Epävakaa tekijänoikeus epävarmassa maailmassa

(IPRinfo 4/2012)

Maailmanlaajuisen kirjasto- ja informaatioalan kattojärjestö IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) vuotuinen WLIC-konferenssi (World Library and Information Conference) järjestettiin elokuussa 2012 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma oli järjestyksessään 78. ja se kokosi lähes 4000 alan ammattilaista noin 120 eri maasta verkostoitumaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisista aiheista. Edellisen kerran vastaavaa konferenssia on isännöity Suomessa vuonna 1965.

IFLAn toiminta on jaettu useisiin ryhmiin kirjastojen toiminta- ja mielenkiinnon alueiden mukaan. Kaksi ryhmistä järjesti sananvapaus- ja tekijänoikeusasioihin keskittyneen Master of contents or How to win the battle over freedom in cyberspace? -istunnon.

Taistelua verkkojen vallasta
Istunnon aloituspuheenvuorossa Google-kritiikistään tunnettu professori Siva Vaidhyanathan keskittyi hakukonejätin maailmanvalloitukseen. Vaidhyanathan mukaan yrityksen tavoitteena on olla osa ihmisten elämää ja saada siitä irti mahdollisimman paljon tietoa, jota voidaan myydä mainostajille. Ongelmallista Vaidhyanathanin mukaan on Googlen vetäytyminen kaikesta vastuusta. Jos ongelmia esiintyy, vika on aina verkossa, tietokoneissa tai jossakin muualla – ei Googlessa itsessään.

Ajatus vapaasta tietoverkosta alkaa olla entistä kauempana todellisuudesta, sillä internetiä hallitsevat yksityiset yritykset. Päivikki Karhulan esityksessä keskityttiinkin internetin kontrollointiin ja sensuuriin. Internetin alkutaipaleen kaunis ajatus avoimesta ja vapaasta toimintaympäristöstä on muuttunut erilaisen kontrolloinnin määrän vain kasvaessa. Ääriesimerkkinä internet-sensuurista esitetään yleensä Kiina, mutta myös läntisissä demokratioissa kontrollia on tiukennettu.

Tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunnassa taistellaan myös siitä kenellä on valta verkossa. Ja jos käyttäjiä tarkkaillaan koko ajan, kuka tarkkailee tarkkailijoita? Kanadassa on yritetty vuosikausia saada läpi lakiehdotuksia, jotka heikentäisivät yksityisyyden suojaa lisäämällä esimerkiksi verkkoliikenteen seurantaa. Lakiehdotukset ovat kuitenkin kohdanneet tiukkaa kritiikkiä eikä niitä ole hyväksytty.

Oikeus tietoon ei ole itsestäänselvyys
Kirjastoja ja muita muistiorganisaatioita koskevat tekijänoikeuslain poikkeukset vaihtelevat hyvin paljon maittain. Australian kirjastojen tekijänoikeusneuvonantaja Ellen Broad kertoi Australian hallituksen tavoitteesta nostaa maa digitaalisen yhteiskuntakehityksen kärkeen ja yksi keino tähän on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia kulttuuriperintöaineistojen verkkokäyttöön.

Australian tekijänoikeuslainsäädännössä ei kuitenkaan ole samanlaista fair use -käytäntöä kuin Yhdysvalloissa, mutta maan tekijänoikeuslakiin lisättiin vuonna 2006 pykälä 200AB niin sanotusta joustavasta poikkeuksesta (flexible exception). Säännös ei kuitenkaan ole edistänyt hallituksen tavoitteita. Kulttuuriaineistojen online-käyttö ei ole mahdollista, sillä se edellyttäisi massadigitointia, joka ei laajuutensa vuoksi voi olla säännöksen mukainen ”rajoitettu erikoistapaus”. Hallituksen toiveet ja tavoitteet ovat siis ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Erilaiset kansainväliset kauppasopimukset tuovat myös haasteita tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiselle, sillä niissä olevat pakottavat säännökset ovat ajaneet poikkeussäännösten yli.

Lainsäädännöllinen epävakaus tuo epävarmuutta myös muille suurille digitointiprojekteille, kuten Euroopassa käynnissä olevalle Europeanalle. Vaikka lainsäädäntöä on pyritty harmonisoimaan Euroopan unionin alueella, jokaisessa maassa on omat tekijänoikeuslainsäädäntönsä. Sopimus kirjastoja ja arkistoja koskevista poikkeussäännöksistä on tulossa WIPOn käsittelyyn tänä syksynä, ja konferenssissa toivottiin IFLAn tuovan tässä yhteydessä esille kirjastojen kansalaisille tarjoamaa tiedon vapautta.

Share: