Haasteena patenttipeikot

(IPRinfo 1/2009)

Patenttitiheiköt aikaansaavat mielenkiintoisia ilmiöitä, yhtenä niistä patenttipeikot. Peikot hyödyntävät oikeusjärjestelmän heikkouksia ja pystyvät haastamaan suuria yrityksiä yllättäviin patentinloukkausoikeudenkäynteihin.

Patenttipeikoista ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää. Joidenkin mukaan niillä tarkoitetaan yhtiöitä, jotka yrittävät tehdä paljon rahaa patentilla, jota ei käytetä, ei ole aikomustakaan käyttää eikä useimmissa tapauksissa koskaan ole käytetty. Toisen, laajemman määritelmän mukaan patenttipeikko on yhtiö, joka saattaa voimaan patenttejaan tarpeettoman aggressiivisella tavalla.

Patenttipeikot liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa investoinnin tehnyt yritys huomaa vasta jälkikäteen, että sen tuote loukkaa patenttipeikon patenttia, ja tämä uhkaa yritystä kieltotuomiolla, jos sen vaatimuksiin ei suostuta.

Patenttipeikkojen yhteisenä erityispiirteenä on kuitenkin se, että niiltä puuttuvat tuotanto- ja tuotekehitystoiminta lähes kokonaan. Ne hankkivat patentteja esimerkiksi konkurssipesistä ja ostamalla yrityksiä ainoana tarkoituksenaan muiden yhtiöiden haastaminen.

Vastakanne tehoton puolustuskeino
Teollisen valmistuksen puuttuminen vaikuttaa patenttipeikon asemaan patentin loukkaustilanteissa. Monen yhtiön patenttisalkut on rakennettu niin, että oikeudenloukkauksen tapahduttua niillä on mahdollisuus esittää vastavaatimus. Tilanne on symmetrinen: osapuolten väitetyt loukkaukset kumoavat toisensa ja niistä voidaan sopia. Tämä vähentää oikeudenkäyntien määrää.

Patenttipeikkojen kohdalla tämä ei ole mahdollista, koska ne eivät harjoita teollista toimintaa. Vastaajan patenttisalkusta ei löydy patenttia, johon vastakanne voitaisiin perustaa, koska patenttipeikot eivät lähtökohtaisesti tarvitse muiden patentteja.

Patenttipeikoilla ei ole juuri mitään menetettävää: on vain vaade oikeudenloukkauksesta ja siihen liittyvät oikeudenkäyntikulut. Maksettavaksi tuomittavat vahingonkorvaukset saattavat olla suurempia kuin mitä oikeudenloukkaaja olisi ollut valmis maksamaan lisensiointimaksuina. Tämä on omiaan kannustamaan yrityksiä patenttipeikoiksi.

Patenttipeikon toiminta on laillista
Patenttipeikkojen toiminta on asetettu moraalisesti kyseenalaiseksi. Niiden toiminta ei perustu tuotantoon vaan oikeusjärjestyksen manipulointiin. Ne eivät edistä innovaatiota ja kilpailua, vaan pikemminkin nakertavat niitä. Jotkut ovat kuitenkin nähneet patenttipeikoissa hyvää sikäli, että pienet yhtiöt pystyvät haastamaan suuria yhtiöitä.

Peikot menestyvät, koska niiden toiminta on laillista ja tuottoisaa. Patenttipeikot saavat mittavia vahingonkorvauksia, ja aivan viime vuosiin asti myös kieltotuomioiden saaminen oli helppoa.

USA:n korkein oikeus heräsi patenttipeikkojen muodostamaan ongelmaan vuonna 2006, jolloin se vaikeutti kieltotuomion saamista tapauksessa eBay vs. MercExchange. Patenttipeikot ovatkin ensisijaisesti yhdysvaltalaisen oikeuden ilmiö, joka johtuu sen patentti-, vahingonkorvaus- ja kieltotuomiojärjestelmän heikkouksista.

Yliopistot patenttipeikkoina
Yliopistojen harjoittama patentointi ja lisensiointi ovat herättäneet kysymyksen siitä, voiko korkeakoulu olla patenttipeikko. Yliopistot eivät harjoita valmistustoimintaa. Joissakin tapauksissa niiden on väitetty olleen ahneita lisensioinnissaan.
Vaikka yliopistoilla on joitakin yhteisiä piirteitä patenttipeikkojen kanssa, niitä ei ainakaan toistaiseksi voida sellaisina pitää. Yliopistot eivät piilottele teknologioitaan ja odota teollisuuden syntymistä ja tämän jälkeen esitä teollisuudelle kohtuuttomia lisensiointimaksuja.

Standardisointi avuksi?
Oikeustieteessä on esitetty ehdotuksia, joiden avulla patenttipeikkojen kielteisiä vaikutuksia voisi rajoittaa. Standardointijärjestöjen tulisi velvoittaa jäsenensä lisensioimaan kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (FRAND) ja ylipäänsä vaatia sitoutumista yhteisiin sääntöihin. Kaikki patenttipeikot eivät kuitenkaan ole standardisointijärjestöjen jäseniä.
Vahingonkorvausoikeudessa taas tulisi keskittyä siihen, että tahallisuus määriteltäisiin suppeammin kuin nyt. Tämä pienentäisi vahingonkorvausten määrää ja tekisi peikkona toimimisen kannattomammaksi.

Patenttipeikkoja on vaikea erottaa sellaisista tavallisista yhtiöistä, jotka eivät harjoita tuotteiden valmistamista. Tämän vuoksi ongelman ratkaiseminen on yhä auki. Nähtäväksi jää, riittääkö USA:n korkeimman oikeuden ratkaisu eBay vs. MercExchange hillitsemään patenttipeikkoja, vai syntyykö rinnalle uutta esimerkiksi vahingonkorvauksia koskevaa oikeuskäytäntöä.

 Jarkko Vuorinen
Tutkija, Turun yliopisto

Supreme Court of the United States, May 15, 2006
eBay Inc. et al. v. MercExchange, L. L. C. , 126 SCt. 1837 (2006).
(Aug 8 2006 Record returned to U.S. Court of Appeals for the Federal Circuit).
No. 05-130, (T 547/2):
http://supreme.justia.com/us/547/05-130/