Immateriaalioikeuden laajeneminen puhutti Islannissa

(IPRinfo 3/2002)

Vuoden 2002 NIR-kokous (det XXVI nordiska industriella rättsskyddsmötet) pidettiin eksoottisen Islannin pääkaupungissa Reyksjaviksissa, Radisson SAS Hotel Sagassa, 25.-28.8.2002.

Maanantaina alkaneen asiaohjelman aiheena olivat uudet immateriaalioikeudelliset haasteet. Jo sunnuntaina oli tarjolla mahdollisuus yhdessäoloon päiväretken muodossa, joka suuntautui muun muassa Snaefellsnesin niemimaalle ja Stykkisholmurin kalastuskylään.

NIR-kokouksen avasi asianajaja Árni Viljamsson (IS), joka esitti englannin kielen käyttämistä tulevissa kokouksissa immateriaalioikeuden globaalisuuteen perustuen. Ensimmäisessä kokousosassa, Immaterialrätten i 21 århundradet, osallistujat perehdytti kokouksen aiheeseen ensimmäiseksi professori Niklas Bruun (FI) alustuksessaan De nya immaterialrättsliga konfliktytorna. Ensimmäisessä kokousosassa puhuivat myös førsteamanuensis Olav Kolstad (NO) aiheesta Immaterialrätt och konkurrens ja dosentti Thomas Riis (DK) aiheesta Immaterialrätt och ekonomi.
Kolstad mietti alustuksessaan immateriaalioikeuden ja staattisen ja dynaamisen tehokkuuden välistä suhdetta, ja Riis puolestaan käsitteli immateriaalioikeuden taloudellista funktiota sekä yhteisö- että oikeudenhaltijanäkökannalta.

Kokouksen toisessa osassa, Immaterialrättens globala expansion, professori Marianne Levin (SE) alleviivasi alustuksessaan Jämställdhet i en global värld immateriaalioikeuden uusia tavoitteita eli kolmansien maiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia immateriaalioikeuksien kautta.

Asianajaja Örjan Grundén (SE) puhui puolestaan lämpimästi alustuksessaan Morgondagens patentsystem tarpeesta saada aikaan EPO:n yhteyteen hajautettu, yhteinen tuomioistuinjärjestelmä, jossa olisi kansainvälinen, asiantuntijoista koostuva kokoonpano. Dr. Annette Kur Max-Planck-Institutista Münchenistä esitteli International Jurisdiction -otsikon alla muun muassa johtamaansa pohjoismaista projektia, jonka tavoitteena on esittää ehdotus immateriaalioikeudellisten kysymysten tuomiovallan järjestelystä.

Horisontaalinen laajeneminen

Kokouksen kolmannessa osassa, Immaterialrättens horisontella expansion, pohdittiin professori Mads Bryde Ansersenin (DK) johdolla immateriaalioikeuden konvergenssiongelmia ja immateriaalioikeuden muuttumista enemmän case-law -järjestelmän mukaiseksi tuomioistuimen roolin vahvistuessa. Asianajaja Mikael Segercrantz (FI), LLM Jón Vilberg Gudjónsson (IS) ja førsteamanuensis Ole Andreas Rognstad (NO) esittivät horisontaalisesta laajenemisesta käytännön esimerkkejä.
Rognstad antoi kiinnostavassa alustuksessaan myös kuvan horisontaalisen laajenemisen eli suojatyyppien lisääntymisen myötä syntyvistä ongelmista, esimerkiksi suojamuotojen päällekkäisyydestä ja kollisiosta muiden oikeusalojen kanssa.
Professori Jan Rosén (SE) lopetti pitkähkön ensimmäisen kokouspäivän erinomaisella alustuksellaan, jossa hän esitti tietokantasäännökset esimerkkinä horisontaalisesta laajenemisesta tekijänoikeuden alalla. Rosénin mukaan immateriaalioikeus lähtee koko ajan vähenevässä määrin luovuudesta sekä luomisesta ja yhä enemmän elinkeinoelämän vaatimuksista saada suojaa investoinneilleen ja goodwill -työlleen.

Vertikaalisen laajenemisen kaksi pääkysymystä

Maanantai-illan cocktailtilaisuus Industridepartementetissa viikinkinäyttelyineen ja sitä seuraava vapaa iltaohjelma antoivat potkua seuraavalle kokouspäivälle. Toisen kokouspäivän aiheena oli Immaterialrättens vertikala expansion. Ensimmäisen alustajan, asianajaja Astri M. Lundin (NO) mukaan se tarkoittaa suojan saamisen ehtojen lieventämistä. Aiheesta puhui tarmokkaasti dosentti Jens Schovsbo (DK). Hän näki vertikaalisessa laajenemisessa kaksi pääkysymystä: onko ylipäänsä annettava suojaa ja minkä tyyppistä yksinoikeussuojaa on annettava. Schovsbo totesi, että lisääntyvä erilaistuminen olisi hyväksi immateriaalioikeudelliselle järjestelmälle.

Asianajaja Rainer Hilli (FI) korosti tavaramerkkikäytäntöä esimerkkinä käyttäen yhdenmukaisen lainkäytön tarpeellisuutta. Jur.kand. Annika Ryberg (SE) käsitteli alustuksessaan muun muassa patenttijärjestelmän yhteiskuntahyötyä. Toisen päivän asiaohjelma päättyi suhteellisen vilkkaisiin paneelikeskusteluihin horisontaalisesta ja vertikaalisesta laajenemisesta sekä Quo vadis nordiskt samarbete? -aiheesta.

NIR-kokous päättyi pitkään noudatetun tradition mukaan illallisella. Tällä kertaa se nautittiin ravintola Perlanissa, josta aukeni huikea näköala Reykjavikiin ravintolan pyöriessä hitaasti ympäri. Sitkeimmille oli seuraavana päivänä tarjolla mahdollisuus osallistua myös NIR-open -golfturnaukseen.

Vuoden 2002 NIR-kokous kylmässä, ajoittain sateisessa, mutta mahtavan erilaisessa ja kauniissa Islannissa oli kaikin puolin erittäin onnistunut.

Petra Sund-Norrgård, VT
Svenska Handelshögskolan