Asiamiehet tutkintoon. Pääkirjoitus

(IPRinfo 3/2011)

Teollisoikeudellisen asiamiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä (TASKE) antoi mietintönsä vuonna 2004. Siinä ehdotettiin säädettäväksi teollisoikeudellisia toimeksiantoja koskeva laki. Tarkoituksena oli luoda patentti- ja tavaramerkkiasiamiehiä koskeva vapaaehtoinen rekisteröintijärjestelmä, johon merkitseminen edellytti ammattitaidon arviointia eli tutkintoa. Taustalla oli toisaalta systemaattisen koulutuksen tarve ja toisaalta asiamiehiä koskevan yleisen salassapitovelvollisuuden eli asiamiesprivilegion tarve. Hankkeesta keskusteltiin, mutta sen toteuttaminen ei edennyt.

Valtioneuvoston maaliskuussa 2009 antamassa periaatepäätöksessä aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta (IPR-strategia) todetaan, että teollisoikeus- ja innovaatioasiamieskentän korkeatasoinen osaaminen on edellytys suomalaisen innovaatiotoiminnan menestymiselle kansainvälisessä kaupassa. Eräänä toimenpiteenä tämän saavuttamiseksi strategiaan oli kirjattu teollisoikeusasiamiestutkinnon ottaminen käyttöön.

Muualla Euroopassa teollisoikeusalalla toimivilta asiamiehiltä edellytetään yleensä kansallista auktorisointia, johon sisältyy asiamiestutkinnon suorittaminen. Auktorisointiin liittyy useimmiten julkinen asiamiestoiminnan valvonta. Suomessa ei edelleenkään ole tutkintoa eikä toiminnan julkista valvontaa. Eurooppapatenttiasiamiestutkinto (EQE) ei korvaa kansallista tutkintoa kaikilta osiltaan, vaikka se patentoinnin osalta onkin nykyisin välttämätön.

Ruotsissa patenttiasiamiesten auktorisointia koskeva keskustelu alkoi samoihin aikoihin kuin Suomessa. Vuonna 2005 asetettiin selvitysmies, ja 2007 asiasta annettiin hallituksen esitys (SOU 2007:27). Laki patenttiasiamiesten auktorisoinnista (2010:1052) tuli voimaan 1.9.2010.

Teollisoikeuksien – patentin, tavaramerkin ja mallioikeuden – parissa työtään tekevät asiamiehet ovat tärkeä lenkki yritysten konsultoinnissa. ELY-keskusten yritysneuvojat auttavat yrityksiä niiden alkutaipaleella, mutta he eivät osallistu yritysten liiketoiminnan suunnitteluun tai toiminnan konsultointiin. Yritysneuvojat tarvitsevat immateriaalioikeuden perustiedot ja tiedon siitä, mistä löytyy yritystoimintaan immateriaalioikeuden erityisosaamista. Yritykset tarvitsevat avukseen osaavan teollisoikeusasiamiesten ammattikunnan. Tutkinto, rekisteri ja julkinen valvonta luovat hyvät lähtökohdat palvelujen ostajalle.

Kansallisen tutkinnon mahdollisuus auttaa myös systemaattisen ja laaja-alaisen immateriaalioikeutta koskevan koulutuksen kehittämistä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on viimein valmisteilla teollisoikeusasiamiehiä koskeva lainsäädäntö, joka pohjautuu TASKE-työryhmän mietintöön. Tutkinnosta ja rekisteröinnistä ei todennäköisesti tule, eikä pidäkään tulla, asiamiehen ammatin harjoittamisen edellytystä. Ehdotus ei ole ollut lausuntokierroksella, joten sen sisältö ei vielä ole selvillä. Hallitusneuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa kesken, ja immateriaalioikeuksien huomioon ottaminen tulevassa hallitusohjelmassa on arvailun varassa. Teollisoikeusasiamiehiä koskevan lainsäädännön aikaansaaminen olisi sulka uuden hallituksen hattuun, ja sen tulisi vihdoin toteutua.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center