Esittelyssä Olli Pitkänen

(IPRinfo 5/2011)

Henkilökuva-palstalla esittelemme ajankohtaisia ihmisiä immateriaalioikeuden alalta. Tällä kertaa vuorossa on tutkija Olli Pitkänen.

Miten / miksi kiinnostuit immateriaalioikeuksista?
Opiskelin 1980-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa tietotekniikkaa ja Helsingin yliopistossa oikeustiedettä. Kumpikin ala kiinnosti, mutta minulla ei ollut visiota siitä, miten ne voisivat liittyä yhteen. Sitten yksi opiskelutoverini Otaniemessä tuli kysymään neuvoa. Hän oli parin muun tietoteekkarin kanssa tehnyt harjoitustyönä tietokoneohjelmiston, jonka korkeakoulu oli ilman lupaa myynyt eteenpäin. Oivalsin, miten mielenkiintoisia oikeudellisia kysymyksiä tietotekniikkaan tulevaisuudessa liittyy, ja tiesin, mitä alan tehdä työkseni.

Mikä on kiireellisin immateriaalioikeutta koskeva lainsäädäntöhanke tai kehittämiskohde EU:ssa?
Immateriaalioikeus vaikuttaa yhä enemmän kaikkien ihmisten elämään ja pientenkin yritysten toimintaan. Olisi tärkeää, että myös tavalliset ihmiset ja pienyritykset ymmärtäisivät, mitä oikeuksia heillä on omiin luomuksiinsa ja keksintöihinsä ja miten he saavat hyödyntää muiden henkisen työn tuloksia. Kiireisin kehittämiskohde on monimutkaisen säännösviidakon selkiyttäminen.

Onko immateriaalioikeuden merkitys kasvanut tutkimuksessa?
Immateriaalioikeuksista on tulossa yhä tärkeämpi tutkimuskohde, koska yhä suurempi osa inhimillisesti ja taloudellisesti arvokkaista asioista on aineettomia ja mahdollisesti immateriaalioikeuksien suojaamia. Tutkimuksen tuloksena aineettomat oikeudet eivät yleensä ole kovin merkittäviä. Toki joillain aloilla, kuten biotieteissä, on tärkeää pystyä suojaamaan tutkimustuloksia patenteilla, mutta useimmiten pyritään vain julkaisemaan tulokset mahdollisimman laajasti. Tämä sopiikin hyvin yhteen tieteellisen työn julkisen luonteen ja avoimuuden kanssa.
Yritykset voivat suojata ja pitää salassa omia tutkimustuloksiaan, mutta silti yhä useammat yritykset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat alkaneet avata tietokantojaan ja tutkimustuloksiaan. Monet yritykset myös oivaltavat, että tutkimustulosten omiminen ja suojaaminen vahvoilla oikeuksilla ei ole yhtä tärkeää kuin osallistuminen tutkimushankkeisiin ja etumatkan saaminen siinä, että kuulee uusista tuloksista ja näkee, miten niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa.

Onko immateriaalioikeus riittävästi mukana koulutuksessa?
Oikeustieteellisissä tiedekunnissa on liian vähän immateriaalioikeuteen liittyviä oppituoleja ja muualla alan opetus on hajanaista ja liian vähäistä. Yritysmaailma näkee jo, miten tärkeää olisi saada lisää immateriaalioikeuden osaajia, mutta koulutus ei ole vielä vastannut tarpeeseen.

Jos saisit diktaattorina tehdä yhden immateriaalioikeutta koskevan päätöksen, mikä se olisi?
Laittaisin immateriaalioikeuslainsäädännön perusteelliseen remonttiin. Nykyinen, pääosin 1800-luvulta periytyvä järjestelmä ei vastaa yhteiskunnan tarpeisiin. Lainsäätäjän tulisi uudelleenarvioida järjestelmän perusteet avoimin mielin. Järjestelmä suosii erityisesti vanhoja yrityksiä, jotka linnoittautuvat vahvojen suojamuurien sisään kykenemättä liikkumaan ajan vaatimusten mukaan. Notkeat uudet yritykset, jotka tuovat dynamiikkaa ja mahdollisuuksia, kokevat nykyisen järjestelmän lähinnä haittana ja kustannustekijänä. Diktaattorina rakentaisin järjestelmää, joka suosii innovatiivisuutta ja edistystä.

Mikä on itsellesi tärkein immateriaalioikeuden säätelemä asia?
Immateriaalioikeudet suojaavat tavallisten ihmisten yksin ja yhdessä muiden kanssa tekemiä asioita. Ihmiset tuottavat musiikkia, jakavat valokuvia, kirjoittavat toisilleen heille tärkeistä asioista ja tekevät pieniä arkipäivän keksintöjä. Nämä pienet teokset ja asiat ovat inhimillisesti hyvin arvokkaita. Ne voivat olla uudenlaisten tuotteiden ja palvelujen ituja ja pohjana uudelle talouskasvulle.

– s. 1965.
– Tietotekniikan diplomi-insinööri, oikeustieteen kandidaatti ja tekniikan tohtori.
– Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1993, nykyisin Aalto-yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä. Tutkimusryhmän vetäjä ja dosentti.
– Työskennellyt vierailevana tutkijana Berkeleyssä ja Leuvenissa.
– Aikaisemmin töissä muun muassa perustamassaan Asianajotoimisto Opplexissa sekä useissa tietotekniikkayrityksissä.

Share: