IPR tutuksi jo alakoulussa

Innokas-hanke kannustaa kouluissa innovaatioihin ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Samalla tulevat tutuiksi myös IPR-asioiden alkeet.

Espoolaisen Koulumestarin koulun todennäköisesti suosituin paikka on luokka, jossa oppilaat pääsevät rakentelemaan ja kokeilemaan teknisiä vempeleitä. Marraskuisena aamuna joukko tyttöjä kasaa ja ohjelmoi pöydän ääressä pientä kumipyörillä varustettua robottia.

– Osallistumme tällä koululaisten sumopainikilpailuun. Siinä robotit kisaavat keskenään ja yrittävät suistaa kilpailijat pois pelistä, kuudesluokkalaiset Aino Raula ja Julia Kauppinen taustoittavat.

Apulaisrehtori Tiina Korhonen seuraa tyytyväisenä vierestä intoa puhkuvien tyttöjen touhuja. Hän vetää oman työnsä ohella Innokas-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja levittää teknologiakasvatusta Suomen kouluissa.

– Tämä ei ole vain robottien rakentelua. Tavoitteena on lisätä lasten ymmärrystä teknologiasta ja antaa heille eväitä esimerkiksi uuden viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tärkeintä on lisätä luovuutta ja johdattaa niin oppilaita kuin opettajiakin uusien ideoiden löytämiseen.

Mukana 60 ala- ja yläkoulua

Niin sanottua innovaatiokasvatusta edistävien opettajien verkoston toiminta on lähtenyt liikkeelle kymmenen vuotta sitten. Innokas-hanke käynnistyi varsinaisesti kolme vuotta sitten, kun Opetushallitus aloitti toiminnan rahoittamisen.

Koulumestarin koulun vetämässä hankkeessa on nyt mukana 60 ala- ja yläkoulua eri puolilla Suomea. Yhteistyökumppaneina on myös yliopistoja ja yrityksiä.

Korhosen mukaan Innokas-hankkeen lähtökohtana on innovatiivinen koulu, jossa oppilaat oppivat ja innostuvat leikkien, pelien, yhdessä tekemisen ja tutkimisen kautta.

Innovaatiokasvatus ei ole sidottu yksittäiseen oppiaineeseen, vaan koulusta ja opettajasta riippuen se voi olla mukana vaikkapa ympäristö- ja luonnontieteen, fysiikan tai teknisen työn opetuksessa.

– Kyse on opittujen asioiden yhdistämisestä ja soveltamisesta käytäntöön. Lisäksi lapset oppivat tekemään tiimityötä ja ratkaisemaan ongelmia. Tästä on heille hyötyä elämässä laajemminkin.

Tulevaisuus vaatii uusia taitoja

Koulumaailmassa ajankohtainen aihe on nyt niin sanotut 21. vuosisadan taidot, joihin kuuluvat luovuus, innovatiivisuus ja kriittinen ajattelu.

– Meillä on hyvä peruskoulujärjestelmä, mutta koulun toimintaa tulee kehittää vastaamaan myös näihin asioihin ja sitä kautta tuleviin haasteisiin.

Korhonen huomauttaa, että juhlapuheissa Suomeen toivotaan uusia innovatiivisia yrittäjiä. Se edellyttää teknologiaan perehdyttämistä jo varhaiskasvatuksessa, ei vasta yliopistosta lähtien.

Korhonen korostaa kuitenkin, että kaikista oppilaista ei ole tarkoitus tehdä insinöörejä tai huippukoodareita.

– Pienet lapset ovat innokkaita kyselemään. Tavoitteena on, että he säilyttäisivät tällaisen uteliaisuuden ja avarakatseisuuden uusiin asioihin läpi koko koulun ja vielä sen jälkeenkin. Tärkeää on säilyttää kipinä, mitä ikinä oppilaat haluavat koulun jälkeen tehdä.

Uusien asioiden käyttöönotto ja omaksuminen kouluissa edellyttävät Korhosen mukaan myös oikeanlaista johtamista. Opettajat tarvitsevat tukea toiminnan ja tapojen muuttamisessa.

– Tavoitteena on rohkaista aikuisia pois perinteisistä toimintamalleista ja tuulettaa opettajien ajatusmaailmaa. Osa opettajista voi suhtautua aluksi innovaatiokasvatukseen hieman varauksellisesti. Mielipiteet muuttuvat, kun heille selviää, mistä on oikein kysymys.

Lokakuun lopulla Korhonen esitteli Innokas-hanketta Qatarissa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa, joka keskittyi koulutusalan innovaatioihin. Suomalainen malli sai hänen mukaansa innostuneen vastaanoton.

– Koulutusviennistä puhutaan nyt paljon. Innovaatiokasvatuksessa olisi ehdottomasti ainesta menestyväksi vientituotteeksi.

Lapsikin ymmärtää IPR-asioita

Immateriaalioikeudet tulevat Korhosen mukaan monella tavalla esille innovaatiokasvatuksessa. Perusasiat voi hänestä kertoa havainnollisesti niin, että lapsetkin ne ymmärtävät.

– Lasten kielellä voi esimerkiksi sanoa, että jos joku on keksinyt puhelimen, hän voi hakea siihen patentin, eikä muilla ole oikeutta sitä hyödyntää. Samalla lapsille selviää laajemminkin, kuinka ympäröivä maailma on rakentunut tällaisten sääntöjen varaan.

Tekijänoikeudet tulevat konkreettisesti esille myös silloin, kun oppilaat tekevät videoita ja esitelmiä. Opettajan tehtävänä on säännöllisesti muistuttaa, millainen muiden tekemän musiikin, kuvien ja tekstin käyttö on sallittua ja millainen ei.

– Iso asia on, että opettajat tietävät tekijänoikeuksien perusasiat. Aika hyvin he onneksi nämä asiat hallitsevatkin.

Matti Remes