Esittelyssä Taina Pihlajarinne
(IPRinfo 4/2012)
Henkilökuvassa-palstalla esittelemme ajankohtaisia ihmisiä immateriaalioikeuden alalta. Tällä kertaa vuorossa on tutkija Taina Pihlajarinne Helsingin yliopistosta.
Miten ja miksi kiinnostuit immateriaalioikeuksista?
Uuden teknologian aiheuttamat haasteet immateriaalioikeuksille alkoivat kiinnostaa minua aikaisemmalla työurallani. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut tekniikasta, minkä koen vahvuudekseni tutkijana, sillä ajattelen suhtautuvani teknologiaan melko neutraalisti. Koin alusta alkaen tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi sen, millä keinoilla immateriaalioikeuden kaltainen vanha oppijärjestelmä periaatteineen ja käsitteineen sopeutetaan digitaaliseen ympäristöön.
Mikä on immateriaalioikeuskoulutuksen tavoite?
On tärkeää lisätä arkipäivän tietoutta immateriaalioikeuksista. Erityisesti tekijänoikeus koskettaa jokaista, ja silti internetin keskivertokäyttäjän perustiedot ovat usein heikkoja. Pienten teknologiayritysten elinehto on perehtyä immateriaalioikeuteen, ja sen laiminlyöminen voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Oikeustieteellisten tiedekuntien tulisi vastata työelämän paineeseen kouluttamalla riittävästi immateriaalioikeuteen erikoistuneita lakimiehiä. Laadukkaan yliopistollisen opetuksen perusedellytyksenä on tutkimus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheeseen liittyvien kurssien kysyntä on suurta, eikä läheskään kaikkia halukkaita pystytä ottamaan niille.
Mikä on itsellesi tärkein immateriaalioikeuden säätelemä asia?
Tekijänoikeus, koska se on tärkeä luoville aloille ja kulttuurille. Tekijänoikeuden peruskäsitteet kaipaisivat lakiteknistä ja periaatteellista uudelleenarviointia. Se tekee aihepiiristä tutkijan kannalta palkitsevan.
Tarvitaanko EU:ssa täysin harmonisoitu tekijänoikeuslaki?
Ei tarvita. Se ei ole sisämarkkinoiden kannalta välttämätöntä. Tekijänoikeuden kulttuurisidonnaisuuden vuoksi on tärkeää jättää pelivaraa kansallisille lainsäätäjille. Tekijänoikeudessa on myös alueita, esimerkiksi sopimusoikeudelliset kytkennät, joita olisi kansallisten traditioiden takia hankalaa harmonisoida.
Mikä on paras keino piratismia vastaan?
Oikeudenhaltijoiden tulisi kehittää toimivia laillisia palveluita, joiden liiketoimintamalli on kestävällä pohjalla. Tekijänoikeusjärjestelmä tulisi sopeuttaa vastaamaan nykyistä paremmin digitaalisia haasteita, jolloin myös piratismin vastaiset keinot voitaisiin saattaa ajan tasalle. Tulisi varmistaa oikeudellinen ja tekninen infrastruktuuri, joka antaisi loppukäyttäjille helpon mahdollisuuden maksaa sisällöstä ja joka mahdollistaisi tulojen oikeudenmukaisen jakamisen teknisten innovaatioiden kehittäjien ja sisällöntuottajien välillä.
Jos saisit diktaattorina tehdä yhden immateriaalioikeutta koskevan päätöksen, mikä se olisi?
Tekijänoikeudellista keskustelua vaivaa osapuolten kiinnittyminen ääriasetelmiin. Oikeudenhaltijoita rasittaa usein ajatus siitä, että tekijänoikeusjärjestelmän tulisi olla staattinen ja sen avulla voitaisiin puolustaa liiketoimintamalleja, joiden ohi kehitys on ajanut. Käyttäjätahot taas voivat puolustaa mitä tahansa väärinkäytöstä sananvapausargumenteilla ja käyttäjien oikeuksilla. Tällöin jää havaitsematta piratismin tuhoisat vaikutukset luoville aloille. Tätä ristiriitaa olisi diktaattorinkin vaikea ratkaista, mutta päätökseni koskisi jollakin tavalla pyrkimystä irtautua näistä ääripäistä.
Taina Pihjarinne
• s. 1977
• OTT, VT, kauppaoikeuden dosentti
• Yliopistotutkija, KATTI, Helsingin yliopisto
• Tutkimusryhmän New Technologies in Content Production and Distribution – the Future of Copyright and Competition Law johtaja
• Tutkimusalueet: immateriaalioikeus, erityisesti tekijänoikeus ja tavaramerkkioikeus, viestintäoikeus, kauppaoikeus
• Kirjoittanut muun muassa viisi monografiaa immateriaalioikeuden eri aloilta sekä lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleja
