Aineeton pääoma johtamisen näkökulmasta

(IPRinfo 2/2006)

Viime vuosina aineeton pääoma on noussut merkittäväksi tutkimusalueeksi maailmalla ja myös Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Aineeton pääoma koostuu monista ei-fyysisistä asioista, jotka luovat arvoa yritykselle. Niitä ovat muun muassa henkilöstön osaaminen, suhteet sidosryhmiin, työilmapiiri, tietokannat ja luonnollisesti myös immateriaalioikeudet.

TTY:n tutkimuksissa aineetonta pääomaa on tarkasteltu kuvatuista asioista muodostuvana kokonaisuutena. Tarkastelussa IPR-asiat ovat keskeisenä elementtinä mukana, ja niiden merkitys vaihtelee yritysten toiminnan mukaan.

Hallinta suuri haaste johdolle
Aineeton pääoma on eräs yrityksen keskeinen resurssi, jonka avulla se voi saavuttaa kilpailuetua. Sen kehittäminen ja tehokas hyödyntäminen on johdon tehtävä. Aineetonta pääomaa tulisi myös pystyä hallitsemaan.

Hallinta edellyttää, että johto selvittää, millaisia aineettomia resursseja organisaatiolla on, mikä on niiden tila ja millaisia aineettomia resursseja tarvitaan lisää. Lisäksi on ratkaistava, miten uutta aineetonta pääomaa hankitaan, miten olemassa olevaa aineetonta pääomaa kehitetään ja miten sitä hyödynnetään.

Tällaiset johtamisen haasteet ovat suuria, koska johtaminen kohdistuu näkymättömiin, vaikeasti hahmotettaviin ja usein myös subjektiivisiin asioihin. TTY:n tutkimuksissa on erityisesti keskitytty kehittämään johtamisen apuvälineitä, esimerkiksi erilaisia johtamisviitekehyksiä ja mittaristoja, joiden avulla haasteisiin voitaisiin vastata.

Aineettoman pääoman johtamismalleja on toistaiseksi sovellettu käytäntöön melko vähän. TTY:n tutkimusprojekteissa keskitytään erityisesti kehitettyjen mallien ja menetelmien soveltamiseen yrityksissä. Menetelmillä ei ole arvoa, jos niitä ei osata käyttää tai ne eivät toimi käytännössä.

Opetusta kahdella TTY:n laitoksella
Aineetonta pääomaa koskeva opetus (4 op), jonka vastuuopettajana itse toimin, käynnistyi vuonna 2005 TTY:n tiedonhallinnan laitoksella. Opetus liittyy laitoksen toteuttamaan tietojohtamisen koulutusohjelmaan.

IPR-asioita opetetaan myös teollisuustalouden laitoksella, jossa teknologiaoikeutta koskeva kurssi (5 op) alkoi jo useita vuosia sitten. Siinä perehdytään immateriaalioikeuksiin, erityisesti patentti- ja tekijänoikeuteen, ja niiden merkitykseen yrityksen strategioissa sekä tieto- ja teknologiajohtamisessa.

Vastuuopettajana on Markku Lampola, ja myös Marja-Leena Mansala IPR University Centeristä on käynyt opettamassa kurssilaisille immateriaalioikeuksien perusteita.

Lampolalla on toinen jalka tiedonhallinnan laitoksella, jossa hän vetää valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Sitran rahoittamaa, myös väitöskirjatyöksi tarkoitettua tutkimuslähtöisen innovaation hyödyntämisprosesseja koskevaa projektia.

Tutkimuksessa tarkastelun painopisteet ovat immateriaalioikeudessa, sopimisoikeudessa ja tietojohtamisen prosesseissa. Tutkimuksessa on tarkoitus testata todellisella tapauksella suomalaista innovaatioympäristöä ja verrata sitä yhdysvaltalaiseen.

Tutkimus keskittynyt Mittaritiimiin
Aineettoman pääoman tutkimus on TTY:llä keskittynyt Mittaritiimiin, aineettoman pääoman ja liiketoiminnan suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmään, joka on tutkinut aineetonta pääomaa jo useamman vuoden. Konkreettisia tuloksia aihealueelta ovat muun muassa oma väitöskirjani vuodelta 2004, vuonna 2005 julkaistu kirja aineettoman pääoman johtamisesta (JTO-Palvelut Oy) sekä useat tieteelliset julkaisut.

Mittaritiimissä on tällä hetkellä käynnissä kaksi erityisesti aineetonta pääomaa käsittelevää tutkimusprojektia. Suurin hanke on IC Toolbox – Aineeton pääoma tuottavuuden kehittämisen välineenä. Se on kolmivuotinen Tykes-ohjelman rahoittama menetelmäkehityshanke, jonka keskeinen tavoite on kehittää menetelmiä ja konkreettisia työkaluja aineettoman pääoman johtamiseen.

Itse olen mukana toteuttamassa myös Aineeton pääoma tietointensiivisissä palveluyrityksissä -projektia, joka on osa laajempaa TTY:llä meneillään olevaa Tietointensiivinen palvelutoiminta tietojohtamisen näkökulmasta -tutkimusohjelmaa.
Kesän 2006 aikana käynnistyy yksi uusikin hanke, Aineettoman pääoman johtaminen pirkanmaalaisissa yrityksissä. Aineeton pääoma on lisäksi yhtenä näkökulmana muissakin hankkeissa, kuten asiantuntijatyön tuottavuutta käsittelevässä tutkimuksessa. Projektit tuottavat aineistoa, jota hyödynnetään tutkijoiden väitöskirjatutkimuksissa.

Mittaritiimissä on tutkittu myös liiketoimintatiedonhallintaa, business intelligenceä. Hiljattain päättynyt Tekesin rahoittama kaksivuotinen VisiPro-hanke saa tiedonhallinnan laitoksella jatkoa uudesta kaksivuotisesta VTT:n kanssa toteutettavasta ComBI-hankkeesta.

Tulosten vieminen käytäntöön kangertelee
Aineettoman pääoman johtamisen tutkimus – ja erityisesti tutkimustulosten vieminen käytäntöön – on kuitenkin oikeastaan vasta alkutekijöissään, ja monet kuvatuista haasteista odottavat vielä ratkaisua. Yksi keskeinen haaste on, että tutkijat ovat tuottaneet paljon erilaisia malleja ja menetelmiä, jotka on otettu yrityksissä niukasti käyttöön. Tutkimuksen käytännönläheisyyden lisääminen vaikuttaisi järkevältä tavalta saattaa tutkimusmaailma ja yritysten tarpeet lähemmäksi toisiaan.

Tutkimus etenee koko ajan, mutta toisaalta tiettyjä teemoja on pyöritelty tutkimuksissa jo ainakin vuosikymmen löytämättä niihin kunnollisia ratkaisuja. Esimerkkeinä voi mainita ainakin käsitemäärittelyihin ja mittareihin liittyvät kysymykset. Uudetkin näkökulmat olisivat tervetulleita, jotta tutkimuksessa päästäisiin taas eteenpäin.

Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä voisi olla enemmänkin
TTY:llä, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla on yhteinen Tietojohtamisen tutkijakoulu, joka tarjoaa opetusta tietojohtamisen aihealueen jatko-opiskelijoille.

Yhteistyömuotoina ovat olleet mm. erilaiset kurssit ja seminaaripäivät. Viime syksynä tutkijakoulussa järjestettiin aineettomaan pääomaan liittyvä jatko-opintokurssi ”Emergent themes in intellectual capital research”, jonka pohjalta valmistui samanniminen raportti tänä keväänä. Kurssilla puhunut professori Giovanni Schiuma Italiasta, Basilicatan yliopistosta, puolestaan järjestää kesäkuussa omalla yliopistollaan ”International Forum on Knowledge Assets Dynamics”-tapahtuman.

Suomessa eri korkeakoulujen tutkijoiden välillä yhteistyömuotona ovat olleet lähinnä vierailut toistemme projekteissa ja luennoilla. Uudenlaiset yhteistyöaloitteet toisivat lisäpotkua tutkimukseen. Aineeton pääoma on laaja ja monitieteinen alue, johon erityisen hyvin sopivat tieteenalojen rajat ylittävät yhteisprojektit. IPRinfo-lehdessä 1/2006 peräänkuulutettu yliopistojen välinen yhteistyö on kannatettavaa myös laajemmin aineettoman pääoman johtamisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Antti Lönnqvist
TkT, Tampereen teknillinen yliopisto

————————————————————————————–
Esimerkkejä Mittaritiimin julkaisuista
Suomeksi
— Antikainen, R. 2006. Asiantuntijatyön tuottavuusanalyysi – kokemuksia subjektiivisen mittausmenetelmän käytöstä. Tampereen teknillinen yliopisto. Tuotantotalouden osaston tutkimusraportti 2006:1.
— Lönnqvist, A., Kujansivu, P. 2005. Aineettoman pääoman johtaminen tietointensiivisessä palveluyrityksessä. Julkaisussa Maula, M., Peltoniemi, M. (toim.) Tietointensiivinen palvelutoiminta, näkökulmina kompleksisuus ja tiedonhallinta. e-Business Research Center, Research Reports 25, pp. 55-73.
— Lönnqvist, A., Kujansivu, P., Antola, J. 2005. Aineettoman pääoman johtaminen. Oitmäki, JTO-Palvelut Oy.

Englanniksi
— Antola, J., Lönnqvist, A., Uusi-Rauva, E. 2006. Designing a Strategy Map in order to Facilitate Strategy Implementation, The Finnish Journal of Business Economics, Vol. 55, Iss. 1, pp. 11-29.
— Lönnqvist, A., Pirttimäki, V. 2006. Measurement of Business Intelligence, Information Systems Management, Winter 2006, Vol. 23, No. 1., pp. 32-40.
— Lönnqvist, A., Mettänen, P. 2005. Criteria of Sound Intellectual Capital Measures, Business Performance Measurement: Intellectual Capital – Valuation Models, Le Magnus University Press, pp. 97 – 120.
— Lönnqvist, A., Markova, M. (eds.) 2006. Emergent Themes in Intellectual Capital Research, eBRC Research Reports 31, Tampere.
— Mettänen, P. 2005. Design and Implementation of a Performance Measurement System for a Research Organization, Production Planning and Control, Vol. 16, No. 2, pp. 178-188.
– Lönnqvist, A. 2004. Measurement of Intangible Success Factors: Case Studies on the Design, Implementation and Use of Measures (väitöskirja), Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 475. Tampere.

Mittaritiimin verkkosivut:
http://www.tut.fi/pmteam