EY-tuomioistuimen tietokantaratkaisu helpottaa tulkintaa jatkossa

(IPRinfo 1/2005)

Tietokantojen suojaamisen vaikeus on oikeiden rajojen hakemisessa, sanoo oikeustieteen kandidaatti Perttu Virtanen.
Tietotekniikan tutkimuslaitoksessa HIITissä projektipäällikkönä työskentelevä tutkija väitteli helmikuussa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tietokantojen uusista immateriaalioikeudellisista suojamuodoista.

Tietokantojen suojaamisessa törmätään samanlaiseen vastakkainasetteluun kuin vaikkapa ohjelmistojen tai musiikkikappaleiden suojaamisessa. Toisaalta on tarvetta suojata valmistajien laillisia kaupallisia intressejä, toisaalta on tarve ottaa huomioon myös muita intressejä, kuten esimerkiksi yksityishenkilöiden oikeus ei-kaupalliseen tiedon hankkimiseen tietoverkoissa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi viime marraskuussa neljässä ratkaisussaan osviittaa siitä, miten tietokantojen sui generis -suojaa on tulkittava. Virtanen on selostanut tapausta IPRinfo -lehden numerossa 4/2004.

– Direktiivin valossa oli avoinna, suojataanko tiedon luomista vai sen keräämistä. EY-tuomioistuin esitti pitkät perustelut kannalleen, jonka mukaan direktiivin tarkoituksena ei ole suojata uuden tiedon luomista vaan pikemminkin olemassa olevan tiedon keräämistä.

– Kantajana toimineen yhtiön tiedon kerääminen ei vaatinut huomattavaa panosta, joten direktiivissä tarkoitettu suoja ei lauennut. Uuden tiedon hankkiminen ei saa lähioikeussuojaa. Yksi direktiivin olennainen elementti sai näin tuomioistuimen tulkinnan.

Liberalistit tyytyväisiä
Perttu Virtasen mukaan EY-tuomioistuimen kantaa voi tältä osin moittia tai kiittää riippuen siitä, mistä asemasta sitä katsoo.

– Ne jotka kantavat huolta tiedon monopolisoitumisesta, ovat varmaan sangen tyytyväisiä. Ratkaisuhan rajaa suojattavan kohteen alaa. Mutta ne jotka ovat mukana luomassa tai levittämässä tietoa, katsovat että yksi kannustin tiedon luomiseen putoaa pois.

Virtasen mielestä rajaamisen ongelma tulee siitä, että tietokannat ovat nykyään niin olennainen osa yhteiskunnan toimintaa. Tietokannat ovat monissa arjen rutiineissa jollakin tavalla mukana, vaikka käyttäjä ei aina sitä huomaa. Hän mainitsee esimerkkinä tekstinkäsittelyohjelman oikolukuominaisuuden, jossa käyttäjän kirjoittamia sanoja verrataan laajaan
tietokantaan.

– Matkapuhelinverkko, lentoyhtiöiden varausjärjestelmät, potilastiedot, Virtanen jatkaa esimerkkiluetteloaan.

Muitakin suojakeinoja tarjolla
Helpoimmin suoja on perusteltavissa silloin, kun tarkoituksena on ehkäistä suoranaisia väärinkäytöksiä.

– Ajatellaanpa jotakin kaupallista toimijaa, joka on käyttänyt paljon rahaa tiedon keräämiseen, sen paikkansapitävyyden varmistamiseen ja esittämiseen. Kyllähän se harmittaa, jos sisältö tai sen olennainen osa kopioidaan omaksi itsenäiseksi tietokannakseen, jota ryhdytään ehkä myymään halvemmalla.

– Kopioijan ei ole tarvinnut investoida tiedon hankkimiseen, verifioimiseen tai esittämiseen. Se on selvästi eksploitaatiota, ja suojan olemassaolo on sangen helposti ymmärrettävissä.

Oikeudellinen suoja on kuitenkin vain yksi mahdollinen suojakeino, Virtanen muistuttaa.

– Sähköisiä tietokokoelmia voidaan suojata teknologian avulla. Käyttöliittymällä voidaan estää kattavien hakujen tekeminen tai suora kopioiminen.

– Väärinkäytöksiä voi torjua myös liiketoiminnan mallintamisella, esimerkiksi sopivalla hinnoittelulla. Tämä voi estää karkeimmat tapaukset, jotka yleensä aiheuttavat kaikkein suurimman vahingon. Lainsäädännön rajoja tuleekin harkita niin uhkien kuin suojakeinojen kannalta osana laajempaa kokonaisuutta.

Tutkija-juristi ei levittele tietoja itsestään
Perttu Virtasen netistä löytyvä CV on hyvin tiivis. Syynä tähän ei ole pelkkä vaatimattomuus.

– Varmaan tässä näkyy kiinnostukseni informaatio-oikeuteen. Sehän koskee sähköistyvää tietojen vaihtamista pitkälti juuri internetissä. Kyllä valitsen aika tarkkaan vaikka CV:stäni, mitä itse luovutan näkyviin.

– Tietyssä mielessä on kansalaistaitoja ja kansalaisaktiivisuuttakin, että vaikuttaa omalta osaltaan siihen, mitä itsestä tulee verkossa julki.

– En toisaalta ole myöskään äärimmäinen individualisti, joka uskoo voivansa omilla toimillaan vaikuttaa kaikkeen itsestä tallentuvaan tietoon. Uskon, että tietyt asiat kuuluu hoitaa yhteiskunnan laatimilla säädöksillä ja normeilla.
Virtanen törmäsi informaatio-oikeuteen ja tietokantoihin toimiessaan lakimiehenä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, muun muassa tuomioistuimessa.

– Havaitsin usein, että asiassa on taustalla paljon enemmän kuin jutussa kävi ilmi. Akateeminen mielenkiinto heräsi.

– Sen jälkeen tuli eteen mahdollisuus jatko-opintoihin ulkomailla. Yksi asia johtaa helposti toiseen. Sitten syntyi tällainen uusi tutkimuslaitos, joka tekee rohkeaa yhdistelevää tiedettä eikä ole kuitenkaan liian kaukana tosiasioiden maailmasta.

– Tutkimuslaitos ja yliopisto yhdessä mahdollistivat informaatio- ja teknologiaoikeudellisen tutkimuksen oppiaineita yhdistelemällä ja verkottumalla. Se lienee sopusoinnussa myös alan kehitysnäkymien kanssa, Virtanen pohtii.

Risto Paananen, Unionimedia

Perttu Virtanen:

  • S.1963
  • Oikeustieteen kandidaatti 1989, Helsingin yliopisto
  • LLMEur 2000, University of Aberdeen, Skotlanti
  • väitöskirja filosofian tohtorin tutkintoa varten, tark. 11.2.2005:
  • “Database rights in safe European home – The path to more rigorous protection of information”. Väitöskirjan ala on informaatio-oikeus, ja se on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden osastolle. Väitöskirja on julkaistu Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa (nro 202).
  • Projektipäällikkö (DE Core: Structures of Mobile Digital Economy research Project) HIIT

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (Helsinki Institute for Information Technology) on Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen tutkimuslaitos. Sen tarkoituksena on harjoittaa kansainvälisen tason strategista tutkimusta informaatioteknologian alalla sekä siihen liittyvistä aiheista Sen tavoitteena on myös luoda vahva kansainvälisten kumppanien verkosto johtavista kansainvälisistä yliopistoista ja muista instituutioista.

Lisätietoa:

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisut 9.11.2004:
Asiat C-46/02, C-338/02 ja C-444/02
Kansallisissa tuomioistuimissa: Fixtures Marketing Ltd vastaan Oy Veikkaus Ab / Svenska Spel AB / Organismos prognostikon agonon podosfairou AE (OPAP)
Asia C-203/02 Court of Appeal, Yhdistynyt kuningaskunta; The British Horseracing Board Ltd (BHB) ym. vastaan William Hill Organization Ltd.
Kirjoita hakukenttään tapauksen numero. Tuomioistuimen ennakkoratkaisut eivät vastanneet julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta (8.6.2004).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta (html-muodossa)
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti nro L 077, 27/03/1996 s.20-28