Hymiöiden rekisteröinti ei hymyilytä

(IPRinfo 4/2010)

Kirjoitusmerkeistä kootut hymiöt eivät viesti kaikille hymyä.

Kirjoitusmerkkipohjaiset hymiöt ovat ongelma mainos-, markkinointi- ja viestintäalalle. Näin ainakin uskovat alan liitot, jotka ovat valittaneet kahden hymiön tavaramerkkirekisteröinnistä.

Vuonna 2006 patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli rekisteröinyt kirjoitusmerkkipohjaiset hymiöt 🙂 ja :-). Ensimmäinen hymiö koostuu kaksoispisteestä ja lopettavasta kaarisulusta ja toinen kaksoispisteestä, yhdysmerkistä ja lopettavasta kaarisulusta.
Nyt asiaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO), jossa rekisteröintejä vaaditaan kumottaviksi kokonaan tai osittain. Valittajina ovat Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto, Viestinnän Keskusliitto ja Mainostajien Liitto sekä toiminimen ”Pikkuhymyn palvelut” haltija.

Rekisteröintejä lukuisia, kahdesta valitettu
Erilaisten hymiöiden rekisteröintiä oli hakenut Tuomas Mattila vuosina 2004-2005, ja PRH oli rekisteröinyt ne 2005-2006. Mattila oli tehnyt 10 eri rekisteröintiä erilaisille hymiöille eri tavaramerkkiluokkiin.

Väite- ja valitustie oli alkanut kahden hymiön eli 🙂 ja 🙂 osalta. Väite kohdistui rekisteröinteihin luokissa 9, 35 ja 38. PRH:ssa väitteentekijöitä oli 11. PRH hylkäsi kaikki väitteet.

PRH:n valituslautakunnassa valittajia oli neljä. Valituslautakunta hylkäsi valitukset 2009.

Lautakunta katsoi, että yksittäisiä välimerkkejä, kirjaimia ja numeroita pidetään yleensä erottamiskyvyttöminä. Välimerkeistä muodostettu kokonaisuus muodostaa kuitenkin kuvion, jonka kuluttajat käsittävät tavaramerkiksi, kun sitä käytetään tavaramerkinomaisesti.

Valituslautakunnan mukaan valittajat eivät olleet osoittaneet, että hymiötä käytettäisiin tavaroihin tai palveluihin yleisesti viittaavana käsitteenä tai merkintänä niin, että olisi olemassa vapaana pitämisen tarve, vaikka hymiö on tärkeä osa kirjoitettua viestintää ja on yleinen ja laajalti käytössä esimerkiksi tekstiviesteissä ja sähköposteissa.

Hymiöt yli satavuotiaita?
KHO:ssa valittajat katsovat, että hymiö on ikään kuin symboli, kuvakirjoitusta, yleisesti tunnettu merkkiyhdistelmä, yleiskäsite tai kuvakielinen elementti.

Hymiöiden katsotaan muun muassa olevan alun perin lähtöisin USA:sta yli sata vuotta sitten eli vuonna 1881 Puck-lehdessä esitetyistä typografioista (typographical art). Jotkut hymiöt ovat myös osa unicode-merkistöä yhtenä merkkinä. Kirjoitus- tai tekstihymiöiden keksijäksi mainitaan myös tietojenkäsittelyopin tutkimusprofessori vuodelta 1982.

Hymiöiden erottamiskyvyttömyyttä valittajat vertaavat tilanteeseen, jossa tavaramerkistä on tullut yleiskielen sana kuten ”kännykkä”. Osa valittajista katsoo, ettei hymiö ole rekisterikelpoinen missään tavaraluokassa.

”Rekisteröinti rajoittaisi viestintää”
Kaksi liitoista lyttää valituslautakunnan ratkaisun perustelut monin kohdin. Niiden mukaan voimaan jäävä rekisteröinti rajoittaisi laajasti viestintäyritysten toimintaa. Rekisteröinnin alaan kuuluvat muun muassa elektroniset viestintälaitteet, sähköiset viestit, mainosalan palvelut, sähköiset tietokantatoiminnot, uutispalvelut ja sähköinen viestintä.

Valittajien mukaan valituslautakunta on muun muassa todennut hymiöiden yleisen käytön viestinnässä, mutta silti lautakunnan mukaan yhteys tavaroihin ja palveluihin puuttuu, vaikka ne juuri ovat rekisteröinnissä se, josta viestintä muodostuu.

Valittajat vertaavat hymiöitä esimerkiksi oranssiin väriin (Libertel, C-104/1), @-symboliin (yhteisön tavaramerkkiviraston OHIMin ohjeet), rekisteröimiskelvottomaan juomapullon ulkoasuun ja turvaura-sanaan (KKO 2005/118), joilla on katsottu olevan vapaana pitämisen tarve, tai joiden on katsottu degeneroituneen.

KHO:ssa mallisuoja- ja tavaramerkkiasian käsittely kesti keskimäärin 16 kuukautta vuoden 2009 vuosikertomuksen mukaan.

Tommi Haaja
Oik. yo, Helsingin yliopisto

Kirjoittaja oli kesällä 2010 harjoittelijana IPR University Centerissä.

Hymiö (smiley, emoticon)

Hymiö koostuu merkeistä tai merkistä, jotka lisäävät esimerkiksi tekstin ilmaisuvoimaa. Useimmat hymiöt esittävät kasvoja eri osineen. Hymiö kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä usein ”vaakatasoon”, eli se luetaan 90 astetta vastapäivään kääntyneenä. Surullista hymiötä kutsutaan myös surioksi.
Millaisia hymiöitä? Hymiöt voivat olla esimerkiksi tekstimuotoisia, graafisia tai pystyssä olevia (japanilaiset/anime-hymiöt). Tekstimuotoiset hymiöt koostuvat kirjoitusmerkeistä, graafiset piirretyistä ja pystyhymiöt graafisista merkeistä tai pystysuunnassa luettavista kirjoitusmerkeistä. Kulttuurierot voivat vaikuttaa hymiöiden lukemiseen tai katseluun.
Hymiö ja/vai taidetta? Hymiöitä lähellä ovat ascii-merkit (-grafiikka/-taide). Jos hymiö on yleensä yhdellä rivillä esitettävä merkki tai merkkikokoelma, niin ascii-grafiikka tai -taide on ehkä yleisimmin usealla rivillä esitettävä ilmaus, vaikka ääriviivoista luotu kuva koirasta.

Tavaramerkkiluokat (NCL9)

Luokka 9. Tieteelliset, merenkulku-, geodeettiset, valokuvaus-, elokuva-, optiset, punnitus-, mittaus-, merkinanto-, tarkastus- (valvonta-), hengenpelastus- ja opetuslaitteet ja -kojeet; laitteet ja kojeet sähkön johtamiseen, kytkemiseen, muuntamiseen, varaamiseen, säätämiseen tai hallintaan; äänen ja kuvien tallennus-, siirto- ja toistolaitteet; magneettiset tietovälineet, tallennelevyt; myyntiautomaatit ja kolikkokäyttöisten laitteiden koneistot; kassakoneet, laskukoneet, tietojenkäsittelylaitteet ja tietokoneet; tulensammutuslaitteet.
Luokka 35. Mainonta; liikkeenjohto; yrityshallinto; toimistotehtävät.
Luokka 38. Kaukoviestintä.

http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkienluokitus/tavaramerkkiluokat.html

Cultural Confusions Show That Facial Expressions are Not Universal
Jack R.E., Blais C., Scheepers C., Schyns P.G. & Caldara R., 2009, Current Biology Vol.19(18) pp 1543-1548.

http://www.psy.gla.ac.uk/docs/download.php?type=PUBLS&id=1201

Tommi Haaja