Diplomaattikokous patenttilakisopimuksesta

(IPRinfo 3-2000)

Patenttilakisopimusta (Patent Law Treaty, PLT) koskeva diplomaattikokous pidettiin Genevessä 11.5. – 2.6.2000. Diplomaattikokous oli jatkoa pitkään jatkuneelle Pariisin sopimuksen patenttia koskevien säännösten harmonisointipyrkimykselle. Suomea kokouksessa edustivat pääjohtaja Martti Enäjärvi, apulaisjohtaja Maarit Löytömäki ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Marjo Aalto-Setälä kaikki patentti- ja rekisterihallituksesta.

Diplomaattikokous hyväksyi patenttilainsäädänön muotoseikkojen harmonisointia koskevan sopimuksen. Lopputulos oli kompromissi, sillä kaikista asioista päätettiin konsensuksella, asioista ei jouduttu äänestämään kertaakaan. Yllätys oli myös, kuinka paljon erimielisyyksiä vielä oli jäljellä, sillä sopimusluonnosta oli käsitelty työryhmässä usean vuoden ajan ja sopimusluonnoksen tekstistä oli päästy lähes yksimielisyyteen, mutta silti itse kokouksessa tehtiin useita kymmeniä muutosehdotuksia.

Sopimuksen taustasta

Patenttilainsäädännön sisällön harmonisointi on ollut esillä jo 1980 luvun alusta. Harmonisointiyritysten kariuduttua 1990 luvun alussa WIPO:n yleiskokous päätti syksyllä 1995 asettaa asiantuntijakomitean keskustelemaan uudesta lähestymistavasta patenttilainsäädännön harmonisointisopimuksen aikaansaamiseksi. Tavoitteena oli tavaramerkkisopimuksen (Trademark Law Treaty, TLT) tyyppinen muodollisuuksiin keskittyvä sopimus, jossa keskityttäisiin pelkästään muodollisten seikkojen harmonisoimiseen kuten esimerkiksi allekirjoitusten ja hakemusasiakirjojen muotoa koskevaan yhdenmukaistamiseen.

Sopimusluonnosta käsiteltiin viidessä asiantuntijakomitean (Committee of Experts on the Patent Law Treaty) kokouksessa sekä kolmessa pysyvän patenttilakikomitean (Standing Committee on the Law of Patents) kokouksessa. Diplomaattikokouksen valmistelukokous pidettiin patenttilakikomitean toisen kokouksen yhteydessä keväällä 1999. Suomi on osallistunut aktiivisesti koko valmisteluvaiheeseen.

Sopimuksen sisältö

PLT-sopimuksessa on varsinaisten artiklojen lisäksi sovellutussääntöjä, joista useimmat sisältävät artikloja tarkentavia säännöksiä. Sovellutussääntöihin on sisällytetty muun muassa säännökset esim. omistajanvaihdosta tai lisenssisopimuksesta rekisteriin tehtävistä merkinnöistä sekä määräajoista.

PLT-sopimuksen yleisten periaatteiden mukaan sopimusvaltio voi kansallisessa lainsäädännössään omaksua hakijaystävällisimpiä säännöksiä. Sopimusvaltiot eivät kuitenkaan voi poiketa tekemispäivän saamista koskevista säännöksistä, koska kyseinen artikla on käsitettävä kansainväliseksi standardiksi. Samoin patentin substanssikysymykset jäävät edelleen kansallisen lainsäädännön varaan. Sopimuksessa säännellään mm. se, minkälaisiin patenttihakemuksiin ja patentteihin sopimusta sovelletaan. Esimerkiksi hyödyllisyysmalli- ja lisäsuojatodistusta koskevat hakemukset jäävät sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tekemispäivä

Sopimuksessa on tyhjentävästi lueteltu seikat, jotka hakemuksesta täytyy olla, jotta sille voidaan antaa tekemispäivä. Edellytysten täyttyessä sopimusvaltion on annettava tekemispäivä. Tekemispäivän saamiseksi riittää, että virastoon annetaan hakijan yhteystidot, osa, joka näyttää olevan selitys sekä ilmoitus, että kysessää on patenttihakemus.

Tekemispäivän saaminen ei näin ollen edellytä vaatimusten sisällyttämistä hakemukseen, vaan puuttuvat vaatimukset voidaan myöhemmin pyytää välipäätöksellä. Myöskään hakemusmaksun puuttuminen ei estä tekemispäivän saamista. Lisäksi hakemukseen sisältyvä selitysosa voi olla millä kielellä tahansa. Tämä merkitsee huomattavaa helpotusta hakijalle, sillä useissa maissa hyväksyttäville kielille on tähän asti ollut rajoituksia. Sopimusvaltiot voivat halutessaan hyväksyä selityksen sijasta myös pelkän piirustuksen.

Hakemuksen sisältö

PTL-sopimuksessa määritellään edelleen, mitä patenttihakemuksen tulee sisältää. Mikäli hakemus ei täytä artiklassa mainittuja vaatimuksia, hakijaa on kehoitettava määräajassa korjaamaan puutteellisuus. Mikäli puutteellisuutta ei korjata, hakemus voidaan hylätä. Tällöinkin tekemispäivä kuitenkin säilyy.

Sopimusvaltio ei voi asettaa hakemuksen muodolle PCT-sopimuksen mukaisia edellytyksiä ylittäviä vaatimuksia, ellei siitä ole erikseen sovittu PLT-sopimuksessa tai sen nojalla hyväksytyissä sovellutussäännöissä. Patenttihakemus voidaan vaatia tehtäväksi erillisellä hakulomakkeella. Tarkoituksena on jatkossa hyväksyä tätä varten mallilomakkeet, jolloin niiden käyttö riittää täyttämään hakemukselle asetetut vaatimukset.

Hakemuksessa käytettävä kieli, käännökset

Sopimusvaltio voi aina vaatia hakemuksen käännöksen, mikäli hakemusta ei ole tehty sopimusvaltion hyväksymällä kielellä. Diplomaattikokouksen käsittelyyn saatetun sopimusluonnoksen mukaan Suomella ei olisi ollut mahdollisuuksia noudattaa nykyistä kielikäytäntöään kansallisten patenttihakemusten osalta, eli vaatia vaatimusten ja tiivistelmän kääntämistä toiselle kotimaiselle kielelle siinä vaiheessa, kun hakemus tulee julkiseksi.

Suomi teki asiaa koskevan muutosehdotuksen, jonka mukaan käännöstä koskevaan artiklaan lisätään seuraavan sisältöinen uusi alakohta: “A Contracting Party may, in addition to subparagraph (a), also require a translation of the title, claims and the abstract of an application that is in a language accepted by the Office into any other languages accepted by the Office.”

Ehdotus sai yllättävän myönteisen vastaanoton ja runsaasti kannatusta, vaikka vastaehdotuksena esitettiin muun muassa käännöksen rajoittamista vain itsenäisiin vaatimuksiin. Sihteeristön ehdotuksesta lisäys sisällytettiin atiklan sijasta niihin sovellutussääntöihin, joiden muuttaminen vaatii yksimielisyyttä.

Drafting Committee muotoili lopullisen sanamuodon kuitenkin siten, että kyseiseen artiklaan sijoitettiin vain viittaus siihen, että sopimusvaltio voi pyytää sovellutussäännöissä tarkemmin määritellyistä hakemuksen osista käännöksen useammalle kuin yhdelle kielelle.

Sovellutussääntöihin lisättiin, että keksinnön nimityksen, vaatimusten ja tiivistelmän käännös voidaan vaatia useammalla kuin yhdellä viraston hyväksymällä kielellä. Sovellutussääntöihin lisättiin myös, että tämä sovellutussääntö voidaan muuttaa vain yksimielisellä päätöksellä. Muutos oli Suomen kannalta merkittävä, koska Suomi voi jatkaa nykyistä kielikäytäntöään kansallisten patenttihakemusten osalta.

Hakijan kannalta merkittävä muutos nykykätäntöön on, että sopimuksen mukaisesti prioteettitodistuksen käännös voidaan vaatia vain, mikäli sillä on olennaista merkitystä keksinnön patentoitavuutta arvioitaessa.

Maksut ja asiamiehet

Jätetystä patenttihakemuksesta voidaan vaatia hakemusmaksu. Sopimusvaltio voi myös edellyttää, että maksu suoritetaan PCT-sopimuksen mukaisesti tietyn määräajan kuluessa hakemuksen tekemisestä. Virasto voi vaatia myöhästyneestä hakemusmaksusta myös myöhästymismaksun. Tämä olisi uusi käytäntö Suomen osalta.

Hakija voi hoitaa seuraavat toimenpiteet itse ilman asiamiestä:

  • hakemuksen jättäminen tekemispäivän saamiseksi;
  • pelkän maksun suorittaminen
  • tiettyjen kopioiden jättäminen
  • em. tapauksiin liittyvien vastaanottoilmoitusten antaminen

Lisäksi vuosimaksun voi suorittaa kuka tahansa.

Sopimusvaltio voi halutessaan edelleen vaatia asiamiehen käyttöä käännösten jättämisessä. Asiamiestä edellyttävistä toimenpiteistä käytiin laaja keskustelu, eikä yksimielisyyttä löytynyt. Näin ollen edellä oleva luettelo on kompromissin tulos.

Kommunikaatio virastoon

PLT-sopimuksessa velvoitetaan sopimusvaltio hyväksymään toimenpide, joka on tehty käyttämällä hyväksi PLT-sopimuksen perusteella luotuja vakiokaavakkeita.

Pitkä keskustelu käytiin siitä, voiko sopimusvaltio ja missä vaiheessa kieltäytyä ottamasta vastaan paperimuodossa olevia hakemuksia. WIPO:n pääjohtaja Idriksen arvovallalla aikaansaadun ratkaisun mukaisesti sopimusvaltio voi 2.6.2005 jälkeen kieltäytyä kommunikoimasta paperimuodossa. Tekemispäivä tulee kuitenkin aina antaa, vaikka hakemus jätettäisiinkin paperimuodossa. Lisäksi ns. megahakemusten takia sopimusvaltio voi vaatia hakemuksen muussa kuin paperimuodossa jo ennen kyseistä päivämäärää.

Kehitysmaat halusivat mahdollisimman pitkiä siirtymäkausia ennen kuin kukaan voisi kieltäytyä paperimuodossa olevista hakemuksista. Yllämainittuun kompromissiin päästiin, kun kokouksessa hyväksyttiin julkilausuma (Agreed Statement), jossa kehitysmaille luvattiin lisää teknistä apua. Myös pääjohtaja Idris totesi, että WIPO tulee osaltaan auttamaan kehitysmaita, jotta nämä voisivat aikanaan siirtyä hakemusten sähköiseen vastaanottoon.

Määräajat

Sopimuksessa on myös säännökset määräaikojen pidentämisestä sekä uudelleenkäsittelystä. Kumpikin mahdollisuus löytyy Suomen nykyisestä lainsäädännöstä. Hakijalta ei voida edellyttää perusteluja määräajan pidentämiseen tai uudelleenkäsittelyyn. Molemmissa tapauksissa kysymykseen tulevat vain määräajat, jotka virasto on asettanut, ei siis laissa määrätyt määräajat. Kukin sopimusvaltio päättää itse, mitkä määräajat ovat viraston itsensä asettamia.

Edellä mainittu säännös ei ole pakottava, vaan sopimusvaltio voi halutessaan antaa hakijalle mahdollisuuden pyytää määräajan pidentämistä. Mikäli sopimusvaltio ei salli määräajan pidennyspyyntöä määräajan umpeutumisen jälkeen, on sopimusvaltion taattava mahdollisuus uudelleenkäsittelyyn. Uudellenkäsittelypyyntö on esitettävä, ja itse toimenpide suoritettava määräajassa, joka ei saa olla 2 kuukautta lyhyempi. Kahden kuukauden määräaika lasketaan siitä, kun virasto on ilmoittanut hakijalle, ettei tämä ollut noudattanut hänelle asetettua määräaikaa.

Suomen patenttilain mukaan vastaavanlainen määräaika lasketaan tällä hetkellä noudattamatta jätetyn määräajan päättymisestä. Ehdotettu muutos asettaa lakiin sisältyvät ja viraston asettamat määräajat eriarvoiseen asemaan, mistä syystä Suomi ei kannattanut muutosehdotusta.

Menetetyn määräajan palauttaminen

PLT-sopimukseen otettiin myös Suomen nykyisen patenttilain 71a §:ää vastaava säännös menetetyn määräajan palauttamisesta tapauksissa, joissa hakija/haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen vaikka hän on tehnyt sen, mitä häneltä kohtuudella voidaan vaatia noudattaakseen määräaikaa. Sopimuksen sovellutussääntöihin on listattu ne määräajat, joita ei voi palauttaa:

  • valitusmenettelyä koskevat määräajat
  • jo kertaalleen palautetut määräajat
  • hakemuksen jättäminen prioriteettiajan kuluessa
  • prioriteettipyynnön korjauksen tai lisäyksen määräajat
  • inter partes-prosessit

Huomattavaa on myös, että vuosimaksujen osalta määräaika pitenee niin, että 12 kuukauden määräaika lasketaan sakkoajan päättymisestä eikä erääntymispäivästä kuten tällä hetkellä. Mikäli hakemusta ei tehdä prioriteettiajan eli 12 kk kuluessa, voidaan menetetty prioriteettiaika palauttaa. Pyyntö tästä on tehtävä 2 kk määräajassa ja hakijan on perusteltava pyyntönsä sekä osoitettava, että hän on tehnyt sen, mitä häneltä kohtuudella voidaan edellyttää noudattakseen määräaikaa, tai että kyseessä on tahaton teko. Kokouksessa osa delegaatioista toi edelleen esiin huolestuneisuutensa siitä, että ehdotettu säännös olisi Pariisin sopimuksen art. 4C(1) vastainen. WIPO:n sihteeristö kuitenkin vakuutti, ettei kyseessä ole prioriteettiajan pidentäminen vaan menetetyn prioriteettiajan palauttaminen.

Suhde muihin sopimuksiin

PLT-sopimus ei muuta sopimusosapuolten Pariisin yleissopimuksen mukaisia velvoitteita. PCT-sopimukseen 2.6.2000 jälkeen tehdyt muutokset tulevat koskemaan myös PLT-sopimusta, mikäli PLT Assembly näin päättää 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä. PCT-sopimusta koskevat tällä hetkellä voimassa olevat siirtymäsäännöt eivät tule sovellettaviksi PLT-sopimuksen osalta.

PLT-sopimuksessa on myös säännökset sopimuksen hallinnoinnista. Sopimus ei aiheuta maksuvelvoitteita jäsenvaltioille.

Sopimus tulee voimaan, kun kymmenen valtiota on sen ratifioinut. Sopimus on avoinna allekirjoituksille yhden vuoden ajan sen hyväksymisestä. Suomi on allekirjoittanut pöytäkirjan, koska tekemämme muutosehdotukset hyväksyttiin, mutta ei vielä itse sopimusta. Suomi allerjoittanee sopimuksen muutaman vuoden kuluessa. Sopimuksen vaikutukset Suomen nykyiseen patenttilakiin ovat vähäiset.

Patenttilakisopimus on nähtävänä kokonaisuudessaan WIPO:n kotisivulla osoitteessa.

Maarit Löytömäki
Apulaisjohtaja
Patentti- ja rekisterihallitus