GPL-lisenssin uusi versio on vaikealukuinen

(IPRinfo 3/2007)

GPL-lisenssin kolmas versio on kirjoittajan mielestä kovin kapulakielinen ja tulkinnanvarainen.

Käänsin GNU General Public Licensen (GPL) suomeksi kesällä 2001. Tuolloin varsin harva juristi oli kuullutkaan siitä. Maailma muuttuu kuitenkin nopeasti, ja tänä päivänä GPL:n keskeinen sisältö lienee useimmille tämän lehden lukijoille tuttu. GPL-lisenssiähän sovelletaan muun muassa Linuxiin ja tuhansiin muihin ohjelmiin. Se on ilmeisesti maailman käytetyin yksittäinen ohjelmistolisenssi.

Kuusi vuotta sitten kääntämäni lisenssi oli vuonna 1991 julkaistu versio 2. Kesäkuussa 2007 Free Software Foundation julkaisi version 3 puolentoista vuoden valmistelun jälkeen. Tällä kertaa suomennosta ei tarvitse odottaa kymmentä vuotta: ryhdyin toimiin heti lomilta palattuani.

GPL-lisenssin käännökset eivät ole virallisia, vaan esimerkiksi oikeudenkäynnissä lähtökohtana on englanninkielinen versio. Toinen asia on, että koska Suomessa viralliset oikeudenkäyntikielet ovat suomi ja ruotsi, voidaan oikeudessakin joutua käyttämään käännöstä tulkinta-apuna tuomarin tai jonkun osapuolen näin vaatiessa.

Käsittämätöntä kapulakieltä
GPL kolmonen on järjettömän monimutkainen lisenssisopimus, jossa on käytetty uskomatonta kapulakieltä ja tulkinnanvaraisia ilmauksia. Jos ilmaisten ja vapaiden ohjelmien yksi etu oli aikoinaan selkeät käyttöohjeet, niin uusi GPL on melkoinen karhunpalvelus.

Pisimmät virkkeet ovat kappaleen mittaisia, ja niissä on yli kymmenen sivulausetta. Aina ei ole selvää, palataanko pilkun jälkeen päälauseeseen, vai alkaako taas uusi sivulause.

Käännöstä tehdessäni vastaani tuli monta englanninkielistä sanaa, joista en ollut aiemmin kuullut, eikä niitä edes löytynyt tavanomaisista sanakirjoista. Täytyy vain ihmetellä, miten joku englantia vieraana kielenä puhuva (tai vähemmän kouluja käynyt englantia äidinkielenään puhuva) voi saada tekstistä selvää.

Lisenssin uudistuksessa ei ole enää selvästikään ajateltu, että sitä lukevat edelleen ensisijassa yksittäiset ohjelmoijat ympäri maailmaa.

Suomen tekijänoikeuslaki on saanut uudesta GPL-lisenssistä vaarallisen kilpailijan!

Riippuvuutta tekijänoikeuslaeista on vähennetty
Asiasisällössä on joitakin merkittäviä muutoksia GPL:n edelliseen versioon verrattuna. GPL:n tulkinta ei riipu enää niin paljon kansallisesta tekijänoikeuslaista, vaan epäselviä asioita on pyritty määrittelemään suoraan lisenssissä.

Teoksen tai teoskappaleen levittämisen (”distribution”) sijasta lisenssissä käytetään siinä tarkemmin määriteltyä käsitettä ”convey”. Olen suomentanut sen ”asettaa tarjolle”, jotta se erottuisi Suomen tekijänoikeuslain käsitteistä ”levittää” ja ”saattaa saataville”. Teoksen tai teoskappaleen käyttämisen (”use”) sijaan käytetään – ei tosin aivan yhdenmukaisesti – käsitettä ”propoagate”. Sen olen suomentanut ”käsittelyksi”.

Copyleft-ehdon soveltamisalaa on laajennettu. Uuden GPL-lisenssin mukaan GPL:ää on sovellettava teoskokonaisuuteen, jos: ”…teos on nimenomaan suunniteltu tarvitsemaan [aliohjelmaa] vaikkapa siten, että näiden aliohjelmien ja teoksen muiden osien välillä on tiivis tiedonvälitys tai kontrollirakenne.”

Käsitettä ”tiivis tiedonvälitys tai kontrollirakenne” (”intimate data communication or control flow”) ei ole määritelty enempää. Epäilemättä se tarkoittaa jotakin muuta kuin ”derivative works” Yhdysvaltain tekijänoikeuslaissa. Copyleft-ehtoa ei huhuista huolimatta laajennettu verkkokäyttöön. Tätä varten Free Software Foundation laati erillisen lisenssin.

Sota teknisiä suojakeinoja vastaan
Vapaiden ohjelmien kannattajat eivät tunnetusti pidä teknisistä suojakeinoista. Useissa uudemmissa lisensseissä on otettu käyttöön teknisten suojakeinojen vastaisia ehtoja.

Uuden GPL-lisenssin mukaan teosta, johon lisenssiä sovelletaan, ei katsota lain tarkoittamaksi tehokkaaksi suojakeinoksi sellaisena kuin se määritellään WIPOn tekijänoikeussopimuksen (20.12.1996) 11 artiklassa ja vastaavissa teknisten suojausten kiertämistä koskevissa säädöksissä. Toisin sanoen viihdeteollisuus ei voi käyttää samaan aikaan GPL-lisensoitua ohjelmaa osana teknistä suojakeinoa ja vedota teknisten suojakeinojen oikeudelliseen suojaan. Jos suojakeinoon soveltuu GPL-lisenssi, sen saa kiertää.

Luonnollisesti tämän kohdan merkitys riippuu siitä, kuinka yleisiä GPL-lisensoidut ohjelmat ovat. Jos niiden käyttö tulee yleistymään kodin viihdelaitteissa, se ei tiedä helppoja aikoja teknisten suojakeinojen valmistajille ja käyttäjille.

Räätälöity patenttilauseke
Lisenssitekstin ehkä monimutkaisin ja epäselvin on patenttia koskeva kohta. On vaikea sanoa, mihin sillä pyritään. Selvää on, että lisenssinantajan ei tarvitse lisensoida ohjelmistoon kohdistuvia patenttejaan ilmaiseksi kaikille. Patenttien käyttäminen lisenssinsaajia vastaan on kuitenkin kielletty.

Ilmeisesti uuden GPL:n patenttilauseke on räätälöity estämään Microsoftin ja Novellin kaltaiset patenttisopimukset. Nämä yhtiöt tekivät vuoden 2006 lopulla sopimuksen, jonka perusteella Novellilta Linuxin ostavat saavat samaan hintaan Microsoftin lupauksen, että se ei tule esittämään patenttiväitteitä näitä vastaan.

Nähtäväksi jää, soveltuvatko uuden GPL-lisenssin määritelmät myös muun tyyppisiin sopimuksiin. Ei ole tietenkään toivottavaa, että joku nokkela lakimies löytää lisenssistä uuden porsaanreiän. Lisenssitekstiä tavatessani en kuitenkaan pidä sitä enää valitettavasti poissuljettuna – päinvastoin.

Yllättäviä lisäehtoja
Uudessa GPL-lisenssissä on joukko valinnaisia lisäehtoja. Niillä lisenssinantaja voi antaa käyttäjille lisää oikeuksia tai asettaa lisää rajoituksia. Näitä ovat muun muassa erilaiset vastuunrajoitukset ja takuut, tekijöiden nimien markkinointikäytön kieltäminen sekä kielto lisensoida tavaramerkkilain mukaisia oikeuksia.

Lisäehtoja voidaan käyttää esimerkiksi tietyissä liiketoimintamalleissa (takuun myyminen, tavaramerkin lisensointi). Tavoitteena voi olla myös yhteensopivuuden saavuttaminen muihin vapaisiin lisensseihin (monet muut lisenssit kieltävät tekijöiden nimien markkinointikäytön), jolloin eri lisenssien alaista koodia voi yhdistää.

Lisäehtojen liittämistä lisenssiin on kritisoitu. Epäilemättä ne lisäävät lisenssin monimutkaisuutta. Toisaalta monet ovat liittäneet jo aiempaan GPL:n versioon omia lisäehtojaan – nyt näitä ehtoja on koottu yhteen.

Toivoa sopii, että lisäehdot tullaan merkitsemään teoksiin selvästi aina kun niitä käytetään. Vaihtoehtoiset lisäehdot johtavat siihen, että uusi GPL-lisenssi ei ole enää yksi yhtenäinen lisenssi vaan monta vaihtoehtoista lisenssiä yhdessä.

Uuden lisenssin merkitys ei vielä tiedossa
Kokonaisuutena uusi GPL jättää ristiriitaisen tunteen. Siinä on paljon asiallisia uudistuksia ja jopa suoranaisia innovaatioita, joista tässä on mainittu vain muutama. Toisaalta kynnys ymmärtää, mitä lisenssissä oikein sanotaan ja mihin sillä pyritään, on noussut huomattavan korkealle.

Vaikka lisenssi ei aukeakaan enää tavalliselle ohjelmoijalle, sen suosio on taattu. Moni ohjelmoija jättänee lisenssin joka tapauksessa lukematta ja luottaa kollektiiviseen mielipiteeseen. Lisäksi suuressa osassa GPL-lisensoituja ohjelmia on ehto, jonka mukaan siihen voidaan soveltaa lisenssin mitä tahansa myöhempää versiota. On arvioitu, että GPL:n edellistä versiota käyttävistä ohjelmista noin 10 prosenttia siirtyi uuteen lisenssiin ensimmäisen kuukauden aikana uuden lisenssin julkistuksesta.

Merkittävä poikkeus on Linux, johon uutta GPL-lisenssiä ei ilmeisesti sovelleta koskaan. Linus Torvalds pitää versiota 2 edelleen parempana. Hän ei liioin pidä erityisesti teknisten suojakeinojen syrjinnästä. Lisäksi uudelleen lisensointi olisi Linuxin tapauksessa jokseenkin mahdotonta, koska Linuxin kaikista tekijöistä ei ole tietoa. Muitakin lisenssin hylkääjiä varmasti riittää. En ihmettelisi, jos asioista itse selvän ottavat uudet ohjelmoijat unohtavat lisenssin välittömästi, kun eivät ymmärrä sen tekstistä mitään.

Mikko Välimäki
Tutkija
Svenska Handelshögskolan

Juttu on alunperin (pidempänä) julkaistu myös Turre Legalin verkkosivulla. Välimäen suomennos GPL-lisenssin uudesta versiosta on osoitteessa:
http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.html

Share: