Design-bisnestä Helsingin ja Lontoon malliin

(IPRinfo 3/2012)

Juuri nyt valokeilassa paistattelevat maailman designpääkaupunki Helsinki ja kesäolympialaiskaupunki Lontoo.

Luulisi, että luovuuden mekassa Lontoossa oltaisiin paljon edellä muodin ja muotoilun suojaamisessa, mutta erityisesti mallioikeusasioissa Suomella on käynnissä ilahduttava spurtti. WDC2012-hanke on tuonut paljon hyvää – kuten mieliä kuohuttanut Designers Revolt -ilmiökin (juttu tässä lehdessä sivulla 6).

Mihin kuluttaja ensimmäisenä kiinnittää huomiota ostotilanteessa, tulipa hän mistä kulttuurista tahansa? Usein vastaus on yksinkertainen: tuotteen ulkomuotoon. Vaikka lopullisen ostopäätöksen tekeminen ei pelkästään siihen perustuisikaan, on muotoilu olennainen osa tuotteen kokonaisarvoa.

Onnistuessaan muotoilu lisää tuotteen erityisyyttä ja elämyksellisyyttä sekä edesauttaa tuotteen myyntiä. Muotoilu auttaa erottumaan kilpailijoista, vahvistaa valmistajayrityksen mainetta ja korostaa parhaimmillaan tuotteen käytettävyyttä muotoilun keinoin. Suunnitelmallinen tuotteiden muotoilu vie paljon aikaa ja rahaa, joten kannattaa kaikin keinon varmistaa, etteivät panostukset valu hukkaan. Miten?

Mallioikeusrekisteröinti tuo monipolioikeuden
Mikä on malli? Iso-Britannian mallioikeudessa on katsottu malliksi “the appearance of the whole or part of a product resulting from the features of, in particular, the lines, contours, colours, shape, texture or materials of the product or ornamentation.” Mallin on oltava uusi ja yksilöivä ja annettava perehtyneelle käyttäjälleen erilainen kokonaisvaikutelma verrattuna jo yleisessä tiedossa oleviin malleihin maailmassa. Mallirekisteröinnin antama oikeus ulottuu kaikkiin malleihin, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Tässä on yksi mallisuojan etu verrattuna tavaramerkkeihin.

Mallioikeuksilla voidaan suojata tuotteen muotoilua ja koristelua. Suojan kohteena voi olla joko tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Tuotteen teknisiä ominaisuuksia ei kuitenkaan suojata. Tuotteen niin sanottu irrottamaton osa eli ainoastaan jokin tietty yksityiskohta – vaikkapa tuolin käsinoja – voidaan siis suojata yhtä hyvin kuin koko esinekin. Taiteellisuutta mallioikeuden kohteelta ei sen sijaan edellytetä.

Rekisteröimätön mallioikeus – kevyempi suojausvaihtoehto
Iso-Britannian kansallinen mallioikeusjärjestelmä on samankaltainen kuin EU:n mallioikeusjärjestelmä. Suurin ero järjestelmien välillä on, että yhteisömallin julkaisua voi lykätä 30 kuukautta, kun taas Iso-Britanniassa pisin mahdollinen lykkäysaika on 12 kuukautta.

Rekisteröidyn mallioikeuden lisäksi tuotteen ulkomuoto saa EU:n ja Iso-Britannian kansallisessa mallioikeussuojajärjestelmässä suojaa automaattisesti myös rekisteröimättömänä. Rekisteröimätön mallioikeus suojaa mallin luvattomalta kopioinnilta ja jakelulta.

Molemmissa järjestelmissä rekisteröimätöntä mallia koskeva sääntely on pääosin samankaltaista, mutta niistä löytyy myös eroja, jotka on hyvä tietää. Rekisteröimättömän yhteisömallioikeuden saaminen edellyttää mallilta uutuutta ja yksilöllisyyttä, Iso-Britanniassa taas uutuutta ja not commonplace -luonnetta (ei-tavanomainen tai ei-arkipäiväinen). Rekisteröimättömällä EU-mallioikeudella voidaan suojata mallin ilmenemismuotoa kokonaisuudessaan, muoto ja koristelu mukaan lukien. Iso-Britanniassa mallin pintakoristelu on rajattu suojan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi puolijohdetopografia -tyyppiset mallit saavat suojaa.

Mallin teknisiä käyttöominaisuuksia rekisteröimätön mallioikeus ei EU:n eikä Iso-Britannian järjestelmissä kuitenkaan suojaa. Rekisteröimätön yhteisömalli saa ilman rekisteröintiä suojaa kolme vuotta siitä lähtien, kun malli on saatettu yleisön saataville (made available to the public) EU:ssa, Iso-Britanniassa puolestaan enintään 15 vuotta mallin luomisvuoden lopusta tai 10 vuotta mallin ensimmäisestä myynnistä.

Vaikka rekisteröimätön mallioikeus syntyy molemmissa järjestelmissä mallin luojalle automaattisesti ilman rekisteröintiä, voi rekisteröimätöntä mallia mahdollisessa loukkaustilanteessa olla vaikeampi näyttää toteen kuin rekisteröityä mallioikeutta.

Suomen ja Iso-Britannian mallioikeusasenteet ovat erilaiset
Helsingin WDC2012 -hanke ammentaa ilahduttavasti sisältöä kansainvälisistä designtapahtumista. Hankkeessa erityisesti Helsinki ja Lontoo tekevät monipuolista yhteistyötä. Toukokuussa Lontoossa alkanut HEL/LO-tapahtuma vertailee kahden kaupungin kaupunkisuunnittelua. Suomalainen muoti ja muotoilu ovat teemana myös Lontoon Design Festivalilla, joka on yksi syksyn tärkeimmistä designmessuista.

Yritysten suhtautuminen designin suojaamiseen mallioikeuksilla on Iso-Britanniassa paikoin toisenlaista kuin Suomessa. Iso-Britanniassa mallioikeuteen on yleisesti suhtauduttu skeptisesti, ja muodot on pyritty suojaamaan tavaramerkeillä aina kun mahdollista. Esimerkiksi suuret alkoholinvalmistajat ovat järjestelmällisesti suojanneet uusien pullojensa muodot ensisijaisesti tavaramerkeillä. Osa yrityksistä on kuitenkin ymmärtänyt rekisteröityjen mallien potentiaalin ja sen, että ne ovat hyvä, täydentävä lisäsuoja tai korvaava suojamuoto tavaramerkkisuojaan nähden.

Jos WDC-hanke on myönteisellä tavalla korostanut mallisuojan merkitystä, sitä on kielteisellä tavalla korostanut Iso-Britanniassa toimiva Designers Revolt, jonka bisnes perustuu designtuotteiden kopiointiin. Designers Revolt -ilmiön myötä on oivallettu se, että myös tekijänoikeudet suojamuotona tarvitsevat usein vahvistusta… esimerkiksi mallioikeuksilla.

Mallioikeudellisen suojan voivat saada muun muassa vaatteet, huonekalut, graafiset kuviot, pakkaukset tai jopa leivonnaiset. Suojattava ulkomuoto voi ilmetä monella tavalla: tuotteen tai sen koristelun ääriviivoina, väreinä, muotoina, pintarakenteena tai materiaalina. Perinteisten mallien lisäksi suojattavissa ovat myös esim. tietokoneikonit ja käyttöliittymät.

Mallirekisteröinti antaa omistajalleen monopolioikeuden malliin. Mallirekisteröinnin omistaja voi estää mallin hyväksikäytön mukaan lukien mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen, käyttämisen, maahantuonnin, maastaviennin taikka varastoinnin näihin tarkoituksiin.

Ville Patja
IPR-lakimies, EU:n ja Iso-Britannian tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies, Berggren Oy Ab

Kierrä kolme “kuoppaa” mallioikeuksissa!

1. Mallioikeus suojaa vain sen, mitä kuvissa näkyy! Suoja perustuu kuvamateriaaliin, ei siis luokitukseen, tuotenimitykseen tai selitykseen. Tärkeintä mallioikeuden hakemisessa on, että kuvat, joilla mallisuojaa haetaan, esittävät vain sitä mallia jota halutaan suojata.

Jos suojataan uuden tuotteen muotoa, on tärkeää, että kuvat esittävät vain tämän muodon ilman epäolennaisia mutta merkittäviä tunnusmerkkioikeudellisia yksityiskohtia, kuten tuotteen nimi, logo tai kuviointi. Kaikki nämä muut aspektit, jotka näkyvät kuvissa, ovat osa rekisteröityä mallioikeutta ja vaikuttavat kokonaisarviointiin. Malli, joka sisältää turhia dominantteja aspekteja, on oikeudellisesti ‘haavoittuva’ potentiaalisia kopioijia vastaan.

2. Yksi malli ei välttämättä anna riittävää suojaa uudelle tuotteelle. Esimerkiksi uutta muotoilua ilmentävä ja/tai uudella tavalla koristeltu virvoitusjuomapullo voi tarvita 5-10 mallia suojattavien elementtien määrän perusteella. Mallisuojaa voidaan hakea esimerkiksi koko pullon muodolle, kohokirjoitukselle pullon kyljessä, pullonkaulan uudelle muodolle, etiketin tärkeille elementeille ja pullon väri-/kuviomaailmalle.

3. Mallisuojan laajuus tulee suhteuttaa tuotteen kaupalliseen arvoon. Tärkeät, kaupalliselta potentiaaliltaan suuret tuotteet on syytä suojata laajemmin huomioiden myös muut IPR:t.

Euroopan Yhteisön rekisteröity mallioikeus

Euroopan Yhteisön 2003 vuonna voimaan tullut rekisteröity mallioikeus on pääpiirteittäin seuraava:
* Mallioikeusjärjestelmässä on 12 kuukauden armonaika “grace period”, jonka aikana jo julkiseksi tullutta mallia voidaan vielä hakea.
* Oikeus on voimassa maksimissaan 25 vuotta.
* Mallioikeutta loukataan, jos kolmas osapuoli ilman mallioikeuden haltijan lupaa käyttää hyväksi mallia, joka ei anna perehtyneelle käyttäjälle erilaista kokonaisvaikutelmaa.
* Ensimmäinen mallioikeushakemus antaa hakijalle kuuden kuukauden prioriteetin hakea samaa mallia muissa Pariisin Sopimuksen maissa.

Ville Patja