Alkuperämerkinnät puntarissa

(IPRinfo 4/2010)

Maantieteellisten alkuperämerkintöjen uudistustarvetta selvitetään EU:ssa ja WTO:ssa

Maantieteelliset alkuperämerkinnät ovat tuotteiden nimityksiä, jotka liittävät tuotteen laadun, maineen tai muun ominaisuuden sen valmistuspaikkaan.

Tunnettuja esimerkkejä ovat samppanja, parmankinkku, tequila ja feta. Alkuperämerkintöjä suojataan EU:ssa, USA:ssa ja muissa maissa eri järjestelmillä, mikä vaikeuttaa asianosaisten toimintaa. Yhtenäisempää ja yksinkertaisempaa menettelyä kaivataan.

Euroopan unionissa on monimutkainen nimisuojajärjestelmä. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimien suoja on kolmitasoinen.

Asetus 510/2006 koskee nimien rekisteröimistä suojattuna alkuperänimityksenä (SAN) ja suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM). Asetuksen 509/2006 mukaisesti nimen voi rekisteröidä aitona perinteisenä tuotteena (APT). Viinien ja väkevien alkoholijuomien nimisuojasta säädetään erikseen näitä aloja koskevissa asetuksissa. Muiden tuotteiden maantieteellisiä nimiä ei toistaiseksi suojata.

Suojamuotojen SAN ja SMM suurin ero on se, että SAN edellyttää tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn tapahtuvan rajatulla alueella, kun SMM:ään riittää yksi näistä kolmesta. Molempien tarkoituksena on suojata perinteisesti tietyllä alueella valmistettujen tuotteiden vakiintuneita nimityksiä väärinkäytöltä. APT-nimityksellä suojataan tuotteen perinteinen valmistusmenetelmä, koostumus tai raaka-aineet.

Suoja saadaan rekisteröinnin kautta, jota voi hakea tuotteen valmistajia edustava ryhmittymä. Rekisteröinnin jälkeen nimitystä saavat käyttää kaikki, joiden tuotteet vastaavat rekisteröintihakemuksessa esitettyä tuote-eritelmää.

EU:ssa tavoitteena yksinkertaisempi järjestelmä
Toukokuussa 2009 komissio julkaisi maataloustuotteiden laatupolitiikasta tiedonannon, jossa esiteltiin kehitystä ja jatkosuunnitelmia. Maantieteellisten alkuperämerkintöjen suojajärjestelmää pidettiin lähtökohdiltaan toimivana, mutta sitä halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää.

Komissio aikoo myös nopeuttaa rekisteröintihakemusten käsittelyä ja lopullisen päätöksen tekoa mm. hylkäämällä ilmeisen puutteelliset hakemukset nopeasti. Ehdotuksia uudeksi sääntelyksi odotetaan tämän vuoden lopulla.

Nimisuojajärjestelmän yksinkertaistamiseksi komissio harkitsee viinien, väkevien alkoholijuomien sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden suojajärjestelmien yhdistämistä.

Nykyisten järjestelmien erityispiirteet halutaan kuitenkin säilyttää, joten täysin yhtenäistä sääntelyä eri tuoteryhmille ei ole tulossa. Lisäksi pohditaan SAN ja SMM -suojamuotojen yhdistämistä. Suojan lähtökohtia, kuten kollektiivista luonnetta ja yhteyttä valmistuspaikkaan, ei olla muuttamassa.

APT:n tilalle” perinteinen tuote”?
APT-suojamuodon poistamista harkitaan, koska APT-nimityksiä on rekisteröity vain parisenkymmentä. ”Perinteinen tuote” voitaisiin jatkossa määritellä varattuna ilmaisuna kaupan pitämisen vaatimuksissa.

Varattua ilmaisua saadaan käyttää vain määritelmää vastaavissa tuotteissa, mikä tuo lisäarvoa. Ne ovat yksi keino taata reilu kauppa ja estää kuluttajien harhaanjohtaminen laatuominaisuuksiin viittaamalla.

Komission tavoitteena on yksinkertaistamisen ohella selkiyttää eri teollisoikeuksien välisiä suhteita ja yleisnimiin liittyviä ongelmia. Selvitystä vaatii myös maantieteellisten alkuperämerkintöjen käyttö jalostettujen tuotteiden pakkauksissa mainostamassa ainesosia.

Tiedonannossa ehdotettujen uudistusten lisäksi EU:n järjestelmään voi olla tulossa perustavanlaatuinen muutos, jos nimisuoja laajennetaan koskemaan kaikkia tuotteita.

Komission kauppapolitiikan pääosasto teetti viime vuonna tutkimuksen muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten alkuperämerkintöjen suojasta. Enemmistö tutkimuksessa mukana olleista muiden tuotteiden tuottajista kannatti suoja-alan laajentamista, koska se helpottaisi immateriaalioikeuksien suojaamista. Hankkeen etenemisestä ei ole vielä tarkempaa tietoa.

TRIPS sitoo WTO:n jäsenvaltioita
TRIPS-sopimuksessa (22 art.) velvoitetaan Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenvaltiot antamaan kaikenlaisten tavaroiden maantieteellisille merkinnöille suojaa yleisön harhaanjohtamista, epäreilua kilpailua ja harhaanjohtavien tavaramerkkien käyttöä vastaan.

Vahvempi suoja annetaan viineille ja väkeville alkoholijuomille (23 art.). Näitä merkintöjä ei saa käyttää, vaikka tavaran oikea alkuperä ilmoitettaisiin, eikä yleisöä johdettaisi harhaan. Esimerkiksi ilmaisu ”Kanadassa valmistettu konjakki” on kielletty, mutta ”Kanadassa valmistettu parmankinkku” sallittu.

Myös sellaisten ilmaisujen kuin ”laatuinen”, ”tyyppinen”, ”jäljitelmä” käyttö viinien ja väkevien alkoholijuomien yhteydessä on kielletty. TRIPS ei kuitenkaan velvoita suojaamaan geneerisiä nimiä tai merkintöjä, joita ei suojata niiden alkuperämaassa.
Kiellettyä on esimerkiksi ”konjakin tyyppisen viinan” mainostaminen. Esimerkkinä geneerisestä eli yleisnimestä voidaan mainita cheddar, joka on muuttunut englantilaisessa Cheddarin kylässä valmistetun juuston nimestä tarkoittamaan tietyntyyppistä kermajuustoa. EU:n ja USA:n välillä eripuraa ovat aiheuttaneet ns. semi-geneeriset nimet, kuten samppanja, joita ei USA:ssa suojata.

Merkintärekisteri suunnitteilla
WTO:n kauppaneuvotteluiden Dohan-kierroksella (2001-) keskustellaan kahdesta muutoksesta maantieteellisten merkintöjen suojaan. Ensimmäinen koskee monenvälisen rekisterin perustamista viinien ja väkevien alkoholijuomien suojatuille merkinnöille. Määräys neuvotella rekisterin perustamisesta tulee suoraan TRIPSistä (23.4 art.).

Rekisterin tarkoituksena on helpottaa maantieteellisten merkintöjen suojaamista. Tietoja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa tavaramerkkihakemuksia. Jäsenvaltioiden erimielisyydet koskevat mm. rekisteriin osallistumisen pakollisuutta, rekisterissä olevien merkintöjen oikeusvaikutusta jäsenvaltioissa ja rekisteristä koituvien kulujen maksamista.

Toinen muutosehdotus koskee viineille ja väkeville alkoholijuomille annetun vahvemman suojan (23 art.) laajentamista kattamaan kaikki tavarat. Näin poistettaisiin epätasa-arvo eri tuoteryhmien väliltä, mikä on etenkin eurooppalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuottajien intressissä. Ehdotusta vastustavien mielestä nykyinen suojataso on riittävä.

EU ja USA ovat neuvotteluissa vastakkaisilla puolilla, mikä johtuu osittain historiasta. EU:n suurissa maissa on suojattu maantieteellisiä alkuperämerkintöjä jopa satoja vuosia, alkaen ranskalaisten viinien nimityksistä. USA:ssa tavaroita ei ole totuttu luokittelemaan maantieteellisen vaan kaupallisen alkuperän mukaan.

Tavaramerkkien luvatussa maassa ei juuri pidetä maantieteellisistä merkinnöistä, jotka voivat estää tavaramerkin käytön. Vuosia jatkunut Budweiser-kiista on yksi osoitus näkemyseroista.

Osapuolet eivät ole lähellä ratkaisua kummassakaan asiassa, mutta neuvottelut jatkuvat. Alkuperäiset takarajat neuvotteluille on jo kauan sitten ohitettu, joten aikaa sovun löytämiselle on Dohan kierroksen loppuun. Milloin ikinä se sitten onkin.

Leena Saastamoinen
Oik. yo, Helsingin yliopisto
Kirjoittaja oli harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2010.

Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi, EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.
Neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta, EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.
Väkevien alkoholijuomien maantieteellisistä alkuperämerkinnöistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 110/2008 tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.

Viinien maantieteellisistä alkuperämerkinnöistä säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus). Konsolidoitu toisinto (1.5.2010; 330 sivua) on saatavilla osoitteessa
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2007R1234:20100619:FI:PDF

Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle maataloustuotteiden laatupolitiikasta (KOM(2009)234 lopullinen, 28.5.2009).

Insight Consulting laati komission (kaupan pääosaston) toimeksiannosta tutkimuksen ”Study on the protection of geographical indications for products other than wines, spirits, agricultural products or foodstuffs” (November 2009). Sen yhteenveto löytyy komission kauppasivuilta:
http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2009/december/tradoc_145630.pdf

Tietoa TRIPS-sopimuksen maantieteellisiä alkuperämerkintöjä koskevista asioista on Maailman kauppajärjestön ”Geographical indications” -sivuilla
http://www.wto.org/english/tratop_e/trips_e/gi_background_e.htm#protection

Suomen maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulla ”EU:n nimisuojajärjestelmä” on suomeksi järjestelmän kuvaus ja ohjeita suojauksen hakuun.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elintarvikkeet/laatujaturvallisuus/nimisuojajarjestelma.html