A Joint Nordic PCT authority

(IPRinfo 4/2004)

Ruotsin patentti- ja rekisterivirasto on toiminut ainoana PCT-viranomaisena Pohjoismaissa. WIPO hyväksyi Suomen patentti- ja rekisterihallituksen PCT-viranomaiseksi 24.9.2003.

Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksessa 29.9.2003 kauppa- ja teollisuusministerit totesivat, että patenttiyhteistyösopimus- eli PCT-asioissa olisi tarpeen nykyistä tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö. Patenttivirastojen pääjohtajia pyydettiin selvittämään mahdollisuuksia yhteisen pohjoismaisen PCT-viranomaisen perustamiseksi.
Asiaa valmistelemaan perustettu työryhmä tarkasteli 5.8.2004 antamassaan selvityksessä mahdollisia institutionaalisia yhteistyön muotoja, mutta ei löysemmän yhteistyön muotoja. Selvityksessä tarkastellaan lähemmin yhteistyön järjestämistä joko joint venture tai self-contained -mallin mukaisesti.´

Suomen mielestä ei ole tarvetta institutionaaliselle yhteistyölle, vaan se toimii erinomaisesti epämuodollisemmaltakin pohjalta.

Ministerineuvosto käsitteli selvitystä 3.9.2004 pidetyssä kokouksessaan. Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti jatkavat yhteisen instituution (NPI) valmistelua selvityksen pohjalta. Suomi ilmoitti jäävänsä valmistelun ulkopuolelle.

Pääjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset:

  1. Yhteisestä pohjoismaisesta PCT-viranomaisesta tehdyssä selvityksessä korostettiin voimakkaasti kansallisen viraston eli paikallisuuden merkitystä innovaatiotoiminnalle varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Miten yhteispohjoismainen virasto pystyy turvaamaan riittävän omalla kielellä annettavan palvelun pk-yrityksille?
  2. Miten NPI-hanke liittyy Suomen PCT-hankkeeseen?
  3. Miten nykyinen yhteistyö pohjoismaisten virastojen välillä sujuu ja miten sitä olisi mahdollista kehittää?
  4. Selvityksessä esitellään kaksi yhteistyömuotoa eli Joint Venture model, jossa tutkijat olisivat kansallisten virastojen palveluksessa, mutta sopimuksen perusteella NPI:n käytettävissä ja Self-contained model, jossa tutkijat olisivat NPI:n palveluksessa, mutta sopimuksen perusteella kansallisen viraston käytettävissä.
  5. Selvityksessä lähdetään siitä, että yhteinen virasto eli toinen vaihtoehto on päämääränä. Onko tarkoitus pyrkiä yhteispohjoismaisen viraston saamiseen myös kansallisten hakemusten tutkimiseksi eli laajemminkin kuin vain PCT-tutkimuksen osalta?
  6. Selvityksessä on todettu, että osaamisalueet ovat erilaiset eri Pohjoismaissa. Esitetystä aineistosta kuitenkin käy ilmi, että erot Ruotsin ja Suomen välillä ovat kovin pienet. Miten tutkimustyön on ajateltu jakaantuvan virastojen välillä niillä alueilla, joissa kahden viraston osaamisalueet ovat hyvin lähellä toisiaan? Asioiden jakaminen eri virastojen tutkijoille nostaa esiin myös kysymyksen siitä, miten on ajateltu turvata pk-yritysten palvelu niiden omalla kielellä niissä asioissa, joissa osaamisalue on jossakin muualla eli tutkijan kieli ei ole sama kuin yrityksen?
  7. Pohjoismaisittain kielikysymys eroaa valtioiden välillä, koska muiden valtioiden kuin Suomen kielet ovat tosiasiallisesti hyvin lähellä toisiaan ja varsinkaan kirjallisen aineiston ymmärtämisessä ei ole kovin suuria vaikeuksia. Kuinka asian valmistelussa on otettu huomioon suomen kielen poikkeavuus muista? Selvityksen mukaan on mahdollista jättää patenttihakemus kunkin omalla kielellä. Tämä ei kuitenkaan ole kielikysymyksen ydin. Miten on ajateltu turvattavan se, että tutkimuksessa todella otetaan huomioon myös suomenkielinen aineisto niissä tapauksissa, joissa tutkijana on esim. tanskalainen.
  8. EPOssa ovat edustettuina kansalliset virastot. Ainakin toistaiseksi hajauttaminen tai alueelliset yhteenliittymät eivät kuulu EPO:n strategiaan. Mikä merkitys tässä tilanteessa on yhteisellä pohjoismaisella virastolla tai yhteistyöelimellä EPC:n kannalta ja miten sen avulla pystyttäisiin vaikuttaminen EPOssa enemmän kuin kansallisten virastojen yksimielisellä esiintymisellä?
  9. Minkälaisia lisäkustannuksia NPI:stä aiheutuisi patentinhakijoille?
  10. Mikäli NPI toteutuu ja Suomi jää sen ulkopuolelle, mitkä ovat vaikutukset pohjoismaiseen yhteistyöhön ja erityisesti NPI:n ulkopuolella jäävälle Suomelle?
  11. Miten asia tulee etenemään? Miten Suomen läsnäoloon ja puheoikeuteen jatkoneuvotteluissa suhtaudutaan?

Ruotsin viraston pääjohtaja Gunn Hellsvik:
1. Ehdotus ei mene ”yhteispohjoismaisen patenttiviraston” tasolle asti, vaan kansalliset virastot säilyvät, mutta vaativat – kansainväliset – toimenpiteet keskitetään yhteiseen Instituuttiin. Mikäli kansallinen virasto haluaa toteuttaa projektin, voidaan resurssit rekrytoida NPI:stä. Sitä paitsi jokaiseen pääkaupunkiin tulee jäämään viranomaispalvelu jatkossakin.

2. Muodollisesti asioilla ei ole yhteyttä. Suomalaisen PCT-hakemuksen tulevaisuus on pitkälti EPOn neuvoston käsissä, samoin NPI:n.

3. Pohjoismaissa on käytännössä samansisältöinen lainsäädäntö – joka säätämisajankohtanaan oli uuraauurtava maailmassa – ja lisäksi peräti 50 vuoden ajalta käytännöllistä / teknistä yhteistyötä. Myös kansainvälisissä kokouksissa ja projekteissa on tehty yhteistä valmistelutyötä. Kansallisella tasolla pohjoismaiset patenttivirastot ovat tasavertaisia viranomaisia. PCT:n osalta Pohjoismailla on Ruotsin patenttiviraston ISA (International Search Authority) / IPEA (International Preliminary Examination Authority) aseman ansiosta ollut etuoikeutettu asema. Globalisaatio tuo kuitenkin meille (pienissä patenttivirastoissa) uusia kovia haasteita, joita on vaikea kohdata ilman yhteistyötä.

4. Ei, ”yhteinen virasto” ei ole lopullinen tavoite (vrt. selvityksen liite 6). Sen sijaan meistä kohtuullinen lopputulos olisi ”self-contained” -mallin mukainen NPI. Tämän vaihtoehdon mukaan NPI tekee tutkimustyön, mutta varsinainen patentin myöntäminen pysyy edelleen olemassa olevissa kansallisissa patenttivirastoissa. Malli vastaa suurelta osin sitä tilannetta, joka oli joissakin eurooppalaisissa maissa ennen EPC:tä, nimittäin Ranskan, Englannin ja BeNeLux -maiden Haagissa sijainnutta yhteistä instituuttia Institut International des Brevets (IIB).

5. Kuten selvityksessä on todettu laskee kysynnän määrä kaikkien pohjoismaiden virastoissa. Joka tapauksessa Ruotsissa on käynnistetty selvityksiä, joissa analysoidaan kysynnän laskun syitä, mutta oletettavasti yhtenä syynä on liiketoiminnan globalisoituminen. Entistä harvemmin pohjoismaiset yritykset – niin isot kuin pienet – katsovat, että toimiminen vain pohjoismaisilla markkinoilla riittäisi, jotta uuden tuotteen saattaminen markkinoille olisi realistista. Tämä puolestaan johtaa siihen, että patentointi ainoastaan kotimaassa tulee tarpeettomaksi ja sen sijaan toimitaan kansainvälisesti (tai joka tapauksessa alueellisesti EPOn kautta). Tämä johtaa pohjoismaisten virastojen työn vähentymiseen ja pakottaa rationalisointeihin. Yhteiset resurssimme eivät sen vuoksi ole samat huomenna kuin tänään. Jotta tätä taustaa vasten kuitenkin taataan mahdollisuudet maksimaaliseen paikalliseen palveluun, työryhmässä on valmisteltu karkea malli, jota luonnollisesti täytyy viimeistellä mitä lähemmäksi tuotannon alkaminen tulee. Ehdotetun mallin mukaan NPI hallinnoi voimavarojen maantieteellistä jakoa ja periaatteena on toisaalta, että PCT-osaaminen heijastelee parhaalla mahdollisella tavalla paikallisen elinkeinoelämän tarpeita ja toisaalta, että miltään paikalliselta virastolta ei puutu patenttiteknistä osaamista miltään tekniikan alalta. Yleinen neuvonta on siten mahdollista joka paikassa ja kaikilla tekniikan aloilla. Selvää on, että myös tämän tulee vaikuttaa voimavarojen ja sisääntulevan työn jakoihin. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja erityisiä käännöspanostuksia vaikka ne joissakin tapauksissa ovatkin tarpeellisia.

6. Viittaus vastaukseen kysymykseen 5.

7. Keskittämisperiaatteeseen on nykyisin yksi poikkeus, nimittäin kolmen eurooppalaisen PCT-viranomaisen eli EPOn, Ruotsin patenttiviraston (PRV) ja Espanjan patenttiviraston (OEPM) välinen liitto. Keskittämisajatukset – jotka aina ovat olleet EPOssa voimakkaat – ovat viime vuosina kuitenkin saaneet uutta ilmaa siipiensä alle. Meidän arviomme mukaan tämän kehityksen vastustaminen -riippumatta siitä kuinka loogisesti sitä voikin perustella – tulee hyödyttömämmäksi mitä enemmän yksin on.

8. Käsityksemme mukaan ei minkäänlaisia. Todennäköisesti koordinointi NPI:n kautta edellyttää varoja, mutta ajan myötä se, että investoinnit tekniikkaan voidaan tehdä yhteisesti, tulee tasapainottamaan tämän.

9. Erittäin vaikea arvioida. NPI:n edellytyksenähän on, että EPO myöntää sille PCT-mandaatin (aseman). Sama koskee myös PRH:n hakemusta. Paljon riippuu siitä, kuinka EPOn neuvostossa käytävä keskustelu kehittyy. Voidaan ajatella, että NPI:lle näytetään vihreää valoa, eli NPI korvaisi PRV:n jonkinlaisessa EPOn ja OEPM:n välisessä liitossa. On vaikea tänään arvioida, mitä tällöin tapahtuisi PRH:n PCT-toiminnalle.

10. Konkreettista suunnittelutyötä varten perustetaan työryhmä. Siihen kuuluvat ne maat, jotka ovat ehdotuksen takana eli Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi. Työryhmä raportoi patenttivirastojen johtajille, ja tässä ryhmässä Suomi on luonnollisesti mukana. Uskoisin, että Suomi kutsutaan tarkkailijaksi niihin keskusteluihin, joissa NPI-valmistelusta raportoidaan.

Suomen patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi:
1. Ainakin suomen kieli on ongelma muille pohjoismaisille virastoille, sillä siellä ei ymmärrettävästi tutkijainsinööreillä ole suomen kielen taitoa. Ruotsinkielisiä patenttihakemuksia tehdään Suomessa valitettavasti vain noin yksi prosentti.

2. Ei varsinaisesti liity. Suomen liikkeellelähtö kuitenkin vauhditti sitä, koska Ruotsilla oli aikaisemmin ollut sopimuspohjainen monopoli pohjoismaisten PCT-uutuustutkimusten tekemiseen.

3. Hyvin. Kehittämismahdollisuuksia varmasti on. Viime aikoina on korostetusti noussut esille myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueen maiden yhteistyö. Tässä yhteydessä on syytä erikseen mainita yhteistyö Baltian maiden kanssa.

4. Selvitys ei ole itse asiassa yhteinen tahtotila. Ruotsilla on ilmeisesti päämääränä ylikansallinen virasto. Näin tuskin on muilla Pohjoismailla. Suomi on koko ajan vastustanut lisäbyrokratiaa ja kustannusten lisäämistä käyttäjien maksettavaksi, mutta on ollut ja on valmis aina yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön ilman keskitettyä ratkaisua, mahdollisimman vähin kustannuksin. Käyttäjät, elinkeinoelämä ja keksijät maksavat jo nyt patenttimaksuina Euroopan Patenttiviraston ylläpidon (1,2 miljardia euroa vuodessa), WIPOn PCT-järjestelmän ja tulevan EU-patenttijärjestelmän.

5. Suomen PRH palvelee kotimaisia patentinhakijoita mahdollisimman monipuolisesti ja pyrkii myös ylläpitämään tämän toiminnon. Kielikysymys rajoittaa mm. Ruotsin viraston mahdollisuuksia tehdä suomalaisia patenttihakemuksia koskevia tutkimuksia. Tähän asti nämä hakemukset on käännetty PRH:ssa Tukholman käsittelyä varten.

6. Sitä ei ko. selvityksessä juuri ole otettu huomioon. Suomen virasto on kuten sanottu tähän saakka kääntänyt Ruotsin virastolle suomenkieliset hakemukset. Ruotsinkielisten hakemusten kohdalla tilanne on luonnollisesti toinen.

7. Tämä kysymys on vielä auki. Viisi ääntä on aina enemmän kuin kolme. Norja ei kuitenkaan ole vielä edes EPOn jäsen. Saattaa olla, etteivät suuret eurooppalaiset valtiot ja EPO ole lainkaan innostuneita tästä pohjoismaisesta asiasta.

8. Lisäkustannuksia varmaan aiheutuu. Niiden suuruus riippuu toteuttamistavasta.

9. On jo periaatteessa sovittu, että tällaisessa tilanteessa (NPI:n mahdollisesti syntyessä) jatkuu yhteistyö. Yhteistyöstä sopiminen on jatkossakin mahdollista, sillä Suomi on koko ajan kannattanut sopimuspohjaista yhteistyötä pohjoismaisella PCT-alueella. Myös muilta osin yhteistyö kehittynee edelleen hyvässä pohjoismaisessa hengessä.

10. Suomi on yksi Pohjoismaa ja on edelleen läsnä sovittaessa yhteispohjoismaisesta patenttiyhteistyöstä. Suomi ei välttämättä halua luovuttaa oikeuttaan puolustaa mm. omia pk-yrityksiään ja keksijöitään kenellekään, ja PRH haluaa edelleen palvella kaikkia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin.

Työryhmän raportti Feasibility Study on the Establishment of a Joint Nordic PCT Authority, September 2004, ISBN 87-89530-12-8, 174 pages. (Tanskan viraston pääjohtaja esitteli raportin WIPOn kokouksessa Genevessä 27.9.-5.10.2004)

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center

Share: