Hyödyllisyysmallista entistä kilpailukykyisempi – Laki uudistui 1.12.2008

(IPRinfo 1/2009)

Hyödyllisyysmallilain uudistuksen (SK 700/2008) tavoitteena oli yhdenmukaistaa sitä patenttilain kanssa sekä kehittää hyödyllisyysmallista entistä kilpailukykyisempi suojamuoto.

Hyödyllisyysmalli onkin erinomainen työkalu IPR-salkussa täydentämässä esimerkiksi patenttisuojaa tai joissain tapauksissa käytettäväksi patenttisuojan sijaan.

Hyödyllisyysmalli vastaa suojavaikutukseltaan patenttia: se suojaa teknisiä keksintöjä ja antaa vastaavan kielto-oikeuden. Merkittävin ero patenttiin on, ettei menetelmiä edelleenkään voida suojata hyödyllisyysmallilla.

Laki muuttui selkeämmäksi
Uudessa laissa hyödyllisyysmallin mitätöintiperusteet on esitelty yksityiskohtaisesti. Myös suojavaatimuksen laajentaminen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen on estetty säännöksissä.

Vireillä olevan eurooppapatenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmalliksi on aikaisemminkin ollut hyväksytty käytäntö, joka on nyt selkeästi kirjattu lakiin.

Lain terminologiaa on selkeytetty ja muodollisuuksia on yhdenmukaistettu patenttisäädösten kanssa. Esimerkiksi vakiintunut termi ’tekemispäivä’ on otettu käyttöön termien ’hakemispäivä/saapumispäivä’ sijaan.

Muodollisista muutoksista voidaan mainita määrittelyt oikeuksien palauttamisesta (vrt. patenttilaki 71a§) ja päätösten tiedoksiannosta (Hyödyllisyysmallilehti).

Rutiineihin parannusta
Uuden lain mukaisesti hakemukselle annetaan tekemispäivä, kun hakemuksesta ilmenee, että kyseessä on hyödyllisyysmallihakemus, siinä on hakijan yhteystiedot ja lisäksi selitys tai viittaus aiempaan hakemukseen.

Hakijan kannalta merkittävä parannus on, että tekemispäivän saamiseksi ei enää tarvitse maksaa rekisteröintimaksua. Maksun suorittaminen on luonnollisesti edellytys hakemuksen käsittelylle, mutta se voidaan maksaa määräajassa hakemuksen jättämisen jälkeen.

Mikäli hakemus halutaan pitää salaisena 15 kuukauden ajan tekemispäivästä, voidaan esittää lykkäyspyyntö kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä. Aikaisemmin lykkäyspyyntö tuli esittää hakemusta jätettäessä.

Enää hakijan ei tarvitse toimittaa siirtokirjaa, kun hakijana on joku muu kuin keksijä, vaan hakija antaa ainoastaan lausunnon oikeudestaan keksintöön. Näin vältytään esimerkiksi siltä, että hakemus jäisi sillensä, kun keksijää ei ole enää mahdollista tavoittaa.

Määräaika kansainvälisen hakemuksen (PCT-hakemus) jatkamiselle kansallisena hyödyllisyysmallihakemuksena on aina 31 kuukautta. Aikaisemmin määräaika oli 20 tai 30 kuukautta.

Lakiin on vielä otettu määrittely suojavaatimusjulkaisusta. Erityisesti laissa huomioidaan julkaiseminen sähköisessä muodossa.

Ossi Huhtanen
Eurooppapatenttiasiamies
Kolster Oy Ab, Tampere

Hyödyllisyysmallin etuja
– Patenttia yksinkertaisempi, nopeampi ja edullisempi hakemusmenettely
– Patenttia alhaisempi keksinnöllisyysvaatimus
– Soveltuu erityisesti pikkukeksinnöille ja laiteparannuksille sekä keksinnöille, joiden hyödyntämisaika tulee olemaan lyhyt

Artikkeli on aiemmin julkaistu laajempana Kolster Oy:n asiakaslehdessä Kolsterinfo 3/2008.

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta 700/2008, 7.11.2008 (HE 56/2008) Finlex-tietopankissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080700