”Feta” vahvistettiin kreikkalaisen juuston suojattuna alkuperänimityksenä

Lähes kymmenen vuotta kestänyt kiista siitä voiko ”feta” saada maantieteellisen alkuperänimityksen suojaa päättyi 25.10.2005, kun yhteisöjen tuomioistuin hyväksyi fetan ainoastaan kreikkalaiseksi vuohen- tai lampaanjuustoksi (yhdistetyt asiat C-465/02 ja C466/02).

Kiista alkoi vuonna 1996, kun Euroopan komissio sääti menettelystä, jolla jäsenvaltiot saivat ilmoittaa mitä nimiä ne halusivat rekisteröidä suojattuina alkuperänimityksinä. Kreikka rekisteröi nimen feta otsakkeen ”Juustot” alle.

Tanskan ym. nostettua kanteen rekisteröintiä vastaan yhteisöjen tuomioistuin kumosi asetuksen ”feta”-nimikkeen osalta (yhdistetyt asiat C-289/96, C-293/96 ja C-299/96). Perusteena oli, että komissio ei ollut ottanut huomioon kaikkia relevantteja tekijöitä tutkiessaan oliko ”feta” yleisnimi. Komissio teetti selvityksen, jossa todettiin, että nimityksellä ”feta” ei ole yleisnimen luonnetta. Myös komission nimittämä tiedekomitea päätyi samaan tulokseen. ”Feta” rekisteröitiin uudelleen suojattuna alkuperänimityksenä.

Saksa ja Tanska vaativat yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan asetuksen ensinnäkin koska”feta” oli yleisnimi, joka oli johdettu italiankielisestä viipaletta tarkoittavasta sanasta ”fetta” ja koska fetaa tuotetaan ja kulutetaan koko Balkanin alueella. Lisäksi ne väittivät, että Kreikan alkuperänimityksen rekisteröintiä varten osoittama maantieteellinen alue (joka käsitti osan Kreikan valtiosta) oli keinotekoinen eivätkä fetan, joka ei ole maantieteellinen nimike, ominaisuudet perustu tämän alueen erityisiin tekijöihin.

Tuomioistuin tarkasteli yleisnimen luonnetta ottaen huomioon erilaiset tekijät. Italian sana ”fetta” oli otettu käyttöön Kreikassa 1600-luvulla, mutta tämä ei estänyt rekisteröintiä, sillä alkuperänimityksen määritelmä ulottuu myös eräisiin muihin kuin maantieteellisiin nimityksiin.

Fetan tuotanto ja kulutus on pysynyt keskittyneenä Kreikkaan, ja muissa jäsenvaltioissa valmistettua fetaksi kutsuttua juustoa on markkinoitu myös näissä maissa Kreikan kulttuuriin viittaavilla pakkausmerkinnöillä, mikä saattaa harhauttaa kuluttajaa. Tuomioistuin katsoi myös selvitysten osoittavan, ettei fetan tuotantoaluetta ollut keinotekoisesti rajattu, vaan luonnon ja tuotannon olosuhteet tekivät tuon alueen erityiseksi. Tuomioistuin ei myöskään hyväksynyt väitteitä komission arvioinnin huonosta perustelusta.

Tuomioistuin noudatti julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta, hylkäsi kanteen ja pysytti rekisteröinnin.

Feta-juuston määritelmä
Komission arvio nojautuu osaltaan Kreikan lainsäädäntöön, erityisesti feta-juuston suojatun alkuperänimityksen (SAN) tunnustamisesta 11.1.1994 tehdyn maatalousministeriön päätöksen 313025 1 §:ään, jossa säädetään seuraavaa:
” Nimitys ’feta’ tunnustetaan suojatuksi alkuperänimitykseksi (SAN) suolavedessä olevalle valkoiselle juustolle, jota perinteisesti valmistetaan Kreikassa ja erityisesti [– tietyillä] alueilla lampaanmaidosta tai lampaanmaidon ja vuohenmaidon sekoituksesta.

’Fetan’ valmistuksessa käytettävän maidon on oltava peräisin yksinomaan Makedonian, Traakian, Epeiroksen, Thessalian, Keski-Kreikan, Peloponnesoksen tai Lesvoksen läänin (nomos) alueelta.”

(Tämän alueen ulkopuolelle jäävät Kreetan saari sekä Sporadit, Kykladit, Dodekanesia ja Joonian saaret).

Petri Ellimäki

Päivi Helander

SÄÄDÖKSET:
Neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92, annettu 14 päivänä heinäkuuta 1992, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta (viimeksi muutettu kesäkuussa 2003).

Komission asetus (EY) N:o 1107/96, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1996, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä (viimeksi muutettu toukokuussa 2005)

Komission asetus (EY) N:o 1829/2002, annettu 14 päivänä lokakuuta 2002, komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 liitteen muuttamisesta nimityksen ”Feta” osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Maantieteellisten nimien suojasta ks. myös IPRinfo-lehden artikkelit
Marja-Leena Mansala:”Maantieteellisten nimien suoja – Feta, Parman kinkku, Lapin puikula – mitä yhteistä?” (IPRinfo 4/2003)

ja Seppo Puustinen ”Maantieteellisen merkinnän ja tavaramerkin karikkoinen yhteiselo” (IPRinfo 2/2004)