Bioalan osaamiselle kysyntää Turussa

(IPRinfo 4/2005)

Turun seudulla sijaitsee yli puolet Suomen lääketeollisuudesta ja diagnostisesta teollisuudesta. Kolme IPR-ammattilaista kertoo, että Turussa löytyy osaamiselle kysyntää.

Ykköstien ja junaradan varteen yliopistojen lähelle on muodostunut selkeä bioyritysten keskittymä, Turku Science Park. Turun kaupungin pääosin omistama tiedepuisto tarjoaa toimintaympäristön bio- ja ICT-toimialojen yrityksille. Bioalan toimijoita ja yrityksiä on Turun seudulla noin sata.

Asianajotoimisto Roschier Holmberg avasi toimiston Turkuun kaksi ja puoli vuotta sitten. Toimiston vetäjä juristi Petri Myllyneva pitää Turun biolaaksoa onnistuneena.

– On erikoista, että yliopiston jatkeeksi on syntynyt näin suuri bioalan osaamiskeskus. Alueella on työllistäviä yrityksiä ja se todistaa, että konsepti toimii.

Asianajotoimiston tavoite Turussa oli saada kasvatettua kohtuullinen bisnes muutaman vuoden aikana.
– Tavoite on saavutettu, toteaa Myllyneva.

Juristin omat asiakkaat ovat bioteknologiayrityksiä. Toimiala on tuttu, sillä hän työskenteli aiemmin 125 maassa toimivassa bioteknologiayrityksessä PerkinElmerillä.

– Autamme kaupallistamaan patentteja kansainvälisissä yhteyksissä. Olemme mukana ratkomassa patenttiriitoja, teemme yhteistyötä patenttitoimistojen kanssa yrityskauppa-asioissa sekä arvioimme patenttiportfolioiden pitävyyttä.

Turun biolaaksossa törmää jatkuvasti tulevaisuuden alaan nimeltä life science.

– Se käsittää elämään ja terveyteen liittyvän tieteen sovellutuksineen. Life scienceen kuuluvat lääkkeet, tutkimus, diagnostiikka ja yhä paremmat hoitovälineet, Myllyneva määrittelee.

Geenitekniikka on luonut uusia mahdollisuuksia lääkkeiden kehittämiseen. Myllynevaa innostavat myös biomateriaalit, esimerkiksi luunmurtuman korjaukseen soveltuvat bioperäiset itsestään sulavat ruuvit.

Kehityksen moottori yliopistosta
Turkulaisten yliopistojen kasvatit ovat olleet yritteliäitä vanhastaan.

– Turussa on perinteitä, kuten lääkealalta tuttu Leiras, jonka nyt omistaa Schering sekä aikanaan instrumentteja valmistamaan perustettu Wallac. Lisäksi suuret yritykset kuten Orion ja Raisio ovat luoneet ympärilleen innovaatioita ja synnyttäneet ympärilleen spin off -yrityksiä, Myllyneva selventää.

Yliopistot ovat sytyttäneet tutkimus- ja yritystoimintaa myös Helsingin Viikkiin, Kuopioon, Ouluun ja Tampereelle.

– Turku on minusta vahvin näistä keskittymistä, varsinkin yrityskanta on kehityskaarella pidemmällä kuin muualla. Yritysten koko on suurempi ja tuotteet ovat paremmassa vaiheessa. Joitakin tuotteita on jo kaupallisessa levityksessä ja toisilla on esimerkiksi lääkeaihioita kokeissa, Myllyneva arvioi.

Bioalan tulevaisuus Turussa on Myllynevan näkökulmasta valoisa, edellyttäen että alueen nelikanta toimii. Sen muodostavat yliopisto, suuret yritykset, pienet yritykset sekä infrastruktuurin luojat Turun biolaakso ja Turku Science Park.

Haussa sopiva partneri
Tutkimustulosten, keksintöjen ja niitä hyödyntämään sopivien yritysten yhteen saattaminen on toimialajohtaja Tarja Enalan työtä.

Hän vastaa Licentia Oy:n toiminnasta Turussa. Turun hankepotentiaalin takia yritys perusti Turkuun syyskuussa konttorin tarjoamaan teknologiansiirtopalveluja. Niihin kuuluu tutkimustulosten ja keksintöjen arviointia, patentointia, kaupallistamista ja juridiikkaa.

– Turussa tehdään yliopistolähtöisiä keksintöjä, joten paikalla kannattaa olla. Täällä on pitkät perinteen bioteknologian opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta.

Vuonna 2001 perustetun Licentian liikeideana on immateriaalioikeuksin suojattujen teknologioiden kaupallistaminen lisensoinnin tai uuden yritystoiminnan kautta. Erikoisalana Turussa on life science, johon kuuluvat lääkekehitys, diagnostiikka, biomateriaalit ja toiminnalliset elintarvikkeet.

Tarja Enala on taustaltaan biokemisti ja toiminut alalla yhdeksän vuotta.

– Työtä helpottaa, että tunnen monia tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Uusiakin kontakteja tulee, sillä Turussa tutkitaan paljon eri asioita.

Enala työskentelee Turun toimipisteen ainoana työntekijänä. Jos uusi kiinnostava keksintö löytyy, toimialajohtaja toimii hankevastaavana ja on mukana keksinnön kaupallistamisen jokaisessa vaiheessa.

Aluksi keksintöä arvioidaan Licentian koko tiimin kesken, toimiiko teknologia ja onko sillä kaupallisia mahdollisuuksia. Sitten tutkijoiden kanssa tehdään tarvittavat sopimukset. Sen jälkeen alkaa parivuotinen urakka, jonka tarkoitus on löytää keksinnölle potentiaalisia hyödyntäjiä.

Konsultti kohtaa keksijän
– Olemme olleet tyytyväisiä toimintaan Turussa, kertoo yksikönjohtaja Solveig Nylund Kolster Oy Ab:sta.

Bioalan olemassa olevat ja potentiaaliset asiakkaat johtivat siihen, että teollisoikeuksiin erikoistunut konsulttiyritys Kolster perusti toimipisteen Turkuun neljä vuotta sitten. Biolaakson yrityshautomon huoneesta on siirrytty omaan konttoriin Data Cityssä.

Turussa toimimisen hyöty on Nylundin mielestä se, että asiamiehet ovat paikan päällä ja keskusteluja keksijöiden kanssa on helppo järjestää.

– Konsultoinnissa fyysinen läsnäolo on tärkeää, vaikka kommunikaatio toimisi sähköisestikin.

Kolsterilla tehdään patenttihakemuksia sekä bioalalta että it-teknologian alalta. Asiakassuhteet ovat pitkiä. Yksittäisen patenttihakemuksen käsittely vie 3-5 vuotta. Asiakkaiden toimeksiannosta voidaan myös selvittää, millaisia patentteja kilpailijoilla on.

Etsitään kärsivällistä sijoittajaa
Bioala edelleen riskialtis.

– Harvalla suomalaisella bioalan yrityksellä on liiketoimintaa, jonka viimeisen viivan alla näkyy plussa. Keksinnöt on kuitenkin suojattava, jos toimintaa aikoo harjoittaa, Solveig Nylund toteaa.

Vaikea rahoitustilanne on Nylundin mielestä ongelma, joka rajoittaa yritystoiminnan vilkkautta. Bioteknologiassa ja lääkekehityksessä kuluu vuosia, ennen kuin ne tuottavat.

– Sen sijaan ideoista ja teknologiasta ei ole pulaa.

Kolsterilla on Turussa pari kilpailevaa patenttitoimistoa, mutta eri asianajotoimistojen kanssa tehdään yhteistyötä yhteisten asiakkaiden toimeksiantojen yhteydessä.

– Teknologian siirtopalveluyritysten löytämistä keksinnöistä taas saattaa tulla meidän asiakkaitamme.

Tulevaisuudelta Nylund toivoo poikkitieteellistä yhteistyötä it- ja bioyritysten välille.

– Esimerkiksi bioyritykset kehittävät valtavasti dataa, jonka analysointiin ja käsittelyyn tarvittaisiin omia it-sovelluksia. Yhteistyöstä voisi syntyä uutta.

Katja Palhus