Hovioikeuden asiantuntemus riittää myös patenttijutuissa

(IPRinfo 4/2001)

Helsingin hovioikeuden presidentti Olli Huopaniemi ei usko, että erityiset patenttiasiantuntijat olisivat tarpeellisia hovioikeuskäsittelyssä.
– En usko, että lakia olisi tässä suhteessa syytä muuttaa, hän sanoo.

Helsingin hovioikeuden – maamme suurimman hovioikeuden – käsiteltäväksi tulee vuosittain viitisentoista juttua, jotka koskevat immateriaalioikeuksia. Koska immateriaalioikeuteen liittyviä riitakysymyksiä ratkoo maassamme ensiasteena vain Helsingin käräjäoikeus, niistä tehtävät valitukset lankeavat Helsingin hovioikeudelle.

– Ei näiden juttujen määrä kovin suuri ole. Käsittelemme niitä sen verran kuin niitä Helsingin käräjäoikeudesta meille tulee, sanoo Helsingin hovioikeuden presidentti Olli Huopaniemi.

– Meillä on kuusi osastoa ja sattumoisin juuri numerojärjestykseltään kuudes osasto käsittelee kaikki immateriaalioikeuskiistat. Siellä on yhdeksän hovioikeuden jäsentä, hovioikeusneuvosta, ja 11-12 esittelijää eli viskaalia. Ratkaisukokoonpano kussakin jutussa on kolme hovioikeuden jäsentä. Joukkoon kuuluu myös esittelijä, Huopaniemi sanoo.
Osaston esittelijöistä 2-3 esittelee vuorotellen immateriaalioikeusasioita, ja kukin osaston hovioikeusneuvoksista ratkaisee niitä. Näiden juttujen vähälukuisuuden vuoksi pääosa jäsenten ja esittelijöiden tehtävistä koostuu muista kuin immateriaalioikeusasioista.

– Hovioikeuden jäsenillä ja esittelijöillä on kyllä asiantuntemusta immateriaalioikeusasioiden ratkaisemisessa. Sitä vastoin meillä ei ole omia teknisiä erityisasiantuntijoita patenttiasioissa kuten Helsingin käräjäoikeudella. Mutta meillä on käytössämme jokaisessa patenttiasiassa käräjäoikeuden patenttiasiantuntijoiden antama kirjallinen lausunto, Huopaniemi kertoo.

– Olemme kyllä keskustelleet siitä, pitäisikö meillä olla patenttioikeuskysymyksissä omia asiantuntijoita. Itse olen sitä mieltä, että pärjäämme hyvin jäsenten ja esittelijöiden asiantuntemuksella ja käräjäoikeuden patenttiasiantuntijoiden lausunnoilla. En katso, että lakia olisi tässä suhteessa syytä muuttaa, Olli Huopaniemi sanoo.

Suulliset käsittelyt ovat lisääntyneet

Hovioikeuksien oikeusmenettelyä koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.5.1998. Kun sitä ennen asiat oli käsitelty lähes yksinomaan kirjallisesti, kasvoi suullisella käsittelyllä ratkaistavien tapausten määrä neljännekseen kaikista jutuista. Siksi on selvää, että myös immateriaalioikeusasioissa on suullisen käsittelyn määrä kasvanut.

Suullisten käsittelyjen määrän lisääntyminen on valitettavasti lisännyt myös ratkaisemattomien asioiden määrää ja pidentänyt käsittelyaikoja.

Maassamme on kuusi hovioikeutta. Ne ratkaisevat tänä vuonna noin 12 000 juttua. Huopaniemi muistuttaa, että hovioikeudet ovat kovin erilaisia kooltaan: Helsingin hovioikeus on yhtä suuri kuin kolme pienintä hovioikeutta yhteensä. Lisäksi se saa puitavakseen paljon poikkeuksellisen raskaita oikeustapauksia: talousrikoksia, pankkioikeudenkäyntejä, huumerikoksia …

– Minulla ei ole käytössäni tarkkoja numerotietoja immateriaalioikeusasioiden käsittelyajoista, mutta uskoakseni se voi olla pitempi kuin muilla asioilla keskimäärin. Kaikkien juttujen keskimääräinen käsittelyaika on meillä noin 8,5 kuukautta, joissakin harvinaisissa tapauksissa voi käsittelyyn pisimmillään vierähtää 2-3 vuotta, Huopaniemi sanoo.

Missä ratkaistaan EU-patenttikiistat?

Olli Huopaniemi suhtautuu kysymykseen yhteisöpatentista ja siihen liittyvien kiistojen ratkaisupaikasta käytännön pohjalta.

– Kaikkihan riippuu siitä, millainen järjestelmä on suunnitteilla. Olen ymmärtänyt, että yhteisöpatentin myöntäisivät EU:n elimet. Tuntuu siis siltä, että myös sitä koskevat riita-asiat tulisi käsitellä näissä EU:n elimissä, Huopaniemi painottaa.

– Jos taas kansallinen tuomioistuin ratkaisee patenttihakemuksen, on myös siihen liittyvät valitus- ja riita-asiat käsiteltävä kansallisen tason tuomioistuimessa. Itse suhtaudun varauksellisesti kansallisen tuomiovallan luovuttamiseen ylikansallisille elimille, Olli Huopaniemi korostaa.

Entä tekijänoikeuskiistat, jotka tähän asti on käsitelty entisten oikeuspaikkasäännösten mukaan – pitäisikö ne keskittää Helsingin hovioikeuteen tai jopa sen tietyille osastoille?

– Toistaiseksi niitä ei ole keskitetty pääkaupunkiseudulle. Niissäkin tarvitaan erityisasiantuntemusta, ja tässä mielessä voisi olla aiheellista keskittää ne Helsingin käräjäoikeuteen. Mutta mitään tällaista hanketta ei ole vireillä, enkä itse ole kovin vakuuttunut siitä, että se olisi edes tarpeen, Olli Huopaniemi sanoo.

Olli Huopaniemi

  • S. 1939
  • OTK 1964
  • VT 1966
  • Kemijärven tms, käräjätuomari 1972-74
  • Jyväskylän tmk, käräjätuomari 1974-76
  • Ilmajoen tmk, kihlakunnantuomari 1976-81
  • Hauhon tmk, kihlakunnantuomari 1981-88
  • Työtuomioistuin:
  • työtuomioistuinneuvos 1986-88
  • presidentti 1992-94
  • Korkein oikeus, oikeusneuvos 1988-94
  • Helsingin hovioikeus, presidentti 1994-

Tietoja Suomen hovioikeuksista:
http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/hovioikeudet/fi/index.html

Pekka Leskelä