Hiukkastieto on arvokasta

(IPRinfo 4/2012)

”Jos Suomi ei ole hiukkastutkimuksen ykkösmaa, niin ainakin se kuuluu kolmen parhaan joukkoon maailmassa.”

Yritykset ulkoistavat ipr-toimintaansa liikaa ja luottavat, että se toimii kuin junan vessa. Näin havainnollistaa Hiukkasfoorumin puheenjohtaja Markku Rajala. Hiukkasfoorumin perustivat pien- ja nanohiukkasalan yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka osallistuivat Tekesin vuonna 2006 päättyneeseen Fine-ohjelmaan. Rekisteröimättömään foorumiin kuuluu nyt runsaat 60 organisaatiota.

Pegasor Oy:n intellectual property manager, fysiikan diplomi-insinööri Markku Rajala on aiemmin työskennellyt myös keksijänä Beneq Oy:ssä.

– Keksijän on syytä tuntea ipr-maailma. Opiskelin sitä ja sain patenttiasiamiesrekisteröinnin, Rajala sanoo.

Hiukkasfoorumin yritysten tietoisuus ipr-asioista on parempi kuin pk-yrityksillä keskimäärin. Foorumiin kuuluvista yrityksistä Pegasorilla ja Beneqillä onkin Suomen pk-yrityksistä eniten patentteja.

Hiukkaset ja ilmastonmuutos
Ilmassa olevia, alle 2,5 mikrometrin kokoisia, pienhiukkasia syntyy liikenne- ja voimalaitospäästöistä sekä luonnon prosesseista. Markku Rajalan mukaan hiukkaset ovat hiilidioksidin jälkeen toiseksi suurin ilmaston lämpenemiseen vaikuttava tekijä.

– Liikenne ja voimalaitospäästöistä syntyvät mustanokihiukkaset lämmittävät ilmastoa, mutta esimerkiksi metsässä yhteyttämisen sivutuotteina syntyvät hiukkaset jäähdyttävät sitä.

Koska hiukkaset myös vaikuttavat pilvien muodostumisen kautta, osoittautuu mekanismi monimutkaiseksi. Hiukkaset ovatkin ilmaston lämpenemismallien suurin yksittäinen epävarmuustekijä.

– Niitä pitää tutkia vielä paljon, jotta ilmastonmuutosta ymmärrettäisiin paremmin.
Suomi on Rajalan mukaan hiukkastutkimuksen kärkimaita, jos ei ykkönen, niin kolmen kärjessä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristöfysiikan professorilla Markku Kulmalalla on suomalaisista tutkijoista maailmalla eniten viittauksia ja paljon artikkeleja tieteellisissä julkaisuissa.

– Jos Suomi saa fysiikan Nobel-palkinnon, se tulee hänelle, Rajala ennustaa.

Kulmalan tutkimusryhmällä on tutkimusasemia ympäri maailmaa, ja se lienee merkittävin hiukkasten vaikutusta ilmastoon tutkiva ryhmä maailmassa, Rajala sanoo. Kulmalan vetämässä ilmastonmallinnuksen graduate schoolissa on mukana yli sata väitöskirjan tekijää.

Ilmastonmuutosta koskevan tutkimustyön tuloksena syntyy luonnollisesti valtava määrä tietoa, jonka hyödyntämiseen liittyy taloudellisia intressejä.

– Hiukkasfoorumi pyrkii vaikuttamaan siihen, että tutkimuksesta syntyviä tuloksia suojattaisiin ja luotaisiin mekanismi immateriaalisten asioiden saamiseksi osaksi liiketoimintaa.

Keksinnöt suojattava huolellisesti
Tutkimustulokset syntyvät pääosin yliopistoissa, joilla ei juuri ole resursseja suunnitella ja kaupallistaa ipr-strategiaansa. Markku Rajalan mukaan perustutkimuksen yhteydessä syntyvän laaja-alaisen ipr:n rahallinen arvo voi olla hyvin suuri.

– Ikävä kyllä se muuttuu liiketoiminnaksi ehkä vasta 10–15 vuoden kuluttua. Pitäisi olla pitkämielisyyttä suojata tuloksia ja miettiä kaupallistamista.

Useimmiten innovaatiot, jotka yritys ottaa käyttöönsä, syntyvät yrityksen ja yliopiston yhteisessä tutkimusprojektissa.

– Harvoin käy niin, että yliopistossa tehtäisiin keksintö, ja he tarjoaisivat sitä yritykselle. Sellaista linkkiä ei ikävä kyllä ole, mutta Hiukkasfoorumin tavoitteena on toimia sellaisena jatkossa.

Jos yliopisto ryhtyy tutkimuksensa pohjalta patentoimaan keksintöä tietämättä, mikä sen teollinen sovellus tulisi olemaan, niin patenttisuojasta ei Rajalan mukaan saa riittävän vahvaa. Hänen mielestään olisi parempi, että tutkijat ottaisivat luottamuksellisesti yhteyttä johonkin yritykseen ja siellä mietittäisiin suojaus.

– Joskus tutkijat ovat lähestyneet minua, kun keksintö on jo patentoitu ja tullut julkiseksi. Olen joutunut sanomaan, että patenttihakemus olisi pitänyt kirjoittaa eri tavalla. Kun keksintö on tullut julkiseksi, niin asialle ei voi enää tehdä mitään.

Rajala kiittää IPR University Centeriä siitä, että sen toiminnan ansiosta yliopistoissa aletaan ymmärtää ipr:n merkitys, vaikka kehitys on hidasta.

– Tutkijoille on kuitenkin tärkeää saada julkaisuja ja väitöskirja. Patenttiahan ei julkaisuksi hyväksytä, joten se ei hyödytä tutkinnon saamisessa.

Rajala tuli kysyneeksi Markku Kulmalan tutkijakoulun seminaarin noin 80 tohtoriopiskelijalta, kuinka moni heistä haluaa yritysmaailmaan.

– Kolme nosti kätensä. Kun itse olen aina ollut teollisuudessa, pidän tärkeänä keksintöjen hyödyntämistä. Tutkimukseen sijoitetaan paljon yhteiskunnan varoja, joten olisi hyvä saada sieltä jotain kansalaisille takaisin.