IPR-alan tutkimus Suomessa hyvässä vauhdissa

(IPRinfo 1/2006)

Kuten professori Bruun toisaalla tässä lehdessä toteaa, immateriaalioikeuksien tutkimuksen ja opetuksen tilanne Suomessa on huomattavasti kohentunut siitä kun IPR University Center kuusi vuotta sitten perustettiin.

IPRinfo-lehden tämän vuoden numeroissa esittelemme joitakin menneitä, olevia ja tulevia tutkimushankkeita. Kommentit ja lisätiedot lukijoilta ovat tervetulleita.

Instituutin aloittaessa toimintansa eri yliopistoissa oli tekeillä jonkin verran immateriaalioikeudellisia lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja – siihen asti väitöksiä oli ilmestynyt suunnilleen yksi vuosikymmenessä. Käynnissä olleilla IPR-alaa koskevilla tai sitä sivuavilla tutkimushankkeilla ei ollut keskinäistä koordinointia.

Markkinoinnista ja brändeistä julkaistut kirjat ja väitökset eivät käsitelleet juridista puolta senkään vertaa kuin nykyisin. IPR ei ollut myöskään ohjelmistotekniikassa mikään ydinasia ennen kuin 1990-luvun puolenvälin maissa tietotekniikan uutuudet muuttivat tiedonvälityksen ja sisällöntuotannon rakenteet kaikkialla maailmassa. Muutos oli nopea, joten ohjelmisto- ja verkkoympäristön tekijänoikeuskysymyksissä ei ollut keskustelun tueksi tuoretta oikeuskirjallisuutta.

Akatemian suunnattu haku paransi yhteistyötä
Helpotusta IPR-tutkimukseen ja tutkijoiden yhteydenpitoon toi Suomen Akatemian immateriaalioikeuden suunnatussa haussa 2001-2004 kuudelle tutkimushankkeelle myöntämä apuraha. Myös projektien koordinointiin saatiin pieni summa, jolla IPR University Center järjesti tutkijatapaamisia, seminaareja ja uudisti verkkosivunsa paremmin tutkijoitakin palveleviksi. Muutama tutkimus sai vielä jatkorahoituksen vuodeksi 2005.

Näiden projektien tutkijoilla oli mahdollisuus esittää tuloksiaan ja keskustella myös ulkomaisten huippuasiantuntijoiden kanssa Intellecual Property beyond Rights – seminaarissa, jonka IPR University Center järjesti syksyllä 2004. Esityksistä koottiin konferenssijulkaisu, ja tutkimushankkeiden yhteinen loppuraportti valmistuu keväällä 2006.

Väitöskirjoja syntyy nyt tiiviiseen tahtiin
Akatemian projekteihin liittyviä väitöksiä ovat olleet:
Marcus Norrgård (Hanken): Interimistiska förbud i immaterialrätten (2002)
Jukka Palm (HY): Tavaramerkki, kilpailu ja alkuperä (2002)
Katariina Sorvari (TY): Vastuu tekijänoikeuksien loukkauksista erityisesti verkkoympäristössä (2005)
Annamari Turunen (Lapin yliopisto): Innovations as Communication Processes. A Legal Architecture for Governing Ideas in Business” (2005)
Mikko Mustonen (HY, taloustiede): Essays on the economics of information and communication technologies: Copyleft, networks and compatibility (2003)

Keväällä 2006 väittelevät Pirjo Kontkanen (HY) aiheesta Tekijänoikeudet yliopisto-opetuksessa ja -tutkimuksessa ja Mikko Huuskonen (HY) teknologian vaikutuksista tekijänoikeuteen.

Ainakin Petra Sund-Norrgård ja Mia Pakarinen (Hankenin projekti) saivat päätökseen lisensiaatintyönsä. Hankkeen aikana hyvään alkuun päässeitä väitöskirjoja lienee odotettavissa parin seuraavan vuoden aikana ainakin Vaasan, Turun ja Helsingin yliopistoista ja Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Opinnäytteiden ja konferenssijulkaisun lisäksi hankkeista on syntynyt muitakin julkaisuja, mm. Risto Koulun (HY) laaja Immateriaalinen varallisuus konkurssissa (2003) ja Rainer Oeschin (HY) vetämän hankkeen yhteydessä julkaistu opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteisteos Immateriaalioikeudet insolvenssimenettelyssä (2004).

Oikeustiede, talous ja tekniikka kohtaavat väitöksissä
2000-luvulla on valmistunut toki muitakin väitöskirjoja kuin Akatemian hankekokonaisuuteen liittyvät. Nykyisin väitökset eivät ole tiukasti sidottuja tieteenalansa opinahjoon, vaan esimerkiksi oikeus- ja taloustieteellisiä väitöskirjoja voidaan tehdä ja puolustaa teknillisissä korkeakouluissa.

Viime aikoina kiivastakin keskustelua herättäneestä aiheesta väitteli Brita Herler Vaasan yliopistossa jo vuonna 2001: Upphovsrättsligt skydd av digitala musikaliska verk vid marknadsföring i Internet. Brändeistä ja markkinoinnista on myös väitelty, mutta IPR on valitettavasti useissa tutkimuksissa jäänyt vain maininnan varaan.

Nykyisin Nokian IPR-yksikköä johtavan Ilkka Rahnaston oikeustieteellinen väitöskirja Intellectual property rights, external effects and antitrust law: leveraging IPRs in the communications industry ilmestyi 2001 (HY).

Talousnäkökulma on myös Pia Hurmelinnan viime joulukuussa julkaistussa kauppatieteen alan väitöskirjassa Dynamics of Appropriability- Finding a Balance between Efficiency and Strength in the Appropriability Regime (LTY).

HIIT:n (Helsinki Institute of Information Technology) entisistä tai nykyisistä tutkijoista väittelivät viime vuonna Mikko Välimäki (TKK) aiheenaan The Rise of Open Source Licensing. A Challenge to the Use of Intellectual Property in the Software Industry ja Perttu Virtanen (LTY) Database rights in safe European home – The path to more rigorous protection of information. Olli Pitkänen väittelee 3.3.2006 Teknillisellä korkeakoululla otsikolla Legal Challenges to Future Information Businesses.

Aineeton pääoma kiinnostaa yhä enemmän
Yliopistoissa on käynnissä yhä enemmän tutkimushankkeita, joissa käsitellään immateriaalioikeuksia. Lapin yliopistossa Juha Karhu (ent. Pöyhönen) vetää Commons as Property -hanketta, joka on Suomen Akatemian rahoittama.

Turun yliopistossa on jo vuosia tutkittu immateriaalioikeuden kysymyksiä. Ensimmäinen Ari Saarnilehdon toimittama Teollisoikeudellisia kirjoituksia ilmestyi 1995, ja pari vuotta sitten sarjan kuudes teos. Kirja sisältää tutkijoiden kirjoituksia omalta alueeltaan. Viime vuodet toisena toimittajana on ollut Tuomas Mylly, jonka omana tutkimusaiheena on kilpailun ja IPR:n suhde.

Kun immateriaalioikeuksien taloudellinen merkitys on alettu tiedostaa yhä paremmin, se halutaan näkyviin myös yrityksen tilinpidosssa. Aineettoman pääoman arvottamista on käsitelty mm. kauppakorkeakouluissa ja tutkittu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA).

Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) alkoi syksyllä alan 2005 opetus tietojohtamisen koulutusohjelmassa; tutkimusta on tehty jo aikaisemminkin. Vastuuopettajana on Antti Lönnqvist, jonka väitöskirja aineettomien menestystekijöiden mittaamisesta ilmestyi 2004. Linkkejä TTY:n julkaisuihin ja Aineettoman pääoman johtaminen -oppikirjaan (2005).

Tampereen yliopistossa on tehty useita immateriaalioikeutta, innovaatioita ja tietoyhteiskuntaa koskevia tutkimuksia, jotka on toteutettu SC Researchin kanssa. Osa tutkimuksista liittyy Tekesin ja KTM:n rahoittamaan ProACT-tutkimusohjelmaan.

Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa KATTIssa (HY) alkoi pari vuotta sitten Viestintäoikeuden tutkimushanke, jonka tutkijat keskittyvät joukkoviestinnän oikeudellisiin ongelmiin eri näkökulmista: valtiosääntö-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus.
Kun viestinnällä ja immateriaalioikeuksilla on paljon kosketuspintoja, yhteistyö näiden kahden instituutin välillä olisi varmasti hyödyllistä.

Tavoitteena yhteistyö kaikkien yliopistojen kesken
Akatemian projektin myötä useiden yliopistojen tutkijat tutustuivat paremmin toistensa töihin ja ajatuksiin. Instituutin toiveena on alusta asti ollut toimia valtakunnallisesti, mutta toistaiseksi opetusministeriö ei ole tukenut suunnitelmaa. Jäsenyliopistojen edustajat suunnittelevat säännöllisesti tutkimusyhteistyön toteutustapoja instituutin tutkimusjaoston kokouksissa.

Vaikka instituutti ei olekaan voinut antaa täyttä panostaan kaikkien yliopistojen IPR-opintojen kehittämiseen, sen kotisivut, lehti ja tutkijatapaamiset ovat olleet avoimet kaikille kiinnostuneille. Jatko-opiskelijat ovat voineet saada ohjausta ja keskustelutukea Niklas Bruunilta ja Marja-Leena Mansalalta sekä aineistoa ja informaatiota instituutin tietopalvelun kautta. Pyrimme instituutissa myös parhaan tietomme mukaan ohjaamaan tutkijoita ottamaan yhteyttä muihin alan asiantuntijoihin.

Monet nykyiset jatko-opiskelijat ovat töissä kannatusyhdistykseen (IPR University Center Association ry) kuuluvissa organisaatioissa. Tämä vahvistaa elinkeinoelämän ja akateemisen maailman dialogia ja tiedon välitystä molempiin suuntiin, mikä on ollut instituutin yksi keskeinen tavoite.

Yhteistyön käynnistämisessä yksittäiset henkilöt ovat aina avainasemassa. Kun tieto tutkimuksista on edelleen melko hajallaan, esitänkin tässä toiveen, että kaikkien immateriaalioikeutta koskevien tutkimushankkeiden vetäjät ja yksittäiset tutkijat toimittaisivat meille pienen kuvauksen tilanteestaan. Näin tulevat täydennettyä myös tästä artikkelista puuttuvat projekti- ja opinnäytetiedot.

Päivi Helander
IPR University Center

Share: