Immateriaalioikeuden lakikirja 2002

(IPRinfo 3/2002)

Arvioitu teos: Haarmann, Pirkko-Liisa – Mansala, Marja-Leena: Immateriaalioikeuden lakikirja. Helsinki 2002. Kauppakaari.

Nykyisenä sähköisten tietoverkkojen aikana voidaan kysyä tarvitaanko lakitekstejä ja niitä toisintavia kokoelmia paperimuodossa. Vastaus on valitettavasti tai sitten onneksi: kyllä.

Tämän todistaa myös tässä lyhyesti esiteltävä kokeneiden asiantuntijoiden kirjoittama teos, jonka otsikkona on Immateriaalioikeuden lakikirja ja joka on teoksen toinen painos. Sivumäärä on nyt 917, kun se ensimmäisessä painoksessa oli 610 sivua. Teos kokonaisuudessaan oli ennen sekä kooltaan että painoasultaan pienempi. Immateriaalioikeuden lakikirja sisältää teollis- ja tekijänoikeuksien alalta julkaisuhetkellä voimassaolevan kansallisen lainsäädännön, kansainväliset sopimukset ja myös Euroopan talousyhteisön säädökset.

Mikä sitten tekee tästä kirjasta korvaamattoman apuvälineen? Tarkkuuteen pyrkivälle immateriaalioikeusjuristille ja taustoja penkovalle teos on erinomainen sikäli, että lakiteksteihin sisältyy viittauksia esitöihin ja muutoin usein unohdettuihin voimaantulosäännöksiin (huom!). Esityöt on huolellisesti koottu joka lain alkuun. Lisäksi teksteihin sisältyy tapausselostuksia tärkeimmistä alan tapauksista.

Monia alan kansainvälisiä sopimuksia ei enää ole mukana Kauppakaaren julkaisemissa Suomen Laki I tai II -teoksissa. On hyvä, että sopimukset löytyvät suomenkielisinä tästä kirjasta. Myös eräät hyväksytyt, kenties vielä ratifiointia vailla olevat sopimukset, ovat mukana.

Yhteisön säädöksistä myös mallioikeutta koskevat sekä direktiivi että suoraan kansallisesti sovellettava asetus ovat mukana.
Kirjallisuusluettelo pohjautuu aikaisempaan teokseen, mutta sitä on soveltuvin osin uusittu. Uusimpien artikkeleiden ja julkaisujen osalta kirjallisuusluettelossa ehkä voi olla aukkoja. Immateriaalioikeutta koskevia julkaisuja on nykyisin kuitenkin niin paljon ja laajasti, että kirjallisuusluetteloista ei tule lähestulkoonkaan täydellisiä.

Kirjallisuusluettelon yhteyteen olisi ehkä kannattanut koota www-osoitteet alan tietolähteistä omaksi ryhmäkseen.
Asiahakemisto on yksityiskohtainen, ja se on edellyttänyt sen verran työtä ja vaivaa, ettei sen tekijöitä käy kateeksi varmaankaan kenenkään.

Kokonaisuutena teos on painava ja välttämätön tietolähde jokaiselle immateriaalioikeutta vähänkin tarvitsevalle. Lyhenteet on tehty hyvin ja asiantuntevasti. Oikeastaan tämän kaltaisen tietopankin tekeminen myös luo samalla alalle standardeja. Suojattava tietokantahan tällainen kokoelma varmasti on, oikeastaan ns. ’tietokantateos’.

Vaikka teos koostuukin olennaisesti virallisteksteistä, on aineiston valinta ja järjestely eittämättä niin omaperäistä, että teoksesta tässä on kyse. M.o.t.

Rainer Oesch, OTT, dosentti
Helsingin yliopisto

Share: