Eurooppapatentti loppusuoralla

(IPRinfo 1/2012)

Eurooppalainen patenttijärjestelmä on matkalla kohti yhtenäistä patenttisuojaa ja -tuomioistuinta

Eurooppalaista patenttijärjestelmää koskevissa neuvotteluissa ollaan lähellä uudistusten toteutumista. Neuvotteluja on käyty laskentatavasta riippuen vuosikymmen tai vuosikymmeniä. Alkuperäinen tavoite uuden itsenäisen suojamuodon eli EU-patentin (aik. yhteisöpatentin) luomiseksi on väistynyt. Nyt yhtenäinen patenttisuoja rakennetaan Euroopan Patenttisopimuksen (EPC) pohjalle EU-lainsäädäntöä hyödyntäen.

Yhtenäistä eurooppapatenttia koskevat neuvottelut jäsenvaltioiden muodostaman neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken ovat jo loppusuoralla. Patenttituomioistuinjärjestelmän työtä jatketaan puheenjohtajamaan Tanskan johdolla.

Puola pyrki puheenjohtajakaudellaan syksyllä 2011 voimakkaasti saamaan tuomioistuinsopimusta koskevat neuvottelut päätökseen, mutta tuomioistuimen 1. asteen keskusjaoston sijaintipaikasta ei lopulta päästy sopuun. Kompromissiratkaisun esteenä näyttäisi olleen sijaintipaikan lisäksi myös muita kysymyksiä, jotka liittyvät tuomioistuinsopimuksen sisältöön.

Toteutuuko yhtenäinen patenttisuoja?
EU:n perussopimuksille perustuva tiiviimpi yhteistyö antoi mahdollisuuden edetä EU:n patenttijärjestelmän yhtenäistämisessä sen jälkeen, kun joulukuussa 2010 oli todettu, että EU-patentin kielijärjestelystä ei löydetä vaadittua yksimielisyyttä.

Kuultuaan Euroopan parlamenttia neuvosto teki yhteistyön aloittamista koskevan päätöksen 13.4.2011. Jäsenvaltioista 25 ilmoitti halukkuutensa osallistua yhteistyöhön. Espanja ja Italia eivät olleet tyytyväisiä kehitykseen. Ne nostivat Unionin tuomioistuimessa kanteen, jossa vaativat yhteistyön aloittamista koskevan neuvoston lupapäätöksen kumoamista EU:n perussopimusten vastaisena. Kanteen käsittely on kesken.

Kesäkuussa 2011 päästiin jäsenvaltioiden kesken sopuun asetusten sisällöstä. Myös neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa on käyty tiiviisti. Toimielinten väliset kolmikantaneuvottelut ovat edenneet hyvin, ja niin sanottu 1. lukemisen sopimus asetusten sisällöstä vahvistettaneen helmikuussa 2012 Euroopan parlamentin täysistuntoäänestyksessä.

Järjestelmä perustuu EPC:hen
Eurooppapatentin hakemusprosessi pysyy entisellään ja sitä sääntelee EPC. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhaltija voi harkintansa mukaan saattaa patentin voimaan haluamissaan maissa entiseen tapaan, tai rekisteröidä eurooppapatentilleen yhtenäisen suojan 25 jäsenvaltion alueelle. Jos patentinhaltija valitsee yhtenäisen eurooppapatentin, hän voi saattaa eurooppapatentin voimaan kansallisesti myös EU:n ulkopuolisissa EPC-valtioissa sekä Espanjassa ja Italiassa, jotka eivät ole mukana tiiviimmässä yhteistyössä.

Eurooppapatentti voi siis olla voimassa sekä yhtenäispatenttina että erillisinä eurooppapatentteina. Yhtenäinen suoja voidaan rekisteröidä kaikille niille eurooppapatentteille, jotka myönnetään patenttiasetusten voimaantulon jälkeen. Tämä on merkittävä muutos verrattuna EU-patenttiasetukseen, jonka mukaan EU-patentti olisi voitu myöntää vasta asetuksen voimaantulon jälkeen jätettyjen hakemusten perustella.

Patenttiasetus sisältää määräykset yhtenäisestä suojasta ja sen rekisteröinnistä, patentin varallisuusoikeudellisesta luonteesta, EPOlle määriteltävistä tehtävistä, vuosimaksujen ja niitä koskevien jakokriteerien periaatteista sekä asetuksen voimaantulon oikeudellisesta liitynnästä patenttituomioistuinjärjestelmään. EPOn hallintokomitean alaisuuteen tullaan perustamaan tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien maiden muodostama erityiskomitea, joka määrittelee lopullisesti EPOn yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvät tehtävät sekä vuosimaksujen tason ja jakokriteerit.

Konekäännökset käyttöön
Kieliasetus pohjautuu EPOn virallisten kielten järjestelmään niin, että yhtenäinen patenttisuoja kattaa rekisteröinnin jälkeen automaattisesti tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat 25 maata. Järjestelmässä hyödynnetään konekäännöksiä, joiden kehittäminen on kuitenkin vasta käynnissä.

Enintään 12 vuotta kestävänä siirtymäaikana on patentinhaltijan toimitettava käännös patenttiasiakirjoista englanniksi, jos patentin myöntämiskieli on saksa tai ranska. Jos patentti on myönnetty englanniksi, patentinhaltija voi valita lisäkäännöksen kieleksi minkä tahansa EU-kielen.

Riitatilanteessa patentti on käännettävä kokonaisuudessaan väitetyn patentinloukkaajan kielelle. Oikeusvaikutus on kuitenkin kaikissa tilanteissa vain kielellä, jolla patentti on myönnetty.

Yhtenäistä eurooppapatenttia koskeva EU-oikeudellinen sääntely on rajoitettua. Niin patenttituomioistuinsopimuksella, EPC:llä kuin kansallisella patenttilainsäädännöllä on jatkossakin vaikutuksensa. Yhtenäinen eurooppapatentti ei siis ole puhtaasti EU-suojamuoto kuten esimerkiksi yhteisötavaramerkki.

Yhtenäinen patenttituomioistuin
Eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämiseen kuuluu erikoistuneen patenttituomioistuimen perustaminen. Tavoitteena on, että patenttituomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä eurooppapatentteja sekä yhtenäisiä eurooppapatentteja (aik. EU-patentteja) koskevia riita-asioita.

Unionin tuomioistuin totesi keväällä 2011 lausunnossaan (1/09), että vuonna 2009 esillä ollut sopimusluonnos ei ollut sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa. Tuomioistuimen mukaan EU:n toimielin- ja tuomioistuinjärjestelmään kuulumattomalle kansainväliselle oikeushenkilölle ei voida antaa yksinomaista toimivaltaa unionin oikeuden soveltamisessa.

Sopimusluonnosta muutettiin niin, että patenttituomioistuin olisi jäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin, ja jäsenvaltiot vastaisivat siitä, että tuomioistuin toiminnassaan noudattaa unionin lainsäädäntöä samaan tapaan kuin ne vastaavat kansallisten tuomioistuimien toiminnasta. Patenttituomioistuimen ylikansallisesta luonteesta jouduttiin tinkimään rajaamalla EU:n ulkopuoliset EPC-maat sopimuksen ulkopuolelle. Näin ollen eurooppapatentteja koskevien riita-asioiden käsittelyjä ei täydellisesti voida keskittää yhteen tuomioistuimeen.

Kokoonpanot monikansallisia
Yhtenäisen patenttituomioistuimen perusrakenteena olisi hajautettu 1. aste, joka koostuu paikallis- ja aluejaostoista sekä keskusjaostosta, muutoksenhaun ollessa keskitetty. Patenttituomioistuin olisi velvollinen pyytämään ennakkoratkaisua Unionin tuomioistuimelta EU-lainsäädännön tulkintaa koskevissa kysymyksissä.

Tuomioistuinsopimuksessa määriteltäisiin yksityiskohtaisesti tuomioistuimen toimivaltaan ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvät kysymykset. Keskeisenä elementtinä olisivat monikansalliset tuomioistuinkokoonpanot, jotka koostuvat sekä lainopillisista että teknisistä tuomareista. Lopullinen vastuu tuomioistuimen rahoituksesta kuuluisi sopimusvaltioille, ja lähtökohtaisena tavoitteena olisi tuomioistuimen omarahoitteisuus pitkällä aikavälillä.

Neuvotteluja jäsenvaltioiden välisestä sopimuksesta on käyty EU-tasolla, mutta lopullisesti sen solmimisessa noudatetaan kansainvälisiin sopimuksiin sovellettavia sääntöjä. Sopimuksen voimaantulo edellyttää kansallisia ratifiointiprosesseja ja sopimuksen voimaantulon edellytyksenä tullee olemaan 13 sopimusvaltion tekemä sopimuksen kansallinen voimaansaattaminen.

Tuomioistuimen toimivalta rajoittuisi alkuvaiheessa todennäköisesti vain joidenkin sopimusvaltioiden alueelle ja laajenisi ratifioinnin edetessä. Tällä seikalla on patenttiasetuksen mukaan vaikutusta myös yhtenäisen eurooppapatentin suojan maantieteelliseen kattavuuteen. Järjestelmä tulee voimaan vaiheittain niin, että alkuvaiheessa rekisteröidyt yhtenäiset eurooppapatentit kattavat suoja-alaltaan vain ne jäsenvaltiot, jotka ovat rekisteröintihetkellä ratifioineet tuomioistuinsopimuksen.

Aikaisintaan 2014
Eurooppalaista patenttijärjestelmää koskevat muutokset sisältävät siirtymäaikajärjestelyjä, joiden tarkoituksena on antaa aikaa uuteen järjestelmään sopeutumiselle. Tavoitteena on nykyisen patenttijärjestelmän kehittäminen palvelemaan käyttäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistuksen lähtökohtana on hyödyntää olemassa olevia toimivia rakenteita ja menettelytapoja mutta parantaa eurooppalaisessa järjestelmässä olevia puutteita.

Uudistusten tarkkaa voimaantuloa on vaikea arvioida. Yhtenäistä eurooppapatenttia koskevien asetusten mukaan niitä sovellettaisiin joko 1.1.2014 tai tuomioistuinsopimuksen voimaantulopäivästä alkaen, riippuen siitä, kumpi päivämäärä on myöhempi. Tämä tarkoittaa, että ensimmäinen yhtenäinen eurooppapatentti voidaan rekisteröidä vasta sen jälkeen, kun 13 jäsenvaltioita on saattanut tuomioistuinsopimuksen kansallisesti voimaan ja tuomioistuin on perustettu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että järjestelmä ei olisi käytössä vielä vuonna 2014.

Neuvottelut siis jatkuvat, mutta niiden loppuun saaminen on jo näköpiirissä. Eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämisessä on otettu merkittäviä edistysaskelia eikä uudistusten toteutuminen ole enää vain kaukainen tavoite.

Liisa Huhtala
Neuvotteleva virkamies
Työ- ja elinkeinoministeriö

Share: