EU:n IPR-strategia tähtää tehokkaisiin sisämarkkinoihin

Euroopan komissio pyrkii yhtenäistämään ja nykyaikaistamaan teollis- ja tekijänoikeudellista sääntelyä laajalla IPR-strategialla.

Immateriaalioikeudet ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten aikana yhdeksi Euroopan unionin talouskasvun kulmakiveksi. Aineettomien oikeuksien painoarvo on noussut merkittävästi tällä vuosituhannella, sillä tekijänoikeusperusteisten alojen kasvuvauhti työntekijöiden määrässä mitattuna oli vuosituhannen alusta aina finanssikriisin puhkeamiseen saakka lähes nelinkertaista muiden alojen keskiarvoon verrattuna.

Luovien alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta vuonna 2006 oli 3,3 prosenttia, ja ala työllisti vuonna 2008 unionin alueella lähes seitsemän miljoonaa henkilöä.

Tehokkaasti hallinnoidut teollisoikeudet ovat myös elinkeinoelämän elinehto: Intellectual Property Watchin vuonna 2009 tekemä tutkimus osoitti, että aineettomien oikeuksien osuus Yhdysvaltain S&P 500-listan yritysten arvosta oli peräti 81 prosenttia. Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2011 teollis- ja tekijänoikeudellista sääntelyä koskevan strategian, joka sisälsi 19-kohtaisen toimenpideohjelman.

Aineettomien oikeuksien sisämarkkinat puuttuvat
IPR-strategian pohjimmaisena tarkoituksena on luoda teollis- ja tekijänoikeuksien todelliset sisämarkkinat EU-alueelle. Teollis- ja tekijänoikeuksien yhtenäinen sääntely on tarpeen, sillä esimerkiksi eurooppapatentin kustannukset ovat hyvin korkeat, unionin yhteisen tavaramerkkijärjestelmän menettelyt kaipaavat nykyaikaistamista ja hyvin hajanaisten tekijänoikeuksien rajat ylittävä hallinnointi perustuu pitkälti vain kansainvälisiin sopimuksiin.

Lisäksi uudet teknologiat ovat luoneet mahdollisuuden verkossa tapahtuvaan oikeuksien hallinnointiin ja tarpeen esimerkiksi immateriaalioikeuksien rajamaastoon kuuluvien liikesalaisuuksien tehokkaampaan sääntelyyn.

IPR-strategian periaatteelliset tavoitteet – talouskasvu, kestävien työpaikkojen luominen ja kilpailukyvyn parantaminen – perustuvat Eurooppa 2020 -strategiaan ja eurooppalaiseen digitaalistrategiaan.

Tekijänoikeudelle kehykset
IPR-strategian yksi merkittävimmistä ehdotuksista on laajan tekijänoikeudellisen hallinnointikehyksen ja yhteiseurooppalaisen lisensioinnin käyttöönotto. Yhtenäinen EU-sääntely selkeyttäisi tämänhetkistä oikeustilaa, jota määrittävät lähinnä kansainväliset sopimukset. Sääntelyn myötä tekijänoikeutta voitaisiin hyödyntää tehokkaasti ottamalla käyttöön esimerkiksi nykyaikainen verkkoteknologia lisensioinnissa.

Komissio ehdottaa IPR-strategiassa vaihtoehtoisiksi malleiksi yhtenäisen hallinnointijärjestelmän käyttöönottoa, EU:n tekijänoikeussäännöstön laatimista tai mahdollista ”vapaaehtoista” tekijänoikeutta, joka tulisi käyttöön SEUT-sopimuksen 118 artiklan nojalla. Komissio tutkii näitä vaihtoehtoja tarkemmin digitaalistrategiaan liittyvässä vuoropuhelussa, josta on tarkoitus julkaista loppuraportti vuonna 2012.

IPR-strategiassa ruoditaan tarkemmin taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden oikeutta saada korvaus teoksistaan. Nykyaikainen lisensiointijärjestelmä olisi komission mielestä omiaan lisäämään luovan työn tekijöiden tuloja. Se myös parantaisi tuotteiden saatavuutta ja edistäisi Euroopan kulttuuriperintöä lisäämällä ei-kaupallisten teosten ja niin sanottujen orpojen teosten saatavuutta.

Lisäsuojaa immateriaalioikeuksien rajamaastoon
Immateriaalioikeuksien suojaaminen on tärkeätä taloudellisen toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi, sillä esimerkiksi vuonna 2009 jäsenvaltioiden kymmenen suurimman tuotemerkin arvo oli keskimääräisesti lähes yhdeksän prosenttia maiden bruttokansantuotteista. Aineettomiin hyödykkeisiin luetaan myös liikesalaisuudet.

Liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvä lainsäädäntö on hyvin eritasoista EU:n sisällä. Tämä asettaa yritykset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan sijaintimaansa perusteella. Liikesalaisuuksien suojaaminen onkin hoidettu useissa tapauksissa sopimusjärjestelyin, mutta tämä voi helposti johtaa siihen, että yritykset vetoavat liikesalaisuuden suojaan tilanteissa, joissa tiedon julkistaminen voisi edistää yleistä innovointia ja teknistä kehitystä. Yhdenmukaisempi liikesalaisuuksien sääntely edistäisi avoimuutta, innovointia ja yritysten alueellista tasa-arvoa.

IPR-rajamaastoon kuuluu myös niin sanottu orjallinen jäljittely, jossa tuotteista valmistetaan vakiintuneiden tuotemerkkien kopioita, mutta niihin tehdään tiettyjä poikkeamia, jolloin niitä ei katsota väärennöksiksi. Tällaisen rajamaastossa liikkuvan toiminnan sääntely on tullut tarpeelliseksi globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä.

Immateriaalioikeuksien rajapintaan liittyvä yksittäinen erityiskysymys on maantieteellisten merkintöjen suojaaminen. Nykyisessä EU-lainsäädännössä suojataan ainoastaan maataloustuotteita. Muiden tuotteiden osalta sääntely on hajanaista: vain kolmasosalla jäsenvaltioista on kansallista lainsäädäntöä muiden tuotteiden maantieteellisten merkintöjen osalta. Komission mukaan hajanaisuus voi vaikuttaa kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan, ja merkintöjen suojaus on myös tärkeä kauppapoliittinen kysymys kolmansien maiden kanssa tehtävissä transaktioissa.

Patentti- ja tavaramerkkimenettelyissä tarvetta päivityksille
Patenttikäytäntöjen tehostaminen on ollut unionin toimenpidelistalla jo vuosikausia. Huhtikuussa asia nytkähti hieman eteenpäin komission antamilla ehdotuksilla tiiviimmän ja yhtenäisemmän eurooppalaisen patenttisuojan luomiseksi.

Patenttisuojan uudistuksen tavoitteena on pienentää hallinnollisista menettelyistä aiheutuvia kustannuksia. Hajanainen patenttisuoja EU:n alueella aiheuttaa sen, että laajat patenttiriidat ratkaistaan useissa jäsenmaissa erillisissä kansallisissa menettelyissä, mikä luo asianosaisille oikeudellista epävarmuutta, ja lisäksi prosessi muodostuu helposti pitkäkestoiseksi ja kalliiksi.

IPR-strategiassa ehdotetaan yhteisen eurooppalaisen patenttituomioistuimen perustamista, joka mahdollistaisi useita valtioita koskevan riidan käsittelyn yhdessä tuomioistuimessa. Patenttituomioistuimen perustaminen lisäisi oikeusvarmuutta, lyhentäisi käsittelyaikoja ja pienentäisi kustannuksia. Patenttituomioistuimen perustaminen pysyi osana IPR-strategiaa, vaikka Euroopan unionin tuomioistuin katsoi alkuvuodesta ehdotuksen olevan ristiriidassa EU:n perustamissopimusten kanssa.

Tavaramerkkien rekisteröinti on puolestaan ollut unionissa yhdenmukaistettua jo lähes 20 vuoden ajan. Yhteisön tavaramerkkihakemuksia jätettiin vuonna 2010 ennätyksellisesti lähes 100 000 kappaletta, joten järjestelmälle on olemassa suuri kysyntä. Tavaramerkkijärjestelmä on kuitenkin jäänyt jälkeen digitaaliajan vaatimuksista. Strategia tähtää järjestelmän nopeuttamiseen, yksinkertaistamiseen ja sopeuttamiseen internet-aikakauden vaatimuksiin. Tavaramerkkijärjestelmän uudistamisen perustana on Max Planck -instituutin maaliskuussa julkaisema selvitys.

Piratismintorjuntaa tehostetaan tulleissa ja tiedottamalla
Tehokas IPR-strategia on mahdotonta ilman tehokasta valvontaa. Se edellyttää tehokasta puuttumista immateriaalioikeuksien loukkauksiin. Oikeuksia loukkaavien tuoteväärennösten ja laittomasti valmistettujen tuotteiden vaikutukset maailmantalouteen ovat huomattavat, sillä väärennetyillä tuotteilla käytiin OECD:n tutkimuksen mukaan kauppaa yli 250 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2008. Pelkästään EU:n alueella piratismin on arvioitu aiheuttavan noin 185 000 työpaikan menettämisen luovilla aloilla.

Yksi strategian painopisteistä onkin piratismin torjunta. Toimenpiteet on jo aloitettu EU:ssa direktiivillä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (2004/48/EY) ja EU:n tulliasetuksella (1383/2003). IPR-strategiaan kuuluu ensinnäkin niiden tarkistaminen. Direktiivi tulisi päivittää digitaalisen ympäristön luomien uusien haasteiden mukaiseksi. Suurin huomio kiinnittyy tällöin internetissä tapahtuvaan laittomien tuotteiden välitykseen.

Strategiassa halutaan luoda tulleille vahvemmat oikeudelliset puitteet puuttua väärennettyjen tuotteiden liikkumiseen EU:n ulkorajoilla. Komissio laatii parhaillaan ehdotusta uudeksi tulliasetukseksi. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä tullin valvontamahdollisuuksia ja yhdenmukaistaa tullimenettelyjä EU:n alueella.

Lisäksi piratismintorjunnassa tärkeät vahvistettavat osa-alueet ovat vuonna 2009 perustetun piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen toimintamahdollisuuksien vahvistaminen ja kansalaisten valveuttaminen laittomien tuotteiden kielteisistä vaikutuksista.

Aineettomien oikeuksien merkitys on huomattu
Luovien alojen vaikutus työllisyyteen ja kilpailukykyyn jatkaa kasvuaan, ja immateriaalioikeudet ovat nousseet yhdeksi talouskasvun tärkeimmistä vetureista. Aineettomien oikeuksien sääntely on kuitenkin Euroopassa tällä hetkellä hajanaista ja käytännöt monimutkaisia.

Toukokuussa julkaistu IPR-strategia osoittaa, että Euroopan unionissa on havahduttu osaamistalouden merkitykseen maanosan pysymisessä globaalin kehityksen kärjessä. Laaja strategia on tarpeellinen askel kohti yhtenäistä aineettomien oikeuksien sääntelyä ja hallinnointia, mutta strategian käytännön toteutuksen edessä on vielä lukuisia digitaali-aikakauden aiheuttamia haasteita.

Tatu Hirvonen
KTK, Oik.yo
Kirjoittaja toimii harjoittelijana IPR University Centerissä

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan digitaalistrategia, KOM 2010 (245) lopullinen/2.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:FI:PDF

Komission tiedonanto – Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (Eurooppa 2020 -strategia), KOM 2010 (2020).
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:2020:FIN:FI:PDF

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä, KOM 2011 (215).
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0215:FIN:FI:PDF

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat: luovuuden ja innovoinnin kannustaminen talouskasvun, laadukkaiden työpaikkojen ja ensiluokkaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi Euroopassa (IPR-strategia), KOM 2011 (287).
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0287:FIN:FI:PDF

Unionin tuomioistuimen lausunto (täysistunto) 8.3.2011 – 2011/C 211/03, lausunto 1/09.