Aineistojen käyttöehdot askarruttivat Innsbruckissa

(IPRinfo 2/2006)

Informaatiopalveluiden eurooppalainen järjestö EUSIDIC piti vuosikonferenssinsa 9.-11.4. 2006 Innsbruckissa. Kiinnostavassa konferenssissa puitiin alan ajankohtaisia aiheita informaation myyntibisneksestä kirjastojen tekijänoikeuksien hallinnointiin

Viime vuoteen kasautuneista talous- ja viestintäongelmista huolimatta EUSIDICin vuosiseminaari viehättävässä Innsbruckissa onnistui mukavasti. Moniselitteinen otsikko antoi tilaa erilaisille lähestymistavoille: Integration versus granularity of information resources: Interoperability and interconnectivity of services, systems and media manifestations.
Esitykset olivat tuoreita, aiheet kiinnostavia ja keskustelulle oli riittävästi tilaa. Jos kiinnostus hetkeksi herpaantui, kokoussalin ikkunoista saattoi ihailla lumihuippuisia Alppeja.

Open Access ei saanut varauksetonta kannatusta
Tieteellisten aikakausjulkaisujen hintojen jatkuva nousu tuli esiin useissa yhteyksissä. Innsbruckin yliopistokirjaston johtaja Heinz Hauffe esitteli infomarkkinoiden moninaisten pelaajien välillä kulkevista rahavirroista kaavion, jolla hän havainnollisti käsitystään, että välikäsien vähentäminen pienentäisi kustannuksia. Tähän yhtyi myös Elsevierin edustaja.

Open Access -järjestelmän hän ei katsonut olevan ainoa tai paras ratkaisu – ja joka tapauksessa hän toivoi enemmän OA-toimintaa ja vähemmän julkilausumia.

OA sai muiltakin kriittisiä kommentteja. Väitettiin, että sitä ei pitäisi ollenkaan verrata varsinaiseen kustannustoimintaan, koska kyse on pääsyn antamisesta teokseen. Tutkimuslaitosten edustajat huomauttivat, että myös Open Access -järjestelmä edellyttää heiltä rahaa. Hauffekin arvioi varovaisesti, että jonkinlainen markkinatalousratkaisu voisi sittenkin palvella myös tutkimusyhteisöä parhaiten.

Niin meillä kuin muuallakin kehotetaan joka tapauksessa tutkijoita kustannussopimuksia tehdessään pidättämään itsellään oikeus julkaista omaa tekstiään myös rinnakkaisissa medioissa, esimerkiksi open access -lehdissä, avoimissa julkaisuarkistoissa ja omilla kotisivuillaan.

Artikkelitietokannoista puuttuu tuore aineisto
Evelyn Pipp (Innsbruckin yliopiston kirjastosta) esitteli karuja lukuja vertailtuaan artikkelitietokantojen sisältöä. Sähköisten lehtien ja artikkelitietokantojen tilaukset lisääntyvät jatkuvasti. Kustantajat eivät kuitenkaan halua menettää painettujen lehtien tilauksia. Niinpä he siirtävät artikkelien koko tekstit tietokantaan jopa vuoden julkaisurajoituksella eli embargolla. Näinhän toimii myös esimerkiksi Edilex: Lakimies- ja Defensor Legis -lehtien kuluvan ja edellisen vuoden artikkelit eivät ole tietokantatilaajien luettavissa.

Artikkelitietokannatkin voi tilata yleensä vain vuodeksi kerrallaan. Pipp oli havainnut, että e-lehtien tilauksiin sisältyi vuosi vuodelta enemmän aikarajoituksia ja arkistointikieltoja, mutta tilausta jatkettaessa kustantaja ei yleensä ilmoita näistä ja muista kattavuuden muutoksista. Sisältö vaihtui joka vuosi, mutta esimerkiksi tietokannoista poistetut lehdet selvisivät ainoastaan vertaamalla tietokannan uutta ja vanhaa lehtilistaa.

Hollannissa luotu tehokas sopimusjärjestelmä
Korkeakoulukirjastot eri puolilla maailmaa ovat solmineet e-lib-konsortioita, joihin liittyneet tilaavat yhteislisensseillä käyttöoikeuksia tietokantoihin. Kalliit lehdet saadaan yhteishankintana halvemmalla, ja keskitetty tilausten hallinnointi ja yhteisluettelointi säästävät työvoimakustannuksia. Suomessa tällainen konsortio, ”kansallinen elektroninen kirjasto” on FinELib, jonka hallinnointi on Kansalliskirjastossa eli Helsingin yliopiston kirjastossa.

Alankomaissa korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen informaatioyhteistyöjärjestelmään SURFiin sisältyy lisensointiorganisaatio SURFdienst. Se solmii lisenssisopimuksia sisällöntuottajien kanssa ja tarjoaa niitä omille jäsenorganisaatioilleen, esimerkiksi juuri kirjastoille ja museoille.

Kussakin lisenssisopimuksessa määritellään sen kattama aineisto, voimassaoloaika ja kopiointioikeudet. Ehdot ovat jokaiselle lisenssinsaajalle samat, mutta eri lisensseillä on erilaiset hinnoitteluperiaatteet.

Lisäksi SURFin ICT-markkinapaikka tarjoaa mm. sähköistä arkistointia, tiedot käytettävissä olevista lisensseistä sekä opiskelijoille ohjelmistotuotteita edulliseen hintaan. Tarkoitus on saada järjestelmän piiriin mm. maan kaikki yliopistot ja parisataa muuta instituutiota eli yhteensä satoja tuhansia opiskelijoita ja työntekijöitä.

Tutkimuslaitosten oman tuotannon arkistointi ja jälleenkäyttöehdot
Erityisesti suurten tieteellisten kirjastojen yhteinen huoli myös on kehysorganisaatiossa tuotetun aineiston systemaattinen tallentaminen sähköiseen muotoon, ns. institutional repositories. SURFdienstin Wilma Mossink kertoi, että tällä hetkellä Alankomaissa keskeistä on painostaa tutkijoita antamaan hengentuotteensa avoimiin julkaisuarkistoihin, joihin on tarkoitus tallentaa kymmeniä tuhansia julkaisuja ja asiakirjoja.

Jyväskylän yliopiston julkaisuyksikön julkaisujen sähköisestä hallinnoinnista esitelmöinyt Pekka Olsbo muistutti, että pohjoismaiseen kyselyyn vastanneista 55 organisaatiosta 33:lla oli jo käytössä instituution tallennusjärjestelmä, mutta vain 17 huolehti jollakin mekanismilla aineiston tekijänoikeuksista, erityisesti siis aineiston jälleenkäytön ehdoista.

Olsbo kertoi, että heidän yksikössään on alettu kehittää ja käyttää sopimuspohjia erilaisten julkaisujen tallentamisessa. Aivan sama sopimussabluuna ei sovellu esimerkiksi multimedian ja perinteisen väitöskirjan tallennukseen, mutta systeemiä kehitetään kaiken aikaa. Olsbo kiteytti julkaisujen arkistoinnin kolmeen hoidettavaan asiaan: varsinainen teos, sen metatiedot ja sopimukset.

Kaupallinen infoyritys voi hyödyttää kaikkia
Terävän analyysin informaation kaupallistamismahdollisuuksista antoi Sebastian Crawshaw. Hän johtaa OATSia, vuonna 1984 perustettua parinkymmenen hengen tietoyritystä, joka on löytänyt markkinaraon öljy-yhtiöiden, voiteluainemarkkinoiden ja kuluttajien välissä. Niin ajoneuvojen kuin voiteluaineiden tuotemerkkien määrä kasvaa, ja on kirjaimellisesti elintärkeää tietää mitä öljyä mihinkin ajokkiin voi käyttää.

OATS on rakentanut toimintansa tarkasti asiakkaiden tarpeita kuunnellen ja nykyteknologiaa hyödyntäen. Tuotevalikoimaan kuuluu tietokanta (EARL 6), nettisivut, intranet, romput, kirjaset ja pahviläpyskä, josta kuluttaja voi huoltoasemalla helposti tarkistaa mitä öljyä hän voi ostaa. Tietokantaa käyttävät sekä öljy-yhtiöt että autonvalmistajat.

Crawshaw korosti segmentointia: erilaiset käyttöoikeudet, hinnat ja tuotteet erilaisille käyttäjille. Koska ihmiset ovat valmiita maksamaan samasta tuotteesta enemmän vain esimerkiksi jakelukanavan, formaatin tms. vuoksi, on annettava asiakkaalle mahdollisuus valita, paljonko hän haluaa maksaa. Yllättävä näkökulma!

Menestyäkseen tietoyrityksen on pystyttävä luomaan tuotteeseensa lisäarvoa. OATSin konsepti on tuottaa yhä enemmän ja yhä tarkempaa dataa ja tehdä asiakkaan pääsy sen luokse mahdollisimman yksinkertaiseksi.

Myös yrityksen tehokkuuden salaisuus on asiakaslähtöisyys: kunnollinen tekninen asiakastuki, myynti ja jakelu kunnossa, asianmukaiset markkina-analyysit ja oikea markkinointi. Siinä on mietittävää kaikenlaisille tieto-organisaatioille.

Ensi keväänä EUSIDIC järjestää konferenssin Tanskan Roskildessa, ja teemana on yhteisöllinen verkko, ”Impact of Web 2.0.”

Päivi Helander
IPR University Center

————————————————————————————-
EUSIDIC (European Association of Information Services) perustettiin 1970, jotta informaation tuottajilla, välittäjillä ja käyttäjillä olisi neutraali foorumi missä keskustella ja kuulla toistensa tarpeita ja kehittämisideoita. Nykyisin jäseninä on muutamia kymmeniä organisaatioita 19 maasta, mm. lääkefirmoja, kustannusyhtiöitä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. Järjestön toimipaikka on Alankomaissa. Vuoden 2006 vuosikokous ja konferenssi järjestettiin Innsbruckissa.
Informaatioalan rakenteiden muutos näkyy myös EUSIDICissa: jäsenten – eli tulojen – samoin kuin konferenssien osanottajien määrä on laskenut. Vuosikokouksessa katsottiin, että toimintaa kannattaa kuitenkin jatkaa mutta lisäten yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hollantilainen Chris Kluiters.