Haasteet eivät lopu. Pääkirjoitus

LehtiarkistoIPRinfo_4-2009 Pääkirjoitus 14.10.2009

(IPRinfo 4/2009)

IPRinfo -lehden ensimmäisessä numerossa kymmenen vuotta sitten Jukka Kemppinen aloittaa kolumninsa ”Ei ole enää mahdollista olla hyvin selvillä tekijänoikeudesta.” Tässä numerossa hän toteaa, että ”Tekijänoikeustoimet ovat padon murtuman tukkimista sormella.” Kovin pitkälle ei siis ole päästy haasteisiin vastaamisessa.

Vuonna 1999 keskusteltiin tekijänoikeudesta digitaalisessa maailmassa, domain-nimistä, bioteknologian keksintöjen patentoinnista, tavaramerkin erottamiskyvystä. Nämäkin aiheet ovat edelleen ajankohtaisia. Digitaalisuuden luomia haasteita ei ole tekijänoikeudessa kyetty ratkaisemaan, ja tavaramerkkien erottamiskykyarviointi on käynyt vain hankalammaksi yhteisön tavaramerkkirekisteröintien ja EU:n laajenemisen myötä. Bioteknologian suojaaminen patentein herättää kysymyksiä patenttioikeuden ulkopuolelta muun muassa moraalista, etiikasta ja kehitysmaiden riistosta.

Verkkotunnusten maailma on muuttunut: kukaan ei enää maksa nettiosoitteesta miljoonia, koska domain-nimeen liitettäviä gTLD-tunnuksia on käytettävissä runsaasti, ja oma sivusto löytyy joka tapauksessa helposti hakukoneilla.

Immateriaalioikeuksien kenttä on laajentunut vähitellen. IPRinfo-lehdessä on nostettu esiin myös uusia tai vähälle huomiolle jääviä immateriaalioikeuslajeja kuten kasvinjalostajanoikeutta ja EU:n myötä tullutta maantieteellisten merkintöjen suojaa. Tästä Suomessa ei ole edelleenkään kansallista lainsäädäntöä, ja merkintöjen ideologian ymmärtäminen tuottaa välillä vaikeuksia.

IPRinfo-lehden ensimmäinen numero jaettiin IPR University Center Association ry:n perustavassa kokouksessa 24.9.1999. Tuntuu nostalgiselta ottaa se käteensä: sivuja on vain 16, eikä siinä ole sisällysluetteloa mainoksista puhumattakaan. Suuntaviivat ovat silti tunnistettavissa tämänkin päivän numeroissa: asialähtöisyys ja ajankohtaisuus. Lehti on kymmenessä vuodessa kasvanut, sanokaamme vaikkapa ”nuoreksi aikuiseksi”. Se on tukevoitunut fyysisesti ja sisältö on syventynyt, monipuolistunut ja kansainvälistynyt jopa niin, että vuosittain ilmestyy yksi kokonaan englanninkielinen numero. Suomen kielen ylläpitäminen kotimaan IPR-alan ammattilaisten piirissä on kuitenkin ollut ja on edelleen yksi lehden tavoitteista.

Ilman kannatusyhdistystä ei IPRinfo olisi syntynyt eikä elänyt. Lehteä lukevat nykyisin myös muut kuin varsinaiset IPR-ammattilaiset. Artikkelien käyttökelpoisuutta lisää, että ne ovat heti vuodesta 2000 saatavissa myös IPR University Centerin kotisivulla, ja sivuston haku toimii hyvin. Lehden sähköisestä muodosta on kuluneen vuoden aikana keskusteltu tiiviisti. Nykyistä artikkeliarkistoa tulisi muuttaa oikean verkkolehden suuntaan. Mutta mistä saadaan resurssit sen ylläpitoon?

Sama haaste on yhä IPR University Centerin koulutus- ja tutkimustoiminnassa, vaikka kymmenessä vuodessa työ onkin jo tuottanut hedelmää. Immateriaalioikeuksien merkitys sekä yritystoiminnassa että tutkimuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan yhä paremmin. Vieläkään ei IPR kuitenkaan sisälly järjestelmällisesti eri opinahjojen koulutusohjelmiin, eikä yhdessäkään Suomen yliopistossa ole immateriaalioikeuden professuuria. IPR University Centerin talous on yhä pitkälti maksullisesta koulutustoiminnasta saatavien tulojen ja IPR University Center Association ry:n tuen varassa.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center

Share: