Hallinto-oikeuden verkkotunnusratkaisuja
(IPRinfo 3/2005)
Kotimaisia .fi-verkkotunnuksia on haettu vilkkaasti. Rekisteröintejä koskevia riitatapauksia on ehditty jo ratkoa oikeusteitse melko paljon.
Suomalaisia .fi-verkkotunnuksia koskeva verkkotunnuslaki tuli voimaan 1.9.2003, ja heti voimaantulopäivänä haettiin satoja uusia verkkotunnuksia. Koska verkkotunnuslaki ei, toisin kuin aiempi sääntely, edellytä sitä, että verkkotunnus olisi sanamerkkinä rekisteröity tavaramerkki tai toiminimi taikka aputoiminimi, haettavissa olevien tunnusten määrä kasvoi merkittävästi.
Aiempaan verrattuna myös yleissanat, joita ei voi rekisteröidä tavaramerkkeinä tai toiminiminä, on mahdollista rekisteröidä verkkotunnuksiksi. Muutoksen yhteydessä luovuttiin verkkotunnusten ennakkotutkimuksesta. Tunnuksen hakija vastaa siitä, ettei haettu tunnus ole toisen rekisteröity merkki tai nimi.
Koska lain voimaantulon jälkeen haettiin runsaasti uusia verkkotunnuksia, kasvoi konfliktitilanteidenkin mahdollisuus. Viestintävirasto ratkaisikin vuoden 2004 aikana useita verkkotunnuksen peruuttamista ja siirtoa koskevia tapauksia.
Vahingoittamisaikeista oltava vahvat näytöt
Viestintäviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden käytäntö on koskenut lähinnä tunnusten peruuttamis- ja siirtovaatimuksia. Verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 3)-kohdan mukaan Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen, jos on painavia perusteita epäillä, että tunnus on suojattu nimi tai merkki.
Lain 12 §:n 1 momentin 4)-kohdan mukaan Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen, jos on painavia syitä epäillä, että tunnus on suojatun nimen tai merkin johdannaisnimi tai -merkki ja se on hankittu ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Kummassakin tapauksessa edellytetään, että nimen tai merkin haltija pyytää tunnuksen peruuttamista eikä tunnuksen haltija kahden viikon määräajassa esitä hyväksyttävää perustetta oikeudelleen.
Viestintäviraston käytännöstä ilmenee, että verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 3)-kohtaa onkin sovellettu ja tunnus on peruutettu ja siirretty hakijalle vaatimatta muuta selvitystä vain, jos merkki on täysin identtinen (poikkeuksena ä-, å- ja ö-merkit). Jos merkki tai nimi eroaa vähänkin verkkotunnuksesta tai verkkotunnus on vain osa nimeä tai merkkiä, verkkotunnus on katsottu tämän nimen johdannaiseksi, ja virasto on soveltanut 12 §:n 1 momentin 4)-kohtaa.
Jos tavaramerkki on ollut esimerkiksi kuviomuodossa, vaikka kuvio muodostuisikin pelkästään tyylitellyin kirjaimin kirjoitetusta sanasta, Viestintävirasto on katsonut, ettei ole painavia perusteita katsoa merkin olevan suojattu nimi tai merkki. Virasto on katsonut merkin tällaisessa tapauksessa usein johdannaismerkiksi ja edellyttänyt, että hakija osoittaa tunnuksen rekisteröineen toimineen ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.
Vain yhdessä tapauksessa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus on kyetty osoittamaan. Viestintävirasto ei ole käytännössään tulkinnut hyväksyttäväksi syyksi rekisteröidä verkkotunnus esimerkiksi rekisteröineen yrityksen tavaramerkin tai toiminimen iskuosaa, vaan tunnus on peruutettu ja siirretty verkkotunnuksen kanssa identtisen tavaramerkin haltijalle.
Viestintäviraston kanta erityisesti sanamerkin haltijan erittäin vahvasta asemasta ja kuviomuodossa olevien tavaramerkkien peruuttamisedellytyksenä vaaditusta näytöstä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksesta on herättänyt keskustelua. Tämän vuoksi valitusviranomaisen kantaa näihin kysymyksiin on odotettu mielenkiinnolla.
Sanamerkki vahvempi kuin kuviomerkki
Viestintäviraston päätöksistä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on antanut ensimmäiset verkkotunnuksia koskevat ratkaisunsa keväällä 2005.
Kahdessa ensimmäisessä ratkaisussa hallinto-oikeus palautti jutut takaisin Viestintävirastolle. Ensimmäisessä tapauksessa Kaukomarkkinat Oy:n rekisteröimä verkkotunnus kauko.fi oli virastossa peruutettu ja siirretty sanamerkin ”KAUKO” haltijalle. Kaukomarkkinat Oy rekisteröi valitusprosessin aikana aputoiminimekseen sanan ”Kauko”.
Toisessa tapauksessa MB Rahastot Oy:n rekisteröimä verkkotunnus mb.fi peruutettiin ja siirrettiin sanamerkin ”MB” haltijalle. MB Rahastot Oy rekisteröi valitusprosessin aikana tavaramerkin ”MB” luokissa 35 ja 36. Hallinto-oikeus ei kummassakaan tapauksessa ottanut kantaa rekisteröintien merkitykseen, vaan palautti asian Viestintävirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Verkkotunnusta alku.fi koskevassa tapauksessa hallinto-oikeus pysytti Viestintäviraston päätöksen, jolla hylättiin Brunberg Oy:n vaatimus verkkotunnuksen siirtämisestä. Vaatimus perustui Brunberg Oy:n 4.11.1948 rekisteröidylle tavaramerkille ”ALKU” (kuvio). Hallinto-oikeuden mukaan kyseessä on kuvallinen merkki, joka muodostuu sanoista Alku O.Y. BRUNBERG-LINDFORS A.B. PORVOO-BORGÅ sekä kuviosta.
Hallinto-oikeus katsoi, että sanamerkin nauttima suoja on pääsääntöisesti kuviomerkin suojaa vahvempi ja mitä vähemmän tavaramerkki eroaa verkkotunnuksesta, sitä laajempi on tavaramerkin suoja. Tällä perusteella ei ollut painavia perusteita epäillä verkkotunnuksen olevan suojattu nimi tai merkki. Verkkotunnus oli kuitenkin suojatun merkin johdannainen, koska se oli osa tavaramerkkiä. Brunberg Oy ei ollut osoittanut tunnuksenhaltijan hankkineen merkkiä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa, joten valitus hylättiin.
Tavaramerkin vakiintumisen oltava ilmeistä ja kiistatonta
Verkkotunnusta verkkokauppa.fi koskevassa päätöksessään hallinto-oikeus hylkäsi Arctecho Oy:n vaatimuksen tunnuksen siirtämisestä. Arctecho Oy oli vaatinut verkkotunnuksen peruuttamista ja siirtämistä itselleen aputoiminimensä ”Suomen verkkokauppa.fi” ja vakiintuneen tavaramerkin ”Verkkokauppa.com” perusteella.
Arctecho Oy vetosi myös siihen, että verkkotunnuksen verkkokauppa.fi rekisteröinyt CenCei Oy pyrki ohjaamaan verkkokauppa.com:in asiakkaita sivuilleen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei tämä verkkotunnus ollut suojattu nimi, koska se perustui aputoiminimen yhteen osaan, joka oli yleissana.
Tunnusten sekoitettavuutta ei laissa ole määrätty peruuttamisperusteeksi. Verkkotunnus verkkokauppa.fi muodostuu hallinto-oikeuden mukaan vakiintuneeksi esitetyn nimen verkkokauppa.com osasta, jonka osa ”verkkokauppa” ei ole kiistattomasti muuttunut erottamiskykyiseksi tunnukseksi. Täten ei ollut painavia perusteita epäillä, että verkkotunnus olisi suojattu nimi tai merkki. Verkkotunnus oli kuitenkin aputoiminimen johdannaisnimi, mutta Arctecho Oy ei ollut osoittanut hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Verkkotunnusten verkkokauppa.fi ja verkkokauppa.com mahdollinen sekoitettavuus ei ollut osoitus hyötymistarkoituksesta.
Hallinto-oikeus hylkäsi myös verkkotunnusta propaganda.fi koskevan peruuttamisvaatimuksen. Vaatimus perustui toiminimeen Propaganda Records. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että sana propaganda on yleissana, joka ei ole kiistattomasti vakiintunut, joten ei ole todennäköisiä syitä epäillä, että tunnus on suojattu nimi tai merkki.
Koska verkkotunnus oli suojatun nimen Propaganda Records johdannaisnimi, valittajan olisi pitänyt osoittaa verkkotunnuksen haltijan hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Propaganda Records ei ollut osoittanut tätä väittäessään propaganda-sanaa käytetyn toiminimen tai tavaramerkin kaltaisesti mainonnassa.
Verkkotunnusta isa.fi koskevassa päätöksessään hallinto-oikeus hylkäsi Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry:n vaatimuksen verkkotunnuksen peruuttamisesta ja siirtämisestä. Vaatimus perustui yhdistyksen nimeen ja tavaramerkkiin ISA (kuviomerkki, tyylitellyt kirjaimet ISA).
Hallinto-oikeuden mukaan sanamerkin suoja on kuviomerkin suojaa vahvempi ja yhdistyksen rekisteröimä tavaramerkki eroaa verkkotunnuksesta isa.fi sillä tavoin, ettei ollut painavia perusteita epäillä verkkotunnuksen olevan suojattu nimi tai merkki. Koska verkkotunnus muodostui yhdistyksen nimen osasta, se voitiin katsoa johdannaisnimeksi, mutta hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta ei ollut osoitettu.
Hallinto-oikeus hylkäsi myös Mallijunat Alku & Sallinen avoimen yhtiön vaatimuksen junat.fi -verkkotunnuksen peruuttamisesta ja siirtämisestä. Yhtiö oli esittänyt perusteluiksi, että sillä oli vakiintunut tavaramerkki ”junat”, koska yhtiö oli julkaissut vuodesta 1984 alkaen Junat-nimistä lehteä. Hallinto-oikeus katsoi, että sana junat ei ollut kiistattomasti vakiintunut, joten ei ollut syytä epäillä tunnuksen olevan suojattu merkki.
Vakiintumisen on oltava niin ilmeistä, että se on todettavissa pääsääntöisesti ilman asiakirjanäyttöä. Lisäksi hallinto-oikeuden ja Viestintäviraston toimivaltaan ei kuulu ratkaista oikeutta tavaramerkkiin. Koska verkkotunnus muodostui yhtiön toiminimen osasta, se voitiin katsoa nimen johdannaiseksi. Koska yhtiö ei ollut osoittanut hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta, sulkemiselle tai peruuttamiselle ei ollut perusteita. Sitä, että verkkotunnuksen haltija VR Osakeyhtiö ei ole toistaiseksi ottanut tunnusta käyttöönsä, ei ollut pidettävä jälleenluovutustarkoituksena.
Vireillä oleva tavaramerkkihakemus on hyväksyttävä peruste hakijan oikeudelle
Tuoreessa päätöksessään (30.6.2005) hallinto-oikeus on hylännyt Propaganda Recordsin valituksen verkkotunnusta pronetti.fi koskevassa asiassa. Propaganda Records oli esittänyt, että tavaramerkin PRONETTI rekisteröijä Protacon Solutions Oy ei voi käyttää kaukoviestinnänomaisissa tuotteissa tavaramerkkiään eikä sillä ole siten ollut perustetta antaa suostumustaan verkkotunnuksen haltijalle Ila Team Trading Oy:lle. Lisäksi tavaramerkkiä oli muutettu.
Hallinto-oikeus totesi, että Propaganda Recordsin aputoiminimi PRO-netti on rekisteröity 18.7.2002, joten oli todennäköisiä syitä epäillä, että verkkotunnus pronetti on suojattu nimi tai merkki. Ila Team Trading Oy:n verkkotunnus perustuu Protacon Solutions Oy:n 15.4.2002 vireille tulleeseen tavaramerkkihakemukseen. Protacon Solutions Oy oli antanut suostumuksensa tavaramerkin käyttämiselle verkkotunnuksena.
Vireillä oleva tavaramerkkihakemus on hyväksyttävä peruste verkkotunnuksen hakijan oikeudelle. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että tavaramerkin hakija oli joutunut supistamaan hakemustaan tavaraluokissa.
Hallinto-oikeus on lisäksi antanut kaksi päätöstä, jotka koskevat Viestintäviraston ja luottokorttiyhtiöiden järjestelmien ensimmäisenä hakupäivänä tapahtuneen tukkeutumisen aiheuttamista ongelmista, joiden vuoksi ensimmäisenä tunnusta hakenut ei ollut sitä saanut. Kummassakaan tapauksessa tunnusta ei siirretty ensimmäisenä tunnusta hakeneelle. Ensimmäisen hakupäivän kaltaiset ruuhkat tuskin toistuvat, eikä päätöksillä enää liene ennakkopäätösarvoa.
Ratkaisut noudattavat Viestintäviraston käytäntöä
Hallinto-oikeus ei tähän mennessä ole muuttanut yhtään Viestintäviraston päätöstä. Valitusasteen linjaus on siten ollut yhteneväinen Viestintäviraston kanssa.
Jos peruuttamista hakeneen tavaramerkki on kuviomerkki, joka muodostuu pelkästään tyylitellyistä kirjaimista tai tämän lisäksi muista vähäisistä elementeistä, kuten verkkotunnuksia alku.fi ja isa.fi koskevissa tapauksissa, tunnus katsotaan johdannaiseksi eikä tunnusta ole peruutettu pelkän tavaramerkin perusteella. Tällöin edellytetään tunnuksenhaltijan hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Koska näiden tarkoitusten osoittaminen on käytännössä hyvin hankalaa, kaikissa käsitellyissä tapauksissa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus on jäänyt näyttämättä.
Hyötymis- ja vahingoittamistarkoitukselle asetettu kynnys onkin sekä Viestintäviraston että hallinto-oikeuden käytännössä korkealla. Hallinto-oikeus on katsonut, ettei hyötymistarkoitusta osoita esimerkiksi valittajan argumentoima tunnuksenhaltijan pyrkimys ohjata kävijöitä toisen sivustoille tai tunnuksen tavaramerkinomainen käyttö.
Verkkotunnukset, jotka muodostuvat osasta toisen tavaramerkkiä tai toiminimeä taikka vastaavaa tunnusta, on kaikki katsottu johdannaisiksi. Tällaisia ovat olleet hallinto-oikeuden käytännössä esimerkiksi aputoiminimen Suomen verkkokauppa.fi johdannainen verkkokauppa.fi – verkkotunnus, Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry:n nimen johdannainen isa.fi ja Propaganda Recordsin johdannainen propaganda.fi. Myös näissä tapauksissa on edellytetty, että valittajana olevan verkkotunnuksen hakijan olisi pitänyt näyttää toteen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Moni riita ratkeaa vasta KHO:n linjauksilla
Yhtään vakiintumista koskevaa väitettä ei ole hyväksytty Helsingin hallinto-oikeudessa. Vakiintumisen on vallitsevan käytännön mukaan oltava niin selvää, että sen osoittamiseen ei tarvita asiakirjanäyttöä. Hallinto-oikeus on myös katsonut, ettei mahdollinen tavaramerkki- tai toiminimioikeudellinen sekoitettavuus ole peruste verkkotunnuksen sulkemiselle.
Tässä vaiheessa hallinto-oikeus ei ole käsitellyt yhtään valitusta, joka olisi koskenut hyväksyttävää syytä rekisteröidä verkkotunnus, jos tunnus on toisen merkki tai nimi. Tältä osin valitusasteen käytäntöä joudutaan vielä odottamaan.
Hallinto-oikeuden linja on ongelmallinen, koska nykytulkinta mahdollistaa tavaramerkkiä tai muuta tunnusta loukkaavien verkkotunnusten rekisteröinnin, jos tavaramerkki tai muu tunnus ei ole täysin identtinen tai on rekisteröity kuviomuodossa. Tällöin verkkotunnuslainsäädännön ja muun tunnusmerkkioikeudellisen lainsäädännön välille jää jännitteitä, jotka joudutaan ratkaisemaan yleisissä tuomioistuimissa muiden immateriaalioikeudellisten normien perusteella.
Lopullisen linjauksen verkkotunnuslain tulkinnasta antaa korkein hallinto-oikeus. Tämänhetkisen tiedon mukaan ainoastaan verkkotunnusta verkkokauppa.fi koskevasta ratkaisusta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jyrki Siivola
Asianajaja, OTL
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
LINKKEJÄ
Hallinto-oikeuden verkkotunnusratkaisut löytyvät IPR University Centerin oikeustapaustietokannasta : https://ipruc.fi/tietopalvelut/oikeustapaustietokanta/
