvistä riidoista ratkaistaneen osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa. Käsitys perustuu toimistomme omiin kokemuksiin ja venäläisten IPR-juristien kanssa käytyihin keskusteluihin. Vallitsevan mielipiteen mukaan riitoja ei haluta viedä tuomioistuimiin, vaan sovinto on aina ensisijainen.

Tilanne on immateriaalioikeusriidoissa olennaisesti erilainen kuin useissa muissa riidoissa, joissa venäläisyritysten sovintoalttius on keskimäärin varsin vähäinen. Osa riitaisuuksista ei kuitenkaan ole osapuolten vapaasti disponoitavissa, vaan ne kuuluvat esimerkiksi hallintomenettelyn piiriin.

Hakemusasiat patenttivirastoon, kilpailuasiat antimonopolivirastoon

Hallintomenettely tapahtuu kahdessa hyvin erityyppisessä virastossa: patenttivirastossa (Rospatent) ja antimonopolivirastossa.

Patenttiviraston tehtäviin ja toimivaltaan kuuluvat samantyyppiset asiat kuin ne, joita Patentti- ja rekisterihallitus Suomessa käsittelee, esimerkiksi oikeuksien myöntäminen hakemuksen perusteella ja päätöksiä koskevien valitusten käsittely valituslautakunnassa.

Antimonopolivirasto puolestaan on Venäjän kilpailuviranomainen, ja immateriaalioikeuteen liittyvä riita voi tulla viraston käsiteltäväksi vilpillisenä kilpailuna. Menettely antimonopolivirastossa on oikeudenloukkaustilanteissa usein vaihtoehtoinen arbitraatiotuomioistuimessa tapahtuvan oikeudenkäynnin kanssa, ja se voi johtaa myös rekisteröidyn oikeuden menetykseen. Menettelyn normiperusta on Venäjän kilpailulain (No 948-1, 22.3.1991, viimeksi muutettu 9.10.2002) 10 artiklassa.

Oikeudenkäyntiin verrattuna asian käsittely antimonopolivirastossa on joutuisampaa ja vähemmän muodollista. Myös kustannukset jäävät pienemmiksi. Käsittelypaikka on aina Moskovassa, mikä on suuressa maassa hakijan kannalta merkittävä etu. Käsittely on yleensä myös hyvin asiantuntevaa.

Hallintomenettelyn rajoituksia puolestaan ovat muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen sekä se, ettei hallinnollisen prosessin perusteella ole mahdollisuutta hakea väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä. Antimonopoliviraston päätös ei myöskään kelpaa täytäntöönpanoperusteeksi ulosotossa. Sen sijaan antimonopoliviraston päätös voi johtaa rekisteröidyn oikeuden menetykseen patenttiviraston jatkokäsittelyssä.

Venäjän kaksijakoinen tuomioistuinlaitos aiheuttaa hämmennystä

Venäjän tuomioistuinlaitos muodostuu kahdesta rinnakkaisesta tuomioistuinjärjestelmästä, yleisistä tuomioistuimista ja arbitraatiotuomioistuimista. Nimestään huolimatta arbitraatiotuomioistuimet ovat osa oikeuslaitosta, eikä niitä pidä sekoittaa välimiesmenettelyyn. Tuomioistuinten toimivalta ei ole rinnakkainen, vaan on tiedettävä, kumman tuomioistuimen ratkaistavaksi yksittäinen asia kuuluu.

Immateriaalioikeuksiin liittyvistä riita-asioista yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat keksijää, hyödyllisyysmallin, mallioikeuden tai tekijänoikeuden suojaaman työn haltijaa koskevat asiat, patentinhaltijaa koskevat asiat sekä työsuhdekeksinnön perusteella maksettavaa korvausta koskevat asiat.

Arbitraatiotuomioistuimen toimivaltaan puolestaan kuuluvat Rospatentin tai antimonopoliviraston antamien normien lainmukaisuuden tutkiminen, yksinoikeuden loukkausta koskevat asiat sekä lisenssisopimuksia koskevat riita-asiat. Sopimusperusteiset riidat voidaan osapuolten kesken sovitusti osoittaa myös välimiesten ratkaistaviksi.

Suojaamisen perinne puuttuu

Viime vuosien suotuisa talouskehitys on lisännyt ulkomaisten yritysten kiinnostusta Venäjään. Kulutustavaroiden kysyntä kasvaa tasaisesti yksityistalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvaessa. Vienti on vilkasta, ja yhä useampi yritys tähyää itärajan taakse suunnitelmissa yhteisyrityksen perustaminen tai oman tuotannon käynnistäminen.

Lisäksi moni pohtii lisensointia tai sopimusvalmistusta oman yrityksensä etabloitumisvaihtoehtona. Muiden viennin edistämiseen ja investointeihin liittyvien riskien ohella yrityksissä arvioidaan ja evaluoidaan myös aineettomaan omaisuuteen liittyvä riskejä.

Nyrkkisääntö on, että Venäjällä toimintaan liittyy aina immateriaalioikeuksien tahallisen tai tahattoman väärinkäytöksen riski. Ehkä merkittävin ongelma ja muutoksen jarru on se, että Venäjältä ainakin toistaiseksi puuttuu teollisoikeuksien suojaamisen perinne. Vaikka ulkomaiset yhtiöt ovat saaneet muutoksia aikaan, mitään ratkaisevaa parannusta tilanteeseen tuskin on odotettavissa ennen kuin immateriaalioikeuksien loukkauksista tulee nykyistä laajemmassa mitassa myös venäläisyhtiöiden ongelma.

Law of RSFSR on competition and limitations to monopoly activities at commodity markets, 22.3.1991, last changed on 9 October, 2002) 10 art:

Any unfair competition shall not be allowed, including:
………
by misleading consumers as regards the character, method and the place of manufacturing, any consumer properties, quality and quantity of goods or manufacturers of goods;
……….
by selling, exchanging or otherwise circulating goods that involve unlawful use of the results of intellectual activity and means of individualization of a legal entity, products, performed works or provided services equal thereto;
Any unfair competition related to acquisition and use of the exclusive rights in the means of individualization of a legal entity, products, performed works or provided services shall not be allowed.
The decision of the antimonopoly authority related to a violation of the provisions of Item 2 of this Clause in respect of individualization of products, performed works or provided services shall be submitted to the Federal executive authority in charge of patents and trademarks for consideration of pre-term termination of the effect of registration of the object of exclusive rights or invalidation of the object registration in the order established by the legislation on trademarks, service marks and appellations of origin of goods.

Venäjä on lisäksi mukana mm. seuraavissa kansainvälisissä konventioissa:

Teollisoikeuksien suojaamista koskeva Pariisin yleissopimus
Patenttiyhteistyösopimus
Euraasian patenttisopimus
Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta
Tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Madridin sopimus.
Tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvä pöytäkirja
Budapestin sopimus mikro-organismien tallettamisen kansainvälisestä tunnustamisesta patentinhakumenettelyä varten
Tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskeva Genevessä 13 päivänä toukokuuta 1977 tarkistettu Nizzan sopimus
Kansainvälistä patenttiluokitusta koskeva Strasbourgin sopimus
Locarnon sopimus jolla perustetaan teollismallien kansainvälinen luokitus

Heidi Paalanen-Koev
Asianajaja, VT
Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy